Esimies, näin onnistut kehityskeskusteluissa
Loppuvuosi on useissa organisaatiossa kehityskeskusteluiden kuuminta aikaa. Verkko on pullollaan määritelmiä kehityskeskusteluista ja ohjeita onnistuneisiin keskusteluihin. Tuhannet yritykset valmentavat esimiehiä ja alaisia tuloksekkaisiin kehityskeskusteluihin. Miksi henkilöstökyselyissä kuitenkin usein saadaan vain keskinkertaisia arvioita kehityskeskustelujen hyödystä? Työntekijöiden kommentit esimiesten suorituksista kehityskeskusteluissa netin keskustelupalstoilla ovat surkuhupaisaa luettavaa ja saavat jokaisen itseään edes kohtuullisena esimiehenä pitävän punoittamaan kommenttien kohteena olevien esimiesten puolesta myötähäpeästä.
Peruskonsepti kehityskeskusteluihin on yksinkertainen ja kaikkien tiedossa: sitä lienee turha kerrata. Mikä meitä sitten oikein estää käymästä hyödyllisiä ja molemmille osapuolille virtaa-antavia keskusteluja, joista seuraisi yhdessä sovittavia kehitystoimenpiteitä ja niiden toteutumista? Alla on muutamia ajatuksiani esimiehenä ja HR-edustajana onnistuneisiin kehityskeskusteluihin – ennen kaikkea esimiesten poimittaviksi ja eteenpäin vietäviksi. Mielestäni kaiken punainen lanka on ennakkoon valmistautuminen.
1. Ota keskustelut tosissaan
Ensinnäkin kyse on ennakkoasenteesta: jos osapuolet suhtautuvat kehityskeskusteluun jo etukäteen tympääntyneesti, ovat onnistumisen mahdollisuudet huonot. Asenteiden pitäisi muuttua! Minulla ei ole tarjota tähän ei ole hokkuspokkus-keinoa, mutta ainakin itseäni onnistunut keskustelu ja sen johtaminen toivottuihin lopputuloksiin auttaa motivoitumaan seuraaviin keskusteluihin.
Päätä esimiehenä, että haluat satsata keskusteluihin tosissasi ja kannusta myös tiimiläisiäsi tekemään niin. Pyydä myös alaisiltasi palautetta keskustelujen onnistumisesta.
2. Varmista yhdenmukaiset odotukset
Asenteiden lisäksi kyse on ennakko-odotuksista. Jos osapuolten odotukset keskustelun sisällölle ovat erilaiset, on keskustelussa vaikea saavuttaa hyvää lopputulosta. Käy tiimisi kanssa etukäteen läpi heidän odotuksiaan kehityskeskusteluille ja kertaa keskustelun tavoitteet. Kerro myös, miten toivot alaistesi valmistautuvan keskusteluun.
Jos pidättelet korjaavan palautteen antamista koko vuoden ja läväytät kaiken pöytään keskustelussa, saat varmasti keskustelun tehokkaasti tyrehtymään ja tyrittyä. Alaisen ei tulisi kokea suuria yllätyksiä keskustelussa.
3. Tunne alaisesi
Esimiehenä sinulla tulee olla tarpeeksi ennakkotietoja keskustelun läpiviemiseksi. Jos esimiehenä et ole riittävän hyvin perillä henkilön työtehtävistä, työtilanteesta, osaamisesta tai muista alaisen työhön liittyvistä asioista, et saa keskustelusta uskottavaa ja aika menee sinun tietojen ajan tasalle päivittämiseen. Nämä itsestään selvät asiat pitää olla tiedossasi jo ennen keskustelua. Silloin voitte keskittyä oleellisiin kehittymisasioihin.
4. Pyydä myös alaista valmistautumaan ennakkoon
Kehityskeskustelun pitäisi olla alaisen – ei esimiehen – show. Jos mietit esimiehenä pääsi puhki mm. miten alaisesi työtä, työskentelyä ja osaamista pitäisi kehittää ja millä toimenpiteillä, niin keskustelusta tulee helposti sinun yksinpuheluasi eikä siitä seuraa kummallekaan mitään ”heureka!” -elämyksiä. Koska kyse on alaisen kehittymisestä, hänen tulee ottaa valmistautumisessa vähintään yhtä suuri rooli kuin esimiehen. Tässä auttaa esimerkiksi se, että alainen valmistelee keskustelun aihealueita, luonnostelee keskustelurungon ja toimittaa pohdinnan tuloksen esimiehelle jo etukäteen.
5. Varaa aikaa seurannalle
Etteivät sovitut asiat jäisi pölyttymään kehityskeskustelulomakkeelle vaan ne konkretisoituvat, kannattaa tehdä sovittujen asioiden seurannan kalenterointi jo keskustelussa tai heti sen jälkeen. Näin varmistatte, että keskustelussa sovittuihin asioihin palataan. Seuraamalla asioiden kehittymistä, ne tulevat todennäköisemmin tehtyä.
Minna Santala
henkilöstöpäällikkö
Ilmarinen
-
Essi Liljemark 22.2.2018 klo 22.00
Hyviä ohjeita! Keskusteluyhteyden löytymistä ja keskustelun antoisuutta edesauttaa myös se, että huolehditaan rennosta, häiriöttömästä ympäristöstä ja varataan keskustelulle ja jälkitoimille riittävästi aikaa.Vastaa kommenttiin
- Ilse Vogt 5.3.2018 klo 22.00
Napakka kuvaus kehityskeskustelun ydinperiaatteista.Vastaa kommenttiin
- Ilse Vogt 5.3.2018 klo 22.00
-
Johanna Kemppinen 30.12.2018 klo 22.00
Kehityskeskustelun jälkeen innostus tulee olla katossa ja tehdä suunnitelman työn imuun 🙂Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.