Blogit

Miten meidän käy, jos toinen kuolee?

Puolison kuolema on yksi suurimmista suruista, mitä elämän varrelle voi sattua. Minun kohdalleni se sattui aivan liian varhain, kun aviomieheni menehtyi neljä vuotta sitten yllättäen vain 44-vuotiaana. Yhtäkkiä olin leski. Kaikki meni palasiksi, ja minun piti käytännössä opetella elämään uudelleen. Perhe-eläkkeen tuoma turva tuli konkreettiseksi.

Meidän tarinamme alkoi sinä keväänä, kun valmistuin ylioppilaaksi. Tutustuimme ja seurustelimme. Iloisen opiskelijaelämän lomassa kihlauduimme ja menimme naimisiin. Saimme kaksi ihanaa tytärtä ja vietimme tavallista lapsiperheen elämää. Kesällä neljä vuotta sitten kaikki muuttui, kun aviomieheni ja lasteni isä yllättäen menehtyi. Sain huomata, että surun ja kaipauksen lisäksi ihmisen kuolemaan liittyy valtava määrä käytännön asioita.

Jos toinen meistä kuolee, niin kaikki menee kuitenkin päin helvettiä.

Hautajaiset ovat kuolemaan liittyvä näkyvin ja konkreettisin tapahtuma, mutta sen jälkeen asioiden hoitaminen vasta alkaa: perunkirjoitus, pankki- ja vakuutusasiat, lasten edunvalvonta sekä perinnönjako. Lista voi näyttää lyhyeltä, kuitenkin se sisältää monen monta puhelinsoittoa ja täytettävää lomaketta.

Itku tuli siinäkin kohtaa, kun postilaatikkoon kolahtivat täytettäväksi lasten edunvalvontaan liittyvät lomakkeet. Kun toinen vanhemmista kuolee, lasten tuloista ja menoista täytyy tehdä viranomaiselle vuosittain selvitys lukuisine liitteineen. Ymmärrän toki, että taustalla on lasten etu, mutta sehän minulla on päällimmäisenä ajatuksena ilman vuosittaisia selvityksiäkin.

Perhe-eläke turvaa kuoleman kohdatessa

En nuorena naimisiin mennessäni edes tiennyt, että nimenomaan avioliitto voisi tuoda perhe-eläkkeen kautta turvaa puolison menehtyessä. Eläkeasiat olivat sittemmin tulleet työn puolesta tutuiksi, mutta yhtäkkiä olin itse täyttämässä lesken- ja lapseneläkehakemuksia.

Miten hienoa onkaan, että meillä on Suomessa eläkejärjestelmä, joka turvaa toimeentuloa silloin, kun elämässä tapahtuu jotain odottamatonta. Lesken lisäksi eläkettä saavat myös lapset.

Perhe-eläkkeen hakija on usein tilanteessa, jossa elämäntilanteen muuttuessa myös perheen taloudellinen tilanne muuttuu äkillisesti. Tulot pienenevät, mutta samanaikaisesti menot säilyvät lähes ennallaan, kun esimerkiksi vuokra tai asuntolaina on edelleen maksettava ja vakuutukset sekä muut pakolliset laskut on hoidettava. Eläkkeen maksaminen on työeläkeyhtiön perustehtävä, ja perhe-eläkkeen kohdalla eläkehakemuksen sujuvalla ja nopealla käsittelyllä on erityisen tärkeä merkitys.

Lapsiperheiden asema paranee perhe-eläkeuudistuksessa

Perhe-eläkelaki on uudistumassa vuoden 2022 alussa. Uudistuksessa lapsiperheiden asema paranee, ja perhe-eläkettä maksetaan tietyin edellytyksin myös avopuolisolle.

Me menimme mieheni kanssa naimisiin vuonna 1998, kuten sinä vuonna teki Tilastokeskuksen mukaan yli 25 000 muutakin suomalaista pariskuntaa. Sittemmin avioliiton suosio on laskenut ja vuonna 2020 solmittiin enää 22 000 avioliittoa.

Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan leskeneläkkeen saaminen edellyttää avioliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta. Perhemuodot ovat ajan myötä muuttuneet, ja perhe-eläkelain uudistuksessa leskeneläkeoikeus laajeneekin koskemaan myös avopuolisoita silloin, jos heillä on yhteinen alaikäinen lapsi.

