Vuosittainen eläkkeiden indeksikorotus puhututtaa
Kuinka paljon eläkkeet nousevat vuodenvaihteessa? Kannattaako eläkkeelle jäädä joulukuussa vai vasta vuodenvaihteen jälkeen? Mitä kaikkea minun pitäisi ottaa huomioon? Näihin kysymyksiin asiakaspalvelumme vastaa päivittäin.
Heti alkuun todettakoon, että nyt ei ole kiirettä eläkkeelle ennen vuodenvaihdetta, vaan työntekoa kannattaa jatkaa vuodenvaihteen yli. Perustelen ja pohjustan asiaa alla tarkemmin.
Työeläkkeitä tarkistetaan taas vuodenvaihteessa työeläkeindeksillä. Maksussa olevien eläkkeiden korotus on kahtena edellisenä vuonna ollut tavanomaista suurempi: viime vuodenvaihteessa korotus oli 5,7 % ja edellisvuonna 6,8 %. Suuret korotukset johtuivat yleisen hintatason ja palkkatason poikkeuksellisen suuresta noususta. Hintojen ja palkkojen nousu on nyt tasoittunut ja tulevana vuodenvaihteena eläkkeiden korotus tulee olemaan maltillisempi, noin 1,3 %. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut lopulliset indeksiluvut lokakuun lopulla.
Poikkeusvuodet ohi
Eläkettä suunnittelevat pohtivat parhaillaan, milloin kannattaa jäädä eläkkeelle. Jäisikö jo tämän vuoden puolella vai jatkaisiko töissä vielä vuodenvaihteen yli. Pari vuotta sitten puhuttiin paljon siitä, että eläkkeelle kannatti jäädä jo joulukuussa. Puhuttiin jopa indeksihuumasta. Kyse oli siitä, että vuodenvaihteessa eläköityvän saattoi olla kannattavampaa jäädä eläkkeelle joulukuussa kuin siirtää eläköitymistä tammikuulle. Tuolloin moni jäikin eläkkeelle ennen vuodenvaihdetta. Käytännössä hyöty johtui siitä, että maksussa olevat eläkkeet nousivat suhteessa enemmän kuin palkkakerroin, jolla korotetaan eläkkeen laskennassa huomioitavia ansioita. Palkkakerroin on indeksiluku, jolla ansiot korotetaan sen vuoden tasoon, jolloin eläke alkaa.
Maksussa olevia eläkkeitä korotetaan tulevana vuodenvaihteena noin 1,3 %. Palkkakerroin tulee olemaan hiukan työeläkeindeksiä suurempi, noin 2,2 %. Tilanne on päinvastainen kuin kahtena edellisvuonna: eläkkeen lykkääminen vuodenvaihteen yli antaa hiukan suuremman eläkkeen. Pääsääntö on toki aina, että mitä pitempään työskentelee, sitä suuremmaksi eläke kasvaa. Tulevana vuodenvaihteena myös indeksiluvut puhuvat samaa tarinaa, eli lykkäämällä eläkkeen joulukuun sijaan tammikuulle saa suuremman eläkkeen.
Eläkkeelle täysin tai osittain
Eläkkeelle jääminen on merkittävä hetki elämässä. Taloudellisen turvan merkitys on tietysti suuri, mutta yhtä lailla eläkeikää lähestyvä työntekijä pohtii, miten saavuttaa hyvä ja mielekäs eläkeaika. Vaikka terveys, elämän merkityksellisyys ja läheiset ihmissuhteet ovat tärkeitä toki meille kaikille, niin eläkkeelle jäädessä ne nousevat konkreettisesti esille. Työterveyshoito, aikaiset aamuherätykset ja tutut työkaverit jäävät pois, ja tilalle tulee ehkä uusia harrastuksia, mökkeilyä ja lastenlasten hoitoa. Eläkeajan arjen suunnittelua helpottamaan kannattaa etukäteen selvittää, minkä verran eläkettä on kertynyt ja millainen summa tilille on tulossa, kun eläkeaika koittaa. Helpoiten tämä hoituu Ilmarisen OmaEläkkeessä, jossa voi tehdä laskelmia eri eläkkeen alkamisajankohdista ja erilaisilla palkkatuloilla.
Jos täydelle eläkkeelle jääminen vielä askarruttaa, niin yhtenä vaihtoehtona voi olla osittainen varhennettu vanhuuseläke. Vuonna 1963 ja sitä ennen syntyneet voivat jäädä osittaiselle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 61-vuotiaana. Vuonna 1964 syntyneillä ikäraja nousee 62 vuoteen ja tätä nuoremmilla on mahdollisuus osittaiseen vanhuuseläkkeeseen kolme vuotta ennen omaa alinta eläkeikää. Osittaisen vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja tänä vuonna hakemusten määrä on lähes kaksinkertaistunut viime vuodesta.
