Uskalla puhua eläkkeestä
Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.
Aivan erityisesti eläkkeestä kannattaa kiinnostua ikääntyessä: jatkaisinko vielä töissä, olisiko aika hellittää ja nauttia vapaa-ajasta vai olisinko osittain töissä ja osittain eläkkeellä. Taloudelliselta kannalta on hyvä arvioida tulevan eläkkeen määrää, pohtia paljonko eläkkeestä menee veroa ja miten esimerkiksi terveydenhoito eläkkeellä ollessa järjestyy.
Puhutaanko työpaikoilla eläkkeestä?
Suomessa on noin 100 000 työntekijää, jotka voivat lähivuosina jäädä tai olisivat jo voineet jäädä eläkkeelle. Työnantajan olisi hyvä tietää, millaisia suunnitelmia heillä on, eikö vaan?
Viime vuonna Suomessa siirtyi vanhuuseläkkeelle 40 000 henkilöä. Keskimäärin vanhuuseläkkeelle jäätiin 64,7 vuoden ikäisinä, mikä on noin puoli vuotta myöhemmin kuin oma alin eläkeikä olisi ollut. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan kolmasosa olisi jatkanut nykyistä pitempään, jos työnantaja olisi kannustanut, tai jos johtaminen tai ikääntyneiden arvostaminen olisi ollut paremmalla tolalla. Työpaikoilla on siis mahdollisuus vaikuttaa töissä jatkamiseen. Toisaalta osa työntekijöistä jää eläkkeelle heti, kun se on mahdollista, mikä sekin on erittäin ok. Eläke on itse ansaittu; siitä on myös lupa ja oikeus nauttia.
Työnantajat pohtivat työkyvyttömyysriskiä, siihen varautumista ja ehkäisemistä, mutta tietävätkö he, millainen vanhuuseläkeriski työpaikoilla on? Vanhuuseläke kuitenkin aikanaan koskettaa hyvin todennäköisesti meitä kaikkia. Jos kaikki 100 000 eläkeikäistä tai eläkeikää lähestyvää päättäisivät jäädä eläkkeelle heti kun se on mahdollista, mitä se tarkoittaisi?
Ilmarisen tekemän Pitkät työurat -tutkimuksen (2024) mukaan vain joka neljäs yli 60-vuotias on keskustellut eläkesuunnitelmistaan työpaikalla. Noin puolet vastaajista kertoi aikovansa jäädä eläkkeelle heti kun se on mahdollista, mutta asiasta ei siis ole keskusteltu.
Eläkkeelle jääminen on iso muutos elämässä ja siksi siitä pitää puhua.
Miten ja milloin eläkeasiat on hyvä ottaa puheeksi työpaikalla?
Työpaikoilla keskustelua kannattaa käydä hyvissä ajoin, ja eläkkeestä voi puhua ihan kaikenikäisten kanssa. On hyvä muistuttaa, millaisen turvan työeläke tarjoaa paitsi vanhuuden, myös työkyvyttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman varalle. Eläkeikää lähestyvien kanssa luonteva paikka on vuosittainen kehityskeskustelu, koska silloin muutenkin käydään läpi työsuunnitelmia, osaamista, toiveita ja tulevaisuutta.
Yhteinen keskustelu lisää luottamusta ja työntekijä arvostaa, kun työnantaja haluaa varautua osaavan henkilön poislähtöön hyvissä ajoin. Osaaminen ei toki muutenkaan saa olla liian harvojen varassa, oli sitten kyse nuoremmasta tai vanhemmasta työntekijästä.
Työssäjaksamisesta on myös hyvä keskustella kaikenikäisten kanssa. Jos pienen lapsen vanhemmalla on haasteita työn ja kotielämän yhteensovittamisessa, tai hänen omat ikääntyneet vanhempansa tarvitsevat huolenpitoa, voi työntekijän jaksaminen olla silloin koetuksella. Eläkeikää lähestyvällä voi olla terveydellisiä haasteita ja hänellä voi olla jo toiveissa ottaa kevyemmin ja olla osittain eläkkeellä. Työtä voidaan silloin muokata tukemaan paremmin jaksamista ja sopia esimerkiksi lyhyemmästä työajasta.
