Inflaatio haastaa eläkejärjestelmän rahoitusta, mutta eläkeläisten asema on turvattu
Euroalueen inflaatio kiihtyi toukokuussa ennätykselliseen 8,1 prosenttiin viime vuoteen verrattuna. Erityisesti ruuan ja energian hintojen raju nousu vaikuttaa jo kaikkien palkansaajien ja eläkeläisten arkeen ja taloudenpitoon. Myös eläkejärjestelmän kannalta nykyinen inflaatioympäristö on hyvin haastava.
Maksussa olevat eläkkeet indeksoidaan niin kutsutun työeläkeindeksin mukaisesti. Indeksi koostuu 80 prosenttia kuluttajahintainflaatiosta ja 20 prosenttia ansiotasoindeksin muutoksista. Tulevan vuoden eläkkeitä korotetaan 1.1. alkaen kuluvan vuoden syksyllä kiinnitettävällä indeksikorotuksella. Työeläkeindeksin tarkoituksena on turvata työeläkkeiden ostovoima.
Työeläkeindeksin käyttöä maksussa olevien eläkkeiden kasvattamiseen on kritisoitu sillä, että eläkkeensaajien keskimääräinen ostovoima on jäänyt jälkeen palkansaajien ostovoiman kehityksestä. Näin onkin historiassa ollut. Tyypillisesti yli ajan reaalipalkkojen voi odottaa nousevan työn tuottavuuden parantuessa, eli palkkojen nousuvauhti on tyypillisesti kustannusinflaatiota korkeampi. Edellisen 50 vuoden aikana ansiotaso on Suomessa noussut vuotuisesti keskimäärin 1,6 prosenttia kuluttajahintoja nopeammin ja 2010-luvulta lähtien ero on ollut 0,6 prosenttia vuodessa.
Eläkkeensaajien ostovoima kehittyy hyvin suhteessa palkansaajiin
Kirjoitin vielä alkuvuodesta pitäväni reaalipalkkojen merkittävää alenemista epätodennäköisenä tai ainakin lyhytaikaisena ilmiönä. Inflaation voimakkuus ja mm. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ovat kuitenkin tulleet tämän kirjoituksen jälkeen yllätyksenä. Nykyisessä taloustilanteessa näyttää erittäin todennäköiseltä, että vuodelta 2022 kuluttajahintojen nousu tulee olemaan selvästi palkkojen nousua voimakkaampaa.
ETK:n ennuste kuluttajahintainflaatiolle on 5,4 prosenttia ja ansiotason nousulle vastaavasti 2,6 prosenttia. Näiden ennusteiden toteutuessa reaalipalkkojen aleneminen olisi vuonna 2022 voimakkaampaa kuin kertaakaan edellisen 50 vuoden aikana lukuun ottamatta vuotta 1977, jolloin kuluttajahinnat nousivat 12,7 prosenttia ja palkat vain 8,4 prosenttia. Eläkkeensaajien ostovoiman odotetaan siis kehittyvän lyhyellä tähtäimellä poikkeuksellisen hyvin suhteessa keskimääräiseen palkansaajaan. On kuitenkin hyvä huomioida, että keskimääräisen eläkkeenkin ostovoima heikkenee, vaikka kehitys ei olekaan niin heikkoa kuin palkansaajilla.
Eläkejärjestelmän ja erityisesti eläkkeiden rahoituksen kannalta alenevat reaaliansiot ovat myrkkyä. Suomen osittain rahastoivassa eläkejärjestelmässä maksussa olevista eläkkeistä noin ¾ rahoitetaan nykyisten työntekijöiden palkoista. Rahoituksen tasapaino heikkenee, jos maksettavat eläkkeet kasvavat nopeammin kuin palkkasumma.
