HR = Henkilöstö ja Robotit
Meillä Ilmarisessa henkilöstö ja robotit kuuluvat samaan organisaatioon. Mutta miksi? Eihän nyt HR ymmärrä roboteista mitään?
Ajatusmallimme lähtee siitä, että robotiikkaan liittyvät keskeiset kysymykset eivät ole teknisiä. Ne eivät liity siihen, minkä tekniikan valitsemme ohjelmistorobotiikkamme pohjaksi tai kenen konesalissa robotiikkamme pyörii. Ne liittyvät työn tulevaisuuteen. Kun robotiikka ei ole IT:n ajama hanke, keskustelu automaattisesti ohjautuu teknisistä asioista strategisiin kysymyksiin.
Muutoksen vauhti huimaa
Tekniikkaa oleellisempaa onkin pohtia, kuinka robotiikka tulee muuttamaan työelämää. Minkälaisia osaamisia meiltä tullaan tulevaisuudessa vaatimaan? Kuinka organisaatiomme toimii, kun yhä useampi työkaverimme onkin algoritmi? Ja kuinka kaikki tämä tulee muuttamaan toimintatapojamme, liiketoimintamme prosesseja ja koko työnteon luonnetta? Robotiikkaan liittyvät kysymykset koskevat meitä kaikkia ja ne ovat aivan liian tärkeitä jätettäviksi vain ammattilaisille.
Tekoälyn ja koneoppimisen alalla kehityksen vauhti huimaa. Tämä tulee muuttamaan kaikkien meidän elämää enemmän kuin nyt osaamme edes arvata. Ja on jo muuttanutkin. Tekoäly ei ole jotakin mikä joskus tulee, vaan se on jo täällä. Meidän jokaisen taskussa. Ranteessa. Autossa. Työpöydällä. Eräänä päivänä vain huomaamme, että kas – maailma on muuttunut.
Mutta miksi HR?
Työelämään koneoppiminen hiipii kahta kautta. Toisaalta robotiikka nappaa meiltä kaikilta työstämme niitä kaikkein tylsimpiä tehtäviä. Toistettavia rutiineja ja Copy-Paste -töitä: vertaa tarjoukset, etsi erot, täytä tämän kvartaalin luvut toiseen dokumenttiin. Ohjelmistorobotiikka ei vie varmastikaan kenenkään työtä sellaisenaan. Se vie vain robotin pois ihmisestä ja antaa ihmisen keskittyä luovaan työhön, asiakkaiden kohtaamiseen ja tekemään tulkintoja siitä, mitä se digityökaveri onkaan löytänyt. Kone oppii, mutta ihminen ymmärtää.
Toisaalta teknologinen kehitys on aina ja suurelta osinkin toimintatapojen muutosta. Kun toimintatavat muuttuvat, on meidän ihmisten osattava reagoida muutokseen, opittava uusia taitoja sekä muutettava käyttäytymistämme. Työ ja sen tekeminen muuttuvat ja näissä muutoksissa HR:llä on organisaatioissa keskeinen rooli.
Pysy uteliaana ja huolehdi osaamisestasi
Harkittaessa uuden henkilön rekrytointia ensimmäisen kysymyksen pitäisikin olla ”voisiko osan vanhoista tehtävistä automatisoida ja vapauttaa tehtävästä aikaa asiakkaan kohtaamiseen?” Toisaalta robotiikka ja digitalisaatio luovat koko ajan uusia osaamisvaatimuksia ja myös kokonaan uusia tehtäviä, joita eilen ei vielä ollut edes olemassa.
Vielä emme tiedä, miltä tulevaisuuden työelämä näyttää. Varmaa lienee vain se, ettei se näytä samalta kuin työelämä tänään. Ja muutos on nopeaa. Paras tapa varautua tulevaisuuden työelämään on pysyä uteliaana ja huolehtia siitä, että oma osaaminen pysyy ajassa mukana. Yrityksissä yksi HR:n keskeisimmistä tehtävistä on auttaa organisaatiota tunnistamaan tulevaisuuden tärkeitä osaamisia ja toisaalta tukea ihmisten ja koko organisaation kasvua ja kehittymistä oikeaan suuntaan.
Siksi HR on meillä = Henkilöstö ja Robotit.
Sami Ärilä
henkilöstöjohtaja
Twitter: @SamiArila, LinkedIn
Katso Ilmarisen avoimet työpaikat. Haettavana mm. robotiikan teknistä asiantuntijaa (hakuaika 6.11.2018 saakka)
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.