Naisen eläke on pienempi kuin miehen eläke – Miksi muutos tapahtuu hitaasti?

Eläkettä kertyy ja sitä maksetaan samoin periaattein kaikille ihmisille. Naisten työeläke on kuitenkin edelleen keskimäärin pienempi kuin miesten. Ero on tasoittunut vuosien varrella, vaikkakin hitaasti. Miksi eläketasa-arvoa ei ole vieläkään saavutettu?

Vähintään kerran vuodessa on hyvä kurkistaa omalle työeläkeotteelle. Erityisesti työpaikan vaihtuessa tai muissa elämäntilanteen muutoksissa kannattaa varmistaa, että kaikki on kunnossa. Ilmarisen OmaEläke-palvelussa homma hoituu helposti.

Oman työeläkeotteeni rivejä tarkastellessani mieleen nousee muistoja nuoruuden ensimmäisistä kesätöistä 14-vuotiaana perunamaalla sekä opiskelun aikaisista ilta- ja viikonlopputöistä kaupan kassalla. Ne löytyvät työeläkeotteesta otsikon ”Työskentely, josta ei kerry eläkettä” alta. Nuorena koululaisena tai opiskelijana tehdyistä kesätöistä ei karttunut eläkettä, koska olin silloin alle 23-vuotias. Tämän päivän nuorilla tilanne on toinen ja eläkettä karttuu nykyisen lainsäädännön mukaisesti jo 17-vuotiaasta alkaen. Hieno homma nykyisille nuorille – siis tuleville eläkeläisille!

Eläkettä karttuu nyt myös vanhempainvapaalta

Työeläkeotteeni näyttää tyhjää myös niiltä vuosilta, jolloin olin äitiys- ja vanhempainvapaalla. Tänään sekin on toisin, ja myös vanhempainvapaan ajalta karttuu eläkettä, vieläpä hiukan enemmän kuin vastaavalta ajalta kertyisi palkkatyössä. Lainsäätäjä on halunnut varmistaa, että perhevapaalla oleva lapsen huoltaja ei jää vähempiarvoiseen asemaan eläkekertymää laskettaessa. Lasten kanssa kotona vietetty aika oli kyllä niin arvokasta, että eipä tullut mietittyä, karttuuko siitä eläkettä vai ei. Nyt kun omat lapseni opiskelevat, ovat töissä ja saavat mahdollisesti joskus lapsia, on vallan erinomaista, että he ovat tasavertaisessa asemassa nuoresta iästään tai perhevapaasta huolimatta. Lapsenhoitoon käytetty aika ei heidän ikäluokallaan tule näkymään pienempänä eläkekertymänä.

En mielelläni puhu erikseen naisten eläkkeestä ja miesten eläkkeestä, koska eläkettä kertyy ja sitä maksetaan samoin periaattein kaikille. Vaikka laki ei tunne eroa sukupuolten välillä, on silti tosiasia, että tällä hetkellä naisille maksettavat työeläkkeet ovat keskimäärin pienempiä kuin miesten eläkkeet ja näin tulee olemaan vielä pitkän aikaa. Sukupuolten välinen ero on kuitenkin tasoittunut vuosikymmenten kuluessa. Katsahdus tilastoihin kertoo, että vuonna 1990 eläkkeelle jääneiden naisten keskimääräinen työeläke on tänä päivänä noin 880 euroa pienempi kuin samana vuonna eläköityneiden miesten. Kolme vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 2020 eläkkeelle jääneiden kohdalla eroa on vielä, tai enää, 460 euroa. Ero on lähes puolittunut, mutta vielä on matkaa tasavertaiseen eläkkeeseen.

On hyvä myös tietää, että pientä eläkettä saavilla työeläke ei ole ainoa toimeentulo. Heidän toimeentuloaan helpottavat kansaneläke, takuueläke ja asumistuki - sukupuolesta riippumatta.

Leskeneläke on naisilla suurempi kuin miehillä

Eläkejärjestelmä tuo turvaa myös leskeneläkkeen muodossa. Vaikka naisten työeläkkeet ovat keskimäärin pienempiä kuin miesten, leskeneläkettä saavien kohdalla ero on toisinpäin: naiset saavat keskimäärin suurempaa leskeneläkettä kuin miehet. Leskeneläkkeen määrä pohjautuu edesmenneen puolison saamaan eläkkeeseen tai tämän kuolemaan mennessä karttuneeseen eläkkeeseen. Huomioon otetaan myös lesken saama oma työeläke, tai jos leski on vielä työelämässä, huomioidaan kuolinhetkeen mennessä karttunut lesken oma eläke. Mitä suurempi lesken oma työeläke on, sitä vähemmän jää leskeneläkettä maksettavaksi, ja päinvastoin. Näin varmistetaan, että pienituloisilla ja pientä eläkettä saavilla säilyy kohtuullinen toimeentulo myös puolison menehtyessä.

Perhe-eläkkeeseen, eli lesken- ja lapseneläkkeeseen, tuli muutoksia pari vuotta sitten. Nykyisen lainsäädännön mukaan leskeneläke on nuoremmalla ikäluokalla määräaikainen ja sitä maksetaan kymmenen vuoden ajan tai siihen saakka, kun nuorin lapsista täyttää 18 vuotta. Perhe-eläkkeen kun on tarkoitus turvata perheenhuoltajan kuoleman jälkeistä, yllättäen muuttunutta tilannetta, ei niinkään tuottaa loppuelämän taloudellista turvaa. Lakimuutos ei vaikuttanut jo aiemmin leskeksi jääneisiin, vanhoihin leskeneläkkeensaajiin, ja hyvä niin. He ovat niitä, jotka ovat tavallisesti olleet kotiäiteinä, hoitaneet lapsia, ja joiden oma eläke on näin jäänyt puolison eläkettä pienemmäksi. Puolison kuollessa taloudellinen tilanne olisi heillä ilman perhe-eläkettä hyvin hankala. Sen sijaan tämän päivän nuoret naiset ja nuoret miehet käyvät yhtä lailla töissä, ja mahdollisuudet oman työeläkkeen kerryttämiseen ovat aivan eri luokkaa kuin vaikkapa 50 vuotta sitten.

Kohti tasa-arvoisempaa työelämää

Yleisen palkkatason kasvun ja indeksikorotusten myötä myös eläkkeiden määrät ovat nousseet vuosi vuodelta, ja naisten osalta keskimäärin enemmän kuin miesten. Sukupuolten välinen ero on tasoittunut, vaikkakin hitaasti.

Eläke karttuu työtä tekemällä. Jotta naiset ja miehet saisivat täysin saman eläkkeen, täytyy myös työhistorian ja palkan olla samaa tasoa. Koska työeläke karttuu vuosikymmenten aikana, on selvää, etteivät muutokset näy nopeasti eläkkeen määrässä. Vaikka tällä hetkellä samasta työstä maksetaankin samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta, edelleen on naisvaltaisia aloja ja miesvaltaisia aloja, ja eri aloilla puolestaan erilaiset palkkatasot. Onneksi erot tasaantuvat koko ajan, meillä on taloudellista turvaa tuottava eläkejärjestelmä, ja onneksi olemme hyvällä matkalla kohti tasa-arvoisempaa työelämää.

Outi Pekkarinen
eläkejohtaja
Ilmarinen