Työntekijällä on vapaus valita
Joustava eläkeikä antaa työntekijälle vapauden valita. Jos työntekijän oma alin eläkeikä on 64 vuotta ja 6 kuukautta, toteutunut eläköitymisikä voi olla jotain sen ja 68–69 vuoden välillä. Jos suunnitelmista ei keskustella, voidaan vain arvailla ja pahimmassa tapauksessa työnantaja saa tiedon vasta silloin, kun työntekijä irtisanoutuu ja päättää jäädä eläkkeelle.
Eläkkeelle siirtyminen on iso muutos, eikä päätöstä useinkaan tehdä hetken mielijohteesta. Eläkkeelle aikova pohtii, miltä arki näyttää, kun aikaa vapautuu työnteolta ja kun päivittäinen sosiaalinen ympäristö muuttuu. Täyttyvätkö päivät perheen, ystävien ja tuttujen harrastusten kanssa puuhatessa, vai olisiko jonkin uuden aika?
Oman talouden suunnittelussa eläkkeen määrän selvittäminen on tärkeää ja tieto löytyy Ilmarisen tai muiden eläkeyhtiöiden verkkopalvelusta. Kannattaa vinkata työntekijälle, että käy välillä kurkkaamassa millainen potti on tähän mennessä karttunut ja millaiseksi se vielä ehtii karttua, kun töissä jatkaa pidempään.
Olet sitten työntekijä tai työnantaja, kannustan puhumaan eläkesuunnitelmista hyvissä ajoin. Puhuminen on hyväksi.
Outi Pekkarinen
eläkejohtaja, Ilmarinen
Lähteet:
- Taloudelliset kannustimet vai työolot - mikä saisi jatkamaan työssä pidempään? - Eläketurvakeskus 2024 (julkari.fi)
- Pitkät työurat -tutkimus - Ilmarinen 2024.
-
Ville Vallaton 2.5.2024 klo 13.42
Eläkkeelle siirtyminen on iso muutos jos eläkkeelle siirtymistä ei itse suunnittele hyvissä ajoin. Me mamman kanssa päätettiin jo hynttyitä yhteen lyötäessä yli 40 vuotta sitten, että pentuja hankitaan ja hoidetaan ne ite täyspäisiksi. Lisäksi lyötiin lukkoon että paiskitaan kumpikin raakaa kokoaikaista palkkatyötä vikisemättä niin pitkään kunnes päästään kumpikin täysille työeläkkeille. Niitähän tulikin sitten yhteensä 90 vuotta. Nyt nautiskellaan terveinä leppoisista eläkepäivistä edelleen vikisemättä. Eli tiesimme mihin ryhdyimme, toteutimme suunnitelmamme eli myös tarkat eläkkeelle lähtö pvm:t kummallekkin alusta saakka. Hienoa että Ilmarinen vinkkaa samaa nuorillekkin👍Vastaa kommenttiin
-
Reiska Korpinen 2.5.2024 klo 19.54
Minäkin puhuin pitkään eläkkeelle lähdöstäni vain siippani kanssa, kunnes sitten ilmoitin työnantajalle kun aika oli lähteä. Yllätyksenä se tuli siis vain työnantajalle. Eli saivat juuri sitä mitä tarjosivatkin viimeiset 25 vuotta, jatkuvia yllätyksiä. Nyt on mukava vaan olla kun eläke juoksee niinkauan kun jaksaa hengittää.Vastaa kommenttiin
-
Juha Hämäläinen 4.5.2024 klo 16.33
Kyllä eläkkeistä on aina puhuttu järkevien ihmisten kesken. Viihteellä oleva kansa ei taasen mieti mitään. Näin on aina ollut. Sitten ihmetellään, kun tulee eläkkeelle ja jollain reilulla tonnilla pitäisi tulla toimeen ja kenties asutaan edelleen vuokralla.Vastaa kommenttiin
- Reiska Korpinen 5.5.2024 klo 20.50
Juu, mekin oltiin siipan kanssa järkeviä ihmisiä kun juteltiin eläkkeistä ja niille lähtemisestä keskenämme. Muille ei sitten siitä juteltukkaan. Vielä päivää ennenkuin ilmoitin lähdöstäni lurittelin luikuria työpaikalla työnteon ihanuudesta. No, olihan siinä joskus hyviäkin puolia mutta ei niin paljoa että olisin sinne enää jäänyt.Vastaa kommenttiin
- Reiska Korpinen 5.5.2024 klo 20.50
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.