Pikakurssi etäjohtamiseen
Muutamassa päivässä valtaosa asiantuntijaorganisaatioista on siirtynyt koronaviruksen vaikutuksesta etätyöhön. Ajatellaan, että työn tekeminen jatkuu normaaliin tapaan, fyysinen paikka vain on eri. Moni kuitenkin kohtaa nyt ensimmäistä kertaa niin sanotun uuden työelämän vaatimukset.
Aloitetaan siitä, että nyt pitäisi osata kytkeytyä kotoa käsin työpaikan järjestelmiin ja käyttää digitaalisia viestintäkanavia työkavereiden ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Tähän toivottavasti saa apua esimieheltä ja työkavereilta. Teknisten tehtävien lisäksi pitäisi myös löytää keinot johtaa omaa työskentelyään, huolehtia ergonomiasta sekä työn tauotuksesta etätyössä. Nyt on itse luotava ne rakenteet, joilla saa työmoodin päälle.
Asiantuntijat ovat suositelleet, että aamurutiinit hoidetaan normaalisti; puetaan päälle ja ehkä jopa käväistään kävelyllä ennen töiden aloittamista. Näin keho ja mieli tunnistavat tutut kuviot ja virittyvät oikealle taajuudelle.
Esimiehen läsnäoloa kaivataan etätyössä
On usein todettu, että etätyön suurin este on esimies. Sellaisissa yrityksissä, joissa esimiesten koulutukseen, etätyön pelisääntöihin sekä vuorovaikutukseen määrään ja laatuun ei ole satsattu riittävästi, etätyö on etäännyttänyt ihmisiä. Nyt on yritysten ja esimiesten otettava pikakurssi hyvään etäjohtamiseen.
Mitä sitten esimiehen olisi hyvä pohtia? Jos oma porukka on ollut pääsääntöisesti työpäivät samassa paikassa, on esimies voinut huomioida jokaisen, kysellä kuulumisia, käydä kahvilla ja huolehtia hyvästä työvireestä. Nyt on siirrytty etäjohtamisen maailmaan. Ja koska maailma näyttäytyy epävarmana, tarvitaan läsnäoloa kaksin verroin. Mieti siis esimies, mikä on sinun tapasi virtuaalisesti huomioida jokainen päivittäin. Miten pysyt kartalla siitä, ettei etätyössä puurtaminen ala kuormittaa ketään liikaa?
Esimiehen läsnäoloa on tunne siitä, että riippumatta etäisyyksistä ja työn tekemisen paikoista, vuorovaikutus toimii ja esimies on tiimilleen tavoitettavissa sekä henkisesti läsnä.
Jaa hyvät käytännöt
Esimiehen kannattaa luoda itselleen systemaattinen rutiini soitella omaa väkeä läpi ja kysyä, miten työt sujuvat, miten kukakin jaksaa ja mitä kaipaa tuekseen. Lisäksi pitää huolehtia, että porukalla on riittävästi virtuaalipalavereita, joissa voidaan yhdessä käydä tilannetta läpi. Yhteinen keskusteluympäristö auttaa tiedon jaossa ja yhteishengen ylläpitämisessä. Ja kannattaa myös kannustaa ihmisiä olemaan tiiviisti toisiinsa yhteydessä. Toisesta ihmisestä välittäminen korostuu hankalana aikana. Ja tietenkin myös esimiehen pitää huolehtia omasta jaksamisestaan.
Ne työpaikat, joissa on totuttu etäjohtamiseen ja siihen, että työkaverit ovat maantieteellisesti hajallaan, ovat nyt askeleen edellä. Laittakaa te verkostoissanne jakoon hyviä johtamisen ja yhteydenpidon käytäntöjä. Huolehditaan yhdessä siitä, että kukaan ei tipahda tässä kohtaa.
Marjo Itäaho
työkykypäällikkö
Ilmarinen
Lue lisää:
-
Leena Munter 2.4.2020 klo 11.21
Hyvä Blogi Marjo! Tärkeitä asioita juuri nyt.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.