Osittaisen vanhuuseläkkeen pohdinnassa on hyvä muistaa, varsinkin jos eläkettä suunnittelee vuodenvaihteen tienoilla, että osittaisen vanhuuseläkkeen laskennassa huomioidaan aina edellisen vuoden loppuun mennessä kertyneet ansiot. Lisäksi varhennusvähennys vaikuttaa sitä vähemmän, mitä myöhemmin eläkkeen aloittaa. Tammikuussa alkava eläke on siten suurempi, kuin joulukuussa alkava eläke. Joulukuussa eläkkeen aloittavan ei kuitenkaan pidä olla huolissaan, sillä kuluvan vuoden ansiot huomioidaan aikanaan lopullisessa vanhuuseläkkeessä.
Taas vahva suositus eläkelaskureiden käyttöön. Ilmarisen OmaEläkkeessä voi arvioida tulevaa osittaisen vanhuuseläkkeen määrää ja sen vaikutusta lopulliseen vanhuuseläkkeeseen. Kannattaa huomioida myös verotuksen vaikutus, jos jatkaa työssä entiseen malliin tai jos vähentää työntekoa.
Omasta eläketurvasta kannattaa kiinnostua ja hullaantuminenkin on sallittua. Tulevana vuodenvaihteena huumaa löytynee jostain muusta kuin eläkeindekseistä.
Lue lisää:
Työnantaja, yrittäjä, eläkkeensaaja – vuoden 2025 työeläkeindeksi ja palkkakerroin on vahvistettu
-
Ville Vallaton 11.9.2024 klo 12.18
Ja tuohon 1,6% työeläkkeen tulevaa korotukseen kun lisää taas noin 3,4% säästöt vuositasolla niin viivan alle jää taas vähintään +5% enemmän. Näin me mamman kanssa ollaan kuljettu yhtämatkaa jo yli 40 vuotta. Ilmaiset asiat ovat tosiaan parhaita tässä seniori-iässä ja kulutus laskee jo luonnostaakin ikää tullessa. Jää aikaa ja tarmoa keskittyä siihen ihmisen elämän todelliseen tarkoitukseen, olemiseen. Hyvä Ilmarinen!Vastaa kommenttiin
-
Matti Aario 11.9.2024 klo 15.38
Todellisuudessa kyseessä ei ole eläkkeiden korotus, vaan ostovoiman palautus. Vuoden aikana inflaation syömä eläke palautetaan alkuperäiseen arvoonsa. Korotusta eläkkeeseen tulee vain niiltä osin kuin palkkaindeksi on inflaatiota korkeampi. Eli artikkeleissa olevilla luvuilla eläkkeet todellisuudessa nousisivat 0.1 prosentilla: käytännössä nousu olisi mitätön. Näin siis ostovoimalla mitaten. Eläkkeiden muutoksen kutsumista eläkkeiden korotukseksi on harhaanjohtavaa: todellisuudessa kysymyksessä on ostovoiman palautus. Inflaation ollessa suurempi on ostovoiman palautus suurempi ja inflaation ollessa pienempi on ostovoiman palautus pienempi. Kummassakin tapauksessa päädytään samaan: alkuvuoden ostovoiman tasoon. Tuntuu tavattoman typerältä taivastella ostovoiman palautuksen tasoa ikäänkuin suuri ostovoiman palautus olisi jokin erityinen suosionosoitus. Näin mikäli eläkkeiden taso halutaan säilyttää.Vastaa kommenttiin
- Ville Vallaton 11.9.2024 klo 18.58
Ostovoiman hoitaa töissä olevat. Säästövoiman hoidetaan me seniorit. Mekin mamman kanssa ollaan annettu ennakkoperintöä pennuillemme jo vuosia ja jatketaan niinkaun kun henki kummassakin pihisee, jotta ostovoima sielläkin säilyisi ja voimistuisi myös sitä kautta. Täällä on näin ratkaistu se ikuinen paradoksi joka sanoo, "Nuorena oli kykyy muttei varaa, nyt seniorina ei ole enää kykyy mutta on varaa".Vastaa kommenttiin
- Sirkku Pajunen 12.9.2024 klo 06.11
Ilahduin viime joulukuussa isosta indeksitarkistuksesta, mutta laskettuani ruokakaupan, sähkön, asumisen, bussien, raitiovaunujen ym. kuukausittaiset korotukset, huomasin, että paljon jäi miinukselle ja säästötarve kasvoi.Vastaa kommenttiin
- Ville Vallaton 11.9.2024 klo 18.58
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.