Inflaatio vaikuttaa sijoitustuottoihin
Korkea inflaatio vaikuttaa myös sijoitustuottoihin. Inflaation nousu johtaa lähtökohtaisesti korkeampaan korkotasoon. Korkojen nousu puolestaan syö sijoitusten nimellistuottoja. Riskitön korko on sisällä kaikkien omaisuuslajien hinnoittelussa, ja korkojen nousu heikentää kaikkien omaisuusluokkien tuottoja. Työeläkelaitosten tuotot lienevätkin alkuvuoden osalta keskimäärin selvästi pakkasella. Arvelen lisäksi, että erityisesti epälikvideimmissä omaisuusluokissa, kuten kiinteistöissä, korkojen nousu tulee näkymään viiveellä selvästi nykyistä voimakkaammin, mikä tulee osaltaan vaikuttamaan tuottonäkymiin. Kun nimellistuotoista vielä vähennetään inflaatio, eli tarkastellaan sijoitusten reaalituottoja, on vuodella 2022 kaikki mahdollisuudet muodostua poikkeuksellisen heikoksi sijoitusvuodeksi.
Eläkerahastojen reaaliarvon sulaminen ei luonnollisestikaan paranna järjestelmän kestävyyttä. Positiivista on kuitenkin se, että vaikka korkojen nousu heikentää sijoitustuottoja lyhyellä tähtäimellä, luo korkeampi korkotaso terveemmän pohjan sijoitustoiminnalle pitkällä aikavälillä ja parantaa pitemmän aikavälin odotettuja tuottoja. Ultrakevyen rahapolitiikan päättymistä on odotettu pelonsekaisesti jo vuosia. Rahapolitiikan kiristymisen vaikutusten lopullinen mittakaava on vielä paljastumatta, mutta ennakoin varsin kivuliasta prosessia. Kriisin jälkeen kuvittelen maailmantalouden kuitenkin olevan terveemmällä pohjalla.
Matias Klemelä
talous- ja riskienhallintajohtaja, Ilmarinen
@matiasklemela (twitter.com)
-
Matti Aario 1.7.2022 klo 15.08
Työssäkäyvien kuukausittain maksamien työeläkemaksujen nettorahoitusosuus maksuinpannuista työ- ja työkyvyttömyyseläkkeistä on tällä hetkellä lähes 90 prosenttia. Osa työeläkemaksuista kierrätetään työeläkerahastojen kautta, jotta niiden osuus rahoituksesta saadaan näyttämään suuremmalta. Kun tämä kirjanpidollinen voimistelu jätetään huomiotta rahastojen nettorahoitusosuus jää runsaaseen 10 prosenttiin. Asia käy selville Eläketurvakeskuksen tekemästä kaaviosta, josta työeläkkeiden rahavirrat käyvät selville.Vastaa kommenttiin
- Lauri Saukkoriipi 12.7.2022 klo 11.30
Tämä on aivan oikea havainto. Myös ETKn PTS - suunnitelmassa tilanne (10% ja 90%) jatkuu vuoteen 2085.... Todelliset eläkerahastot ovatkin yrityksissä, joiden palkanmaksukykyyn eläkkeet perustuvat. ETKn ja Telan kaavioista voi myös laskea, kuinka paljon palkansaajien + työnantajien suorittamia eläkemaksuja nostettiin / laskettiin rahastoinnin takia viime vuonna. Rahastoinnin avulla eläkemaksua alennettiin 2,4 % -yksikköä. Lisärahastoinnin takia maksuprosenttia nostettiin 4,4 %-yksikköä ts. 20 % => 24,4 %. Eläkerahastoinnin takia eläkemaksut olivat viime vuonna 2 %-yksikköä suuremmat verrattuna siihen, että eläkerahastointiin ei olisi alunperinkään ryhdytty. Eläkerahastoinnilla on ollut ja tulee olemaan merkittävä negatiivinen vaikutus Suomen talouteen. Saksassa ei tehdä eläkerahastoinia. Eläkemaksu <20%.Vastaa kommenttiin
- Lauri Saukkoriipi 12.7.2022 klo 11.30
-
Jukka 3.7.2022 klo 05.27