Tänä päivänä on tavallista, että perheen molemmat aikuiset käyvät töissä, eikä perhe-eläkkeen ole enää tarpeen turvata loppuelämän toimeentuloa, vaan auttaa erityisesti kuoleman jälkeisessä vaikeassa tilanteessa. Uuden lainsäädännön myötä leskeneläkkeestä tulee määräaikainen etuus, jota maksetaan kymmenen vuoden ajan tai kunnes nuorin lapsista täyttää 18 vuotta. Pienten lasten vanhemmille tämä on siis edelleen erittäin hyvä turva. Vuodenvaihteessa voimaan tulevat muutokset eivät kuitenkaan koske tällä hetkellä maksussa olevia leskeneläkkeitä, vaan niiden maksaminen jatkuu kuten ennenkin. Lesken-eläkkeen määräaikaisuus tulee koskemaan vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä leskiä.

Muutoksia myös lapsille maksettaviin perhe-eläkkeisiin

Myös lapsille maksettaviin perhe-eläkkeisiin tulee muutos. Nykyisin lapseneläkkeen maksaminen päättyy 18 ikävuoteen, mutta jatkossa lapsille maksetaan eläkettä, kunnes he täyttävät 20 vuotta. Tältäkin osin lapsiperheiden tilanne paranee nykyisestä.

Perhe-eläkkeen määrä herättää kysymyksiä ja välillä ihmettelyäkin. Miksi toinen leski saa paljon enemmän eläkettä kuin toinen? Ensinnäkin perhe-eläkkeen määrään vaikuttavat edesmenneen puolison oma maksussa oleva työeläke tai kuolinhetkeen mennessä karttunut työeläke, toiseksi määrään vaikuttaa leskelle maksettava oma työeläke tai arvio tulevan työeläkkeen määrästä ja kolmanneksi määrään vaikuttaa perhe-eläkkeeseen oikeutettujen lasten lukumäärä. Pienituloisen puolison kuollessa perhe-eläkkeen määräkin on pienempi. Jos taas leskellä on huomattavasti suuremmat tulot kuin puolisolla, niin perhe-eläkettä ei välttämättä jää maksettavaksi leskelle lainkaan. Perhe-eläkkeen määrää voi arvioida Ilmarisen perhe-eläkelaskurilla.

Omalla kohdallani arki on löytänyt uudet uomansa iloineen ja suruineen. Perheen ja läheisten ystävien tuki ovat olleet korvaamattomia ja lisäksi vertaistuki, kuten Nuoret lesket ry:n (nuoretlesket.fi) tarjoama, on auttanut jaksamaan arjessa eteenpäin. Vaikka puolison kuolema ei ole enää ihan joka hetki aktiivisesti mielessä, heijastuu se aivan varmasti jollain tavalla koko loppuelämääni. Se on osa elämää - nyt ja aina.

Outi Pekkarinen
eläkejohtaja
Ilmarinen
@OutiPekkarinen (twitter.com)

Ps. Blogin sitaatti on suora lainaus keskustelusta, jota kävimme mieheni kanssa yli 20 vuotta sitten, kun haimme ensimmäistä asuntolainaa ja pankkivirkailija ehdotti lainaturvaa kuoleman varalle. Tuumasimme, että jos toinen meistä menehtyy, niin kaikki menee silloin jo muutenkin niin päin helvettiä, että ei lainaturva siinä enää lohduta.

Lisätietoa:

  • erkki enbom 4.11.2021 klo 10.19
    asia ollut kauan epäselvä, valkeni kerrasta kiitos!
    Vastaa kommenttiin
  • Raisa 5.11.2021 klo 09.06
    Kiitos todella hyvästä ja koskettavasta kirjoituksesta. Meidän perhe-eläkeasiantuntijoiden tulisi myös muistaa ja arvostaa, miten merkityksellistä työtä teemme, kun päivittäin taomme päätöksiä asiakkaillemme pienillä resursseilla ja kankeasti toimivalla järjestelmällä. Tämä on todellakin alue, jossa syväosaaminen on tärkeää niin substanssin, järjestelmien kuin asiakkaiden inhimillisen kohtaamisenkin suhteen.
    Vastaa kommenttiin
  • Tuula Granroth 5.11.2021 klo 09.39
    Kiitos selventävästä jutusta. Saisimmeko samaa myös testamentti asijoista, myös lapsettomille ? Kiitos jo etukäteen.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Blogit 14.11.2024

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Blogit 12.11.2024

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Lisää ajankohtaisia artikkeleita