Eläkkeiden rahoitus on turbulenssissa, pitkän aikavälin näkymissä kuitenkin myötätuulta

Vuosi 2022 on toistaiseksi ollut eläkesijoittajan kannalta synkkä. Osakemarkkinat ovat luisuneet, inflaatio lähtenyt pahemman kerran laukalle, korkosijoitusten tuotot ovat nousseiden markkinakorkojen myötä olleet historiallisen surkeat. Samalla Eläketurvakeskuksen julkaisemien pitkän aikavälin laskelmien mukaan eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat parantuneet merkittävästi viime vuosien hyvien sijoitustuottojen ansiosta. Silti rahoitukselle riittää haasteita rahapolitiikan kiristyessä, syntyvyyden jatkuessa matalana ja työikäisten määrän vähetessä.

Yksityisten työeläkeyhtiöiden sijoitustuotto oli kesäkuun lopussa keskimäärin noin -5,5 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä pörssikurssit ovat jatkaneet laskuaan, ja korkojen nousu on edelleen rokottanut korkosijoitusten tuottoa. Alkuvuonna monien epälikvidien sijoituskohteiden, kuten kiinteistöjen ja pääomasijoitusten arvoja ei ole vielä alennettu merkittävässä määrin, mutta on odotettavissa, että näihin omaisuuslajeihin kohdistuu lähikuukausina merkittäviä arvonalennuspaineita. Samalla inflaation odotetaan olevan tältä vuodelta seitsemän prosentin tasolla, joten varojen reaalituotto jäänee tänä vuonna poikkeuksellisen heikoksi.

Myös syntyvyys on Suomessa jatkanut noin 2010 alkanutta trendinomaista alentumistaan parin positiivisen vuoden jälkeen. Palkkojen nousun odotetaan olevan inflaatiota heikompaa lähiaikoina, eli reaalipalkat alenevat. Osittain rahastoivassa eläkejärjestelmässä eläkkeet rahoitetaan osittain sijoitusvaroista ja osittain tämän hetken palkoista. Palkkojen ja sijoitusvarojen reaalinen alentuminen heikentävät siis molemmat eläkkeiden maksupohjaa. Kiristyvän rahapolitiikan, nousseiden energian hintojen ja kasvaneen geopoliittisen riskitason myötä talouskasvuennusteita on leikattu globaalisti. Lähiaikojen kehityksestä on harvinaisen vaikeata löytää mitään ilon aiheita.

ETK: Eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusnäkymät ovat parantuneet

Draaman kaaren kannalta mielenkiintoinen juonenkäänne nähtiin kuitenkin 13.10.2022, kun Eläketurvakeskus julkisti päivitetyt laskelmansa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin ennakoidusta kehityksestä (etk.fi). Edellinen päivitys ennustelaskelmiin oli tehty vuonna 2019 ennen koronapandemiaa. Laskelmien mukaan eläkevakuutusmaksun pitkän aikavälin nousupaine olisi hellittänyt. Kun vuonna 2019 laskelmien mukaan vuonna 2080 odotettu eläkemaksutaso oli järkyttävä 30 prosenttia, on maksutaso päivitetyissä laskelmissa enää noin 26 prosenttia. Muutoksen syynä on pääasiassa eläkesijoitusten epätavallisen vahva tuottokehitys vuosina 2019–2021. ETK:n laskelmissa on huomioitu inflaatio ja sijoitustuotot heinäkuun 2022 loppuun asti.

ETK käyttää laskelmissaan oletuksena, että eläkesijoitusten reaalituotto on seuraavien kymmenen vuoden ajan 2,5 prosenttia ja sen jälkeen 3,5 prosenttia. Tuotto-oletuksia ei ole tältä osin muutettu, vaikka erityisesti korkotasossa on tapahtunut melko dramaattinenkin muutos. Markkinoiden odottamat pitkän aikavälin reaalikorot ovat alkuvuonna nousseet 1,5–2 prosentilla. Reaalikorkojen nousun pitäisi heijastua melko suoraan sijoitusvarojen odotettuun reaalituottoon.

ETK:n laskelmissa runsaan prosenttiyksikön perusoletusta korkeampi tai matalampi tuotto vaikuttaisi lähes puolitoista prosenttiyksikköä työeläkemaksun tasoon vuonna 2040. Pitkällä aikavälillä (2090) runsaan prosenttiyksikön korkeampi tuotto mahdollistaisi lähes 10 prosenttiyksikköä peruslaskelmaa (26 %) matalamman työeläkemaksun. Alkuvuoden korkomarkkinakehityksen voi siis nähdä tervehdyttäneen eläkejärjestelmän rahoitusasemaa, vaikka tätä ei ETK:n laskelmissa suoraan edes näekään, koska tuotto-odotuksiin ei ole kajottu.

Kuten aina, liittyy pitkän aikavälin ennusteisiin merkittävää epävarmuutta. Talouskasvuun ja sijoitusmarkkinoihin liittyvät epävarmuudet ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen suuria. Liian ruusuiseen tulevaisuuteen ei siis pidä tuudittautua. Vaikka laskelmissa nousupaine on lieventynyt, voi ennakoitua maksutasoa edelleen perustellusti pitää korkeana. Eläkesijoittamiseen liittyvät uudistukset ovat siis edelleen erittäin tarpeellisia.

Väestörakenne aiheuttaa ongelmia eläkkeiden rahoitukselle

Eläkesijoittajan, kuten jokaisen pitkäaikaissäästäjän, kannalta vaikein toimintaympäristö on matalien, jopa negatiivisten reaalikorkojen tila. Markkinoiden reaalikorkojen nousu on siis pitkän aikavälin kestävyyden kannalta hyvä asia. Positiivinen rahan hinta lienee myös markkinatalouden dynamiikan ja sitä kautta talouden tehokkuuden kehittymisen kannalta myönteinen asia, kun elinkelvottomat yritykset ja kannattamattomat hankkeet eivät enää automaattisesti tule rahoitetuksi keskuspankki- tai valtiovetoisesti.

Joudumme kuitenkin vielä jännittämään, miten kivulias prosessi reaalikorkojen nousun aiheuttama kaikkien omaisuuserien arvojen aleneminen tulee lopulta olemaan. Pelkään, että pahin ei vielä ole takana lyhyen tähtäimen markkinamyllerryksessä. Eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksen haasteena on edelleen väestörakenne. Tätä suuntaa on vaikea kääntää ilman työperäisen maahanmuuton kasvua. Kun eläkkeiden rahoitus lepää jatkossa entistä enemmän sijoitustuottojen varassa, kasvaa väistämättä myös markkinaliikkeisiin liittyvä epävarmuus.

Matias Klemelä
talous- ja riskienhallintajohtaja, Ilmarinen
Twitter: @matiasklemela (twitter.com)

Lisätietoja

• Ilmarisen asiakkaana näet tiedot tähän asti kertyneestä eläkkeestäsi OmaEläke-palvelusta.