Inflaatio haastaa eläkeläiset, mutta eläkejärjestelmän asema on turvattu!Vastaa kommenttiin
-
Veikko Kumpumäki 8.7.2022 klo 20.42
Hyvä analyysi nykytilanteesta ja olen samaa mieltä. Tuo tuleva Kriisi on jo näköpiirissä ja siltä ei voine välttyä kukaan. Ei ainakaan ne pääomapiirit, joiden omaisuuserät ovat pörssissä? Kuten kirjoittaja toteaakin, ovat kaikkien munat samassa korissa ja kriisin jälkeen maailma jatkaa taas kulkuaan.Vastaa kommenttiin
-
Erkki Myllylä 9.7.2022 klo 10.07
"Eläkkeensaajien ostovoima kehittyy hyvin suhteessa palkansaajiin" Voiko se olla mahdollista taitetulla indeksillä?. Kun eläketulon verotus on rankkaa meillä Suomessa, sitä perustellaan että eläkeläiset käyttävät eniten terveyspalveluja. Taitettua indeksiä pitäisi kyetä korjaamaan eläkeläisen edun suuntaan, kuten eräs kansanedustaja asiaa ajoi, lyötiin hiljaiseksi.Vastaa kommenttiin
-
mietintää 11.7.2022 klo 21.12
Nykyisten eläkeläisten asema on turvattu. Tulevien ei ole muuta kuin siltä osin, että laki määrää maksamaan eläkkeet - mutta entä jos rahaa ei ole? Eläkerahastot riittävät useaksi vuodeksi. Mutta eivät välttämättä vuosikymmeniksi, jos syntyvyys pysyy alhaalla, ja rahastoitujen eläkkeiden tuotot jäävät pieniksi. Yrittäjien eläkkeet maksetaan jo nyt merkittävältä osin suoraan valtion budjetista, ja merimieseläkkeetkin osin - kun eläkemaksut eivät ole riittäneet vuosikausiin kattamaan lakisääteistä eläkemenoa. Mutta valtiollakaan ei resurssit taida riittää työeläkkeiden vastaavaan subventioon. Työllisyysasteet ja samalla eläkejärjestelmiin virtaavat eläkemaksut, ja tulevaisuudessa takaisin lain mukaan maksettavat eläkekertymät, ovat nyt isoja - mutta ennusteiden mukaan kohta on edessä taantuma, kun naapurimaan sodan vaikutukset alkavat heijastua koko Eurooppaan - mistä on tavannut seurata taantuma tai jopa lama naapurimaihinkin. Reaaliset eli inflaation ylittävät rahastoitujen eläkkeiden sijoitustuotot voivat olla kortilla nyt jopa usean vuoden ajan - samaan aikaan kun eläkeläisten määrä kasvaa. Voi olla, että ennen kuin nykyiset nuoret ikäluokat pääsevät aikanaan eläkkeelle, pitää eläkkeitä vielä leikata.Vastaa kommenttiin
-
Lauri Saukkoriipi 12.7.2022 klo 10.23
Blogin alussa mainitaan prosentit 1,6 ja 0,6. Kyseessähän ei ole prosentit vaan prosenttiyksiköt . Paremman kuvan tilanteesta antaisivat suoraan indeksi arvot normeerattuna esim vuodelle 2010.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus
Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.
Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?
Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.
Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä
Alkuvuosi on myös Ilmarisessa raportoinnin vastuuhenkilöiden kiireisintä aikaa, ja tänä vuonna työtahtiamme tiivisti entisestään markkinaympäristössä puhaltavat uudet tuulet. Ilmarinen julkaisi ensimmäisten yritysten joukossa helmikuussa 2024 Euroopan Unionin tuoretta kestävyysraportointi- eli CSRD-direktiiviä vastaavan kestävyysselvityksen, johon valmistautuminen oli aloitettu jo useaa raportointisykliä aiemmin.