Kolme tänä vuonna henkilöstöhallintoon vaikuttavaa trendiä
Tarjoaako vuosi 2023 suuria mullistuksia HR:n toimintakentässä? Tuskin, sillä tunne on hiukan sama kuin Sitran julkaisemia megatrendejä lukiessa. Oikeastaan kaikki esille tuodut asiat ovat jo tuttuja, mutta uutta on niiden syventyminen ja trendien luomien uhkakuvien kääntäminen mahdollisuuksiksi.
Kaiken, mitä HR:n tontilla tapahtuu, täytyy heijastella tapahtumia ympäröivässä maailmassa. Maailman megatrendit ja ajankohtaiset tapahtumat vaikuttavat yritysten toimintaan ja sitä kautta myös HR:lle asetettaviin odotuksiin. Hyvänä osoituksena on koronapandemia, joka muokkasi varsin nopeassa tahdissa työelämää ja työn tekemisen tapoja.
Maailma sellaisena kuin se näyttäytyy vuoden 2023 alussa, vaatii HR:ltä ketteryyttä ja reagointikykyä. Maailma on monesta näkökulmasta muutosten tilassa. Luonnon tila alkaa olla kriittinen. Eurooppa on sodan keskellä ja talouden rakenteet natisevat. Demokratiaa haastetaan monissa maissa niin sisältä kuin ulkoa. Digitalisaatio etenee koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Länsimaissa ikäluokat pienenevät, huoltosuhde heikkenee ja taistelu työvoimasta kiristyy. Ja paljon muuta.
HR:n keskeiset teemat vuonna 2023
Kaiken murroksen keskellä näen kolme keskeistä teemaa, jotka vaikuttavat henkilöstöhallinnon tekemiseen tänä vuonna. Yksi merkittävimmistä trendeistä on edelleen henkilöstön osaamisen jatkuvan kehittämisen ja ylläpitämisen haaste. Toimintaympäristön muuttuessa jokaisen yrityksen tulee pystyä pitämään asiantuntemuksensa ja osaamisensa ajan tasalla. Muutoksen nopeus haastaa entisestään yrityksiä, sillä uuden taidon oppiminen vie aikaa ja tarve olisi jo tänään. Miten yritykset pystyvät vastaamaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja varmistavat, että henkilöstöllä on tarvittavat taidot tulevaisuudessa?
Toinen tärkeä trendi on yhä enemmän yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Kun kilpailu työntekijöistä vielä kiristyy, korostuu tämä yksilöllisyyden vaatimus entisestään. Hyvistä osaajista halutaan pitää kiinni ja heille halutaan tarjota juuri heidän kaipaamansa tuki ja ratkaisut. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joustavampia työaikoja, etätyömahdollisuuksia tai henkilökohtaista koulutusta sekä juuri tietyn henkilön hyvinvointia ja jaksamista parhaiten palvelevia ratkaisuja. Kuinka yritys voi huomioida yksilöt samalla varmistaen työntekijöiden yhdenvertaisuus? Etenkin suurille yrityksille tämä on valtava haaste.
Myös henkilöstöhallinto digitalisoituu
Kolmas tänä vuonna erityisesti huomioitava trendi on mielestäni digitalisaation ja teknologian kehittyminen HR:ssä. Yritykset hyödyntävät koko ajan enemmän teknologiaa esimerkiksi rekrytoinnissa, perehdyttämisessä, koulutuksessa ja suorituksen johtamisessa. Digitalisaatio mahdollistaa henkilöstöhallinnon prosessien tehokkaamman ja joustavamman hoitamisen sekä parempien työkalujen ja palveluiden tarjoamisen henkilöstölle HR:ään liittyvien asioiden hoitamiseen. Mutta mikä on kussakin yrityksessä se oikea automaation ja itsepalvelun aste?
Digitalisaatio tarjoaa myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia henkilöstön tiedolla johtamiseen. Eniten lisäarvoa HR tuottaa rutiinien ulkopuolella, ja teknologia tarjoaa siihen aivan uudenlaiset mahdollisuudet. HR:n vain on tartuttava haasteeseen ja mentävä kohti uutta sekä luotava oma roolinsa organisaatiossa uudelleen.
HR:n täytyy osata tulkita ilmiöitä
Uskon, että edellä listatut trendit tulevat haastamaan meitä kaikkia henkilöstöhallinnon parissa työskenteleviä tänä vuonna. HR:n on oltava ketterä myös itse muuttumaan ja elämään ajassa. Meiltä vaaditaan samanlaista jatkuvaa sopeutumista ja uuden oppimista kuin muultakin organisaatiolta. Siksi on tärkeää, että myöskään me HR:ssä emme unohdu tarkkailemaan vain yhtiön sisällä tapahtuvia asioita.
HR:n on oltava pulssilla sekä yhtiön liiketoiminnan että ympäröivän maailman tapahtumista. Meidän tulisi olla se tulkki, joka ymmärtää liiketoiminnan ja maailman tapahtumien vaikutukset yhtiön nykyisiin ja tuleviin työntekijöihin, sekä ilmiöiden vaatimat muutokset toimintamalleihimme. Ei mikään ihan helppo tehtävä.
Sami Ärilä
henkilöstöjohtaja, Ilmarinen
@SamiArila (twitter.com)
-
Tapio Miettinen 12.1.2023 klo 08.29
Hyviä tavoitteita. Ilmarisessahan näitä ei tietenkään henkilöstöhallinto noudata. Ilmarisessa tavoitteisiin päästään muutosneuvotteluin.Vastaa kommenttiin
-
Tietoisuus 12.1.2023 klo 19.40
Ystävällisenä vihjeenä kaikille, tämä jatkuvan muutoksen vauhti kiihtyy pian potenssiin ja ainoa keino pysyä vauhdissa mukana on olla sen harjalla kokoajan ja pois-oppia siinä samalla jatkuvasti kaikesta haitallisesta. Olemme siirtyneet maailmantilassa 10 vuotta sitten negatiiviseen vaiheeseen ja tämä kokoajan hurjemmaksi kiihtyvä negatiivisuuden aika kestää vielä 20 vuotta. Ainoa joka auttaa nyt yksilöä on pysyä positiivisena vaikka negatiivisuuden meren keskellä. Voimia kaikille siihen.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.