Blogit

Työkykyjohtaminen osaksi työnantajamielikuvaa

Mitä jos yrityksesi ei saisi rekrytoitua huippuosaajia siksi, että työkykyjohtamisen taso ei teillä ole työnhakijan mielestä tarpeeksi hyvä? Työnantajamielikuvan merkitys kasvaa, ja erityisesti nuoret tutkivat työpaikkaa etsiessään organisaation arvoja ja vastuullisuutta sekä mielikuvaa työnantajana.

Työnantajamielikuvan merkitys korostuu entisestään, kun pätevistä työnhakijoista on pulaa. Tätä näen erityisesti oman työni kautta Varsinais-Suomessa: monella toimialalla on jo selkeästi haasteita rekrytoinnissa.
 
Työ- ja elinkeinoministeriön kuukausittain julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan marraskuun 2019 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Varsinais-Suomessa oli 7,8 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä Varsinais-Suomen maakunnassa on pienempi kuin koko maassa (8,7 %), ja yli puolessa Varsinais-Suomen kunnista työttömyys jää alle seitsemän prosentin tason.
 
Osalla paikkakunnista alueemme työnantajat joutuvatkin jo tosissaan kisaamaan osaavasta henkilöstöstä: tiettyjen ammattiryhmien kohdalla ollaan välillä todella hankalassa tilanteessa, kun päteviä hakijoita ei aina tunnu löytyvän.

Mikä on työkykyjohtamisen taso?

Kun työnhakija perehtyy kiinnostaviin organisaatioihin tai näkee työpaikkailmoituksessa mielenkiintoiseen tehtävän, mielestäni yksi olennainen asia voisi (tai pitäisi) olla potentiaalisen työnantajan työkykyjohtamisen taso. Kuinka paljon organisaatiossa sairastetaan, millainen vaihtuvuus siellä on ja millainen on esimiestyön laatu? Onko potentiaalisessa työpaikassa paljon työkyvyttömyyseläketapauksia, kuinka kauan keskimäärin työntekijät viihtyvät organisaatiossa ja millainen on työilmapiiri tehdyissä mittauksissa? Nämä mittarit kertovat, miten työntekijästä pidetään huolta. Mittareiden valossa työnhakija saisi kattavan kuvan siitä, vastaako organisaation todellisuus hienoja korulauseita työpaikkailmoituksessa.
 
Tämä avaisi toki työnantajamielikuvan lisäksi myös toisen näkökulman työkykyjohtamiseen – yksilön oman vastuun. Jos työkykyjohtamisen taso organisaatiossa näyttää mittareiden valossa hyvältä, mikä on minun oma panokseni ja sitoutumiseni työkykyyni, jos pääsen ko. organisaatioon töihin? Osaanko johtaa itseäni mm. riittävän palautumisen varmistamiseksi tai huolehdinko omasta fyysisestä kunnostani tarpeeksi työn vaatimuksiin nähden?
 
Edellä kuvatun kaltainen näkymä työkykyjohtamiseen sekä työnhakijan kiinnostus aiheeseen on toistaiseksi työkykypäällikön toiveunta, mutta voisi hyvinkin olla tavoitetila tulevaisuuden työelämässä. Yritykset panostavat tällä hetkellä työkykyjohtamiseen hyvin vaihtelevasti, ja kuvaamani työmarkkinoiden vaatima läpinäkyvyys yrityksen toimintaan ja vastuullisuuteen toisi varmasti lisäpainetta työkykyjohtamisen osaamisen ja tekemisen kasvattamiseksi.
 
Pia Eskola
työkykypäällikkö, Ilmarinen
Turku
 
 
 
  • Esko Piirainen 7.2.2020 klo 06.00
    Hyviä ajatuksia Pia! Mitenkä näät mitkä valmiudet työnantajalla olisi viedä tätä näin jalostetusti ja mikä rooli eläkeyhtiöllä voisi tässä olla?
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Blogit 14.11.2024

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Blogit 12.11.2024

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Lisää ajankohtaisia artikkeleita