Mikä eläkepäätöksen antamisessa kestää?
Niin kuin kaikki muukin maailmassa, myös eläkkeiden käsittely on nopeutunut vuosien saatossa tietotekniikan kehittyessä. Parhaimmillaan vanhuuseläkepäätöksen voi saada vuorokaudessa ja sairausperusteisen eläkepäätöksenkin parissa viikossa.
On kuitenkin tilanteita, jolloin kaikki ei mene yhtä sujuvasti. Mikä siinä päätöksessä näin digitalisoituneena aikana sitten oikein kestää? Se että kaikki ei ole automaattista. Eläkekäsittelyssä on edelleen ihmissilmiä ja ammattitaitoa vaativia työvaiheita, joiden ruuhkautuminen voi hidastaa päätöksenantoa. On myös tilanteita, jolloin käsittelyssä kestää aina. Näistä kerron seuraavaksi.
Ulkomailla työskentely, ulkomailla asuminen tai eläkkeen saaminen ulkomailta hidastaa eläkehakemuksen käsittelyä. Näin on siksi, että suomalaista eläkettä myönnettäessä on selvitettävä voiko toisen maan eläke vaikuttaa Suomen eläkkeen määrään. Toisesta maasta voidaan tarvita myös lisätietoja, joiden saaminen vie usein aikansa.
Eläkettä hakevan ansio- tai työhistoriatiedoissa voi toisinaan olla puutteita. Niiden selvittely esimerkiksi työnantajan kanssa vie aikaa. Oma eläketurva kannattaakin tarkistaa vuosittain sähköiseltä työeläkeotteelta, ja jos löydät työhistoriatiedoista puutteita, käynnistä selvittelyt hyvissä ajoin ennen eläkkeen hakemista. Näin eläkepäätöksen antaminen ei viivästy.
Kun eläkettä haetaan sairauden perusteella, tarvitaan eläkepäätöstä varten aina ajantasainen B-lääkärinlausunto. A-todistukset, kopiot kanta-arkistosta tai epikriisit tuovat lääkärille lisätietoa, mutta pelkästään niiden perusteella ei päätöstä voida tehdä. Tyypillisin syy miksi eläkepäätöksen antamisessa kestää, onkin, että yhtiö odottaa oikeita lausuntoja esimerkiksi terveydenhuollosta.
Sairausperusteisissa eläkkeissä selvitetään pääsääntöisesti aina kuntoutuksen mahdollisuudet. Tällöin eläkeasian käsittelyssä voidaan odottaa työnantajan näkemyksiä esimerkiksi työkokeilumahdollisuuksista, ja näin asian käsittely kestää.
Sairausperusteisissa etuuksissa eläkepäätöksen saaminen kestää myös usein siksi, että päätöksen tekeminen edellyttää harkintaa, ehkä jopa useamman vakuutuslääkärin ja eläkeasiantuntijan näkemystä. Lisäksi osassa eläkehakemuksia saatetaan tilannetta arvioida myös yhdessä Kelan kanssa, jos maksettavaksi on tulossa myös kansaneläkettä. Näin varmistetaan oikeudenmukainen ja huolellinen ratkaisu.
Eläkehakemusta tehdessä keskeistä on täyttää huolellisesti omat yhteystiedot, tilinumero, mistä alkaen eläkettä hakee ja erityisesti vanhuuseläkettä hakiessaan on tärkeää kertoa, milloin työsuhde päättyy. Kannattaa suosia sähköistä hakemusta, jolloin palvelu ohjaa täyttämään kaikki tärkeät osiot. Mahdollisten liitteiden toimittaminen heti hakemusvaiheessa nopeuttaa myös asian ratkaisemista.
Eläkepäätös annetaan mahdollisimman nopeasti, aina kuitenkin huolellisuusperiaatetta noudattaen. Kyse on kuitenkin loppuelämän toimeentulosta ja siksi erittäin tärkeästä päätöksestä.
-
Tapio Miettinen 1.2.2021 klo 17.52
Ne on sitten prosessit automatisoitu niin pitkälle kuin voidaan. Vai vieläkö tarvitaan paljonkin porukkaa miettimään samoja prosesseja?Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.