Esteetön koti on jokaisen perusoikeus
Perheenjäsen loukkaantuu vakavasti ja liikkuminen vaikeutuu. Liike hidastuu ja jokainen mutka kotona ja töissä hankaloittaa liikkumista. Tuleeko omasta kodista loukku, josta pitää päästä pois? Näin ei tarvitse olla. Kodit ja liiketilat voi jo suunnitteluvaiheessa muokata niin, että kulku on esteetöntä kaikissa tilanteissa.
Suurena kiinteistösijoittajana ja rakennuttajana me Ilmarisessa haluamme osaltamme edistää esteettömyyttä kaikin mahdollisin keinoin. Tavoitteena on, että kenenkään ei tarvitsisi muuttaa pois omasta kodistaan oman tai perheenjäsenen tilanteen muuttuessa.
Laajemmin ajateltuna esteetön rakentaminen lähtee ajatuksesta, että tilojen tulee palvella kaikenikäisiä ja muuntautua eri elämäntilanteiden mukaan. Väestön ikääntyessä esteettömyyden ja toimintaa helpottavien ratkaisujen merkitys korostuu entisestään.
Esteettömyyden huomioiminen lähtee katualueelta
Esteettömyyden huomioiminen lähtee suunnitteluvaiheessa jo katualueelta. On tärkeää, että asuntoon pääsee helposti. Kodin sisällä huomioimme esteettömyyden monipuolisesti. Asunnon esteettömyys tarkoittaa toimivuutta ja etenkin muunneltavuutta. Esteettömässä kodissa kalusteita voidaan järjestellä usealla tavalla ja liikkumista mahdollistetaan apuvälineillä.
Yhteistyö Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen ESKEn kanssa on ollut meille erittäin hedelmällistä. Jo vuodesta 2016 lähtien olemme kartoittaneet yhdessä ESKEn kanssa lukuisia uudisasuinkohteita ja reilusti yli tuhat asuntoa. Tarkastus sisältää muun muassa rakennusten ja asunhuoneistojen saavutettavuus- ja esteettömyysarvion. Tavoitteena on ollut varmistaa, että uudet kodit sopivat kaikille nyt ja muuttuvissa tilanteissa.
Huima oppimismatka
Oppimismatka ESKEn kanssa on ollut huima. Asuntopohjien tarkastelu yhdessä on avannut silmämme: esteettömyys tulee huomioida jokaisessa kodin ratkaisussa. Yllättävää on ollut huomata myös, että tarjolla on hämmentävän paljon asuntopohjia, joissa esteettömyyttä ei ole ajateltu.
Sinnikkyytemme on palkittu, ja olemme ottaneet käyttöön Invalidiliiton Yhdenvertaista palvelua kaikille -merkin. Kannamme merkkiä ilolla, sillä se on osoitus halustamme kehittää rakennuttamiemme asuntojen ja toimitilojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta.
Esteettömyys takaa meille kaikille paremman elämänlaadun. Bonuksena se tuo myös paremmat vuokramahdollisuudet kiinteistöomistajalle. Haastankin Esteettömyyspäivän kunniaksi kaikki rakentajat mukaan suunnittelemaan yhä esteettömämpiä ratkaisuja.
Niina Nurminen
rakennuttajapäällikkö
Ilmarinen
-
Cucco 2.6.2021 klo 07.34
Kaikki asiat tuntuvat nykyään olevan oikeuksia - vaivaisille ja vähemmistöille. Kun pientalot on paras rakentaa 80 cm sokkelille niin pitkä ramppi tarvitaan huonosti liikkuville vaikka näitä ei talossa asuisikaan. Myös suihkuhuone ja eteinen ym on näitten takia ylimitoitettu. Kaikki tämä nostaa rakennuskustannuksia. Rinteeseen rakentaminen on mahdotonta.Kaikkien asuntojen ei tarvitse olla '' vaivaistaloja''.Vastaa kommenttiin
-
Juha Hämäläinen 2.6.2021 klo 10.33
Esteettömyys toteutuu parhaiten välttämällä kerrostalorakentamista. Kun koti on oma rakennus niin sen voi suunnitella ja muuntaa kuten haluaa. Taloyhtiö ja vuokra-asuminen ovat huono vaihtoehto kaikin tavoin. On älytöntä myöskin suunnitella asuminen sen mukaan, että jokaisesta tulee vanhus ja invalidi. Asunto on lopultakin aina vain väliaikainen. Se pysyvä on hautausmaa.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.