Työnantajan kannattaa tukea henkilöstön jaksamista koronahuolten keskellä

Koronapandemia on vaikuttanut eri tavoin eri yrityksiin ja ihmisiin. Työnantajan turvatoimet ja panostus henkilöstön hyvinvointiin ovat voineet kääntää paineisen tilanteen jopa voimavaraksi. Toisaalta viestinnän ja turvaverkkojen puute voi johtaa pinnan alla kytevien ongelmien eskaloitumiseen. Ennakoiva mielen hyvinvoinnin tuki voi ehkäistä ahdistuksen kehkeytymistä työkykyongelmiksi ja mielenterveyden haasteiksi. WHO:n mukaan investointi masennuksen ja ahdistuksen hoitoon tuottaa nelinkertaiset säästöt ja parantaa elämänlaatua. Siitä hyötyvät sekä työnantaja että ihminen itse.

Koronapandemia on vaikuttanut suomalaisten työntekoon ja talouteen dramaattisesti puolen vuoden ajan – eikä loppua näy. Työssä käyvistä suomalaisista 39 prosenttia teki keväällä etätöitä koronatilanteen vuoksi, akateemisesti koulutetuista yli 60 prosenttia (Elinkeinoelämän keskusliiton ja Enter 2020 -koalition kyselytutkimus). Tutkimuksen mukaan jopa yli 60 prosenttia vastaajista koki, että oma työnantaja oli huolehtinut työnteon turvallisuudesta. Valtaosa vastanneista koki myös tekevänsä työnsä yhtä laadukkaasti ja tehokkaasti kuin ennenkin. 

Olosuhteet kuitenkin vaihtelevat. Puolet vastanneista koki huolta ja vajaa viidennes koki oman arkensa melko tai erittäin ahdistavaksi. Kaikki eivät voi tehdä etätyötä. Sote-alan työntekijät voivat töissä jopa altistaa itseään virukselle. Etätyö on hankalaa, jos lapsi ei nuhaisena pääse päiväkotiin tai kouluun. Lomautukset myös jatkuvat. 17 % prosenttia koronakyselyyn vastanneista ei ollut kokenut työnantajan tarjoamaa turvaa riittäväksi.

Vahva työnantajan tuki voi kääntää korona-ajan voimavaraksi

Käymieni keskusteluiden perusteella monessa yrityksessä koronatoimet ovat onnistuneet. Tehostettu viestintä, esimiesten panostus uusien yhteistyötapojen luomiseen sekä työnantajan aktiivinen tuki terveyden ja turvallisuuden ylläpidossa kääntyivät voimavaroiksi. Henkilöstöllä on ollut tarve kuunnella johtoa ja saada ohjeita. Johto on osannut tuoda selkeästi esiin tavoitteet, työpaikan hyvät puolet ja onnistumiset vaikeassa tilanteessa. Tukipalveluiden tuomat ratkaisut ovat olleet näkyviä ja konkreettisia. Yhteiset tavoitteet ovat kirkastuneet ja katse on ollut pakko pitää pallossa: turhista naputtaminen on jäänyt taka-alalle.

Kun muut infektiotaudit ovat vähentyneet, samalla sekä työterveyskäynnit että sairauspoissaolot ovat monessa yrityksessä minimissä. Turvavälit, siirtyminen etätyöhön, lomautukset ja tehostettu hygienia ovat tehneet tehtävänsä. Tai ainakin ne ovat antaneet ihmisille tilaisuuden potea omissa oloissaan, vaikka puolikuntoisena Teams-palavereissa roikkuen. 

Miten koronakriisi vaikuttaa mielenterveyteen?

Tilastojen mukaan noin 20 prosenttia suomalaisista kärsii jonkinasteisista mielenterveysongelmista, ja koko elämänsä aikana puolet meistä kohtaa mielenterveyden haasteita. Valitettavasti mielenterveysongelmat eivät ole väistymässä – päinvastoin. Jo 43 prosentilla työkyvyttömyyseläkkeen syy on mielenterveysperusteinen, alle 35-vuotiailla jopa 78 prosenttia.

Nyt korona-aikaan tarve mielenterveyden tuelle kasvanut valtavaksi. Ylen Uutisten mukaan soittoyritykset mielenterveyspalveluihin (esim. Mieli ry) ovat lisääntyneet jopa 50 prosenttia edellisvuosista ja useat palvelut ovat ruuhkautuneet. Ammattilaiset pelkäävät, että koronakriisi voi kiihdyttää mielenterveyssyistä johtuvaa eläköitymistä. Se, miten reagoimme epidemiaan ja sen tuomiin huoliin ja uhkiin, voi kuormittaa huomattavasti ja jättää pitkäaikaisen jäljen mielenterveyteen.

Lisääkö syksyn epävarmuus kuormitusta?

Yrityksen kannalta on samantekevää miksi työntekijä ei jaksa – menetetyillä työpäivillä ja tuottavuuden laskulla on kovat kustannukset riippumatta siitä, mikä työntekijää hiertää. Stressiä kestetään pitkäänkin, mutta kupin usein kaataa tilapäinen kokonaiskuormituksen kasvu. Koronaeristyksen tai tulonmenetysten päälle kotona voi iskeä aviokriisi, asumisongelma tai huoli läheisen sairaudesta tai menetyksestä.

Vaikka toistaiseksi arki rullaa ja töistä pidetään kiinni kynsin hampain, stressi muuttuu pitkän päälle haitalliseksi. Työntekijä tarvitsee ehkä juuri nyt tukea työssä jaksamiseen ja onnistumiseen. Useimmissa yrityksissä henkilöstön hyvinvointia mitataan vähintäänkin sairastavuuden ja työilmapiiritutkimusten kautta. Viestintää ja esimiestyötä tehostetaan, ollaan hereillä ja otetaan asioita puheeksi. Varhaisen välittämisen malli kannattaa ottaa viimeistään nyt käyttöön.

Ohi on? … ei, vaan koronan kanssa eläminen vaatii ”uuden normaalin” TYKY-ohjelman

Työntekijöille kannattaa järjestää matalan kynnyksen puhelin- tai verkkoneuvontaa – se on investointi tuottavuuteen. Hankalammissa tilanteissa esimerkiksi lyhytterapia auttaa purkamaan ongelmia ja löytämään voimavaroja päästä eteenpäin. Vastuullinen työnantaja katsoo nyt kauemmaksi luodakseen uuden työkykyohjelman ”uuteen normaaliin” – tähtäimessä ovat sellaiset rakenteet, joilla koko organisaatio voidaan valjastaa tukemaan yksilöiden hyvinvointia ja onnistumista.

Mitti Storckovius
Psykoterapiakeskus Vastaamo
operatiivinen johtaja

Mitti Storckovius toimii Psykoterapiakeskus Vastaamon operatiivisena johtajana. Tätä ennen Mitti oli Diakonissalaitoksen strategiajohtajana ja Rinnekoti-Säätiön ja Suomen Diakoniaopiston hallituksissa. Mitin tausta pariltakymmeneltä edeltävältä vuodelta on kaupallisista johtotehtävistä Microsoftilla ja Nokialla ja liikkeenjohdon konsultoinnista McKinsey & Companylla.

Psykoterapiakeskus Vastaamo on Suomalaisen Työn Liiton hyväksymä yhteiskunnallinen yritys, joka tarjoaa valtakunnallisesti neuvontaa kahdeksalla kielellä noin 300 psykoterapeutin ja psykiatrin voimin. Yhteiskunnallinen tehtävämme on psykoterapian saatavuuden parantaminen, käyttökynnyksen madaltaminen ja laadun kehittäminen. Osana tätä tehtävää Vastaamo on tuottanut sarjan korona-aiheisia videoita, joissa terapeuttimme antavat vinkkejä esimerkiksi hyviä toimintatapoihin ja keinoihin helpottaa ahdistusta, www.vastaamo.fi.