Hyvä vai paha yrittäjän YEL?
Väittely yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesta työtulosta roihuaa ajoittain kuumana. Totuutta voi keskusteluissa olla vaikeaa erottaa tarusta. Yhdestä asiasta ei kuitenkaan päästä yli eikä ympäri: yrittäjän on vakuutettava tuleva eläketurvansa kuten työntekijänkin. Vakuutusmaksuja maksamalla yrittäjä kartuttaa omaa perus- ja sosiaaliturvaansa elämän välillä yllätyksellistenkin käänteiden varalta.
Eläkepotti kasvaa elämän aikana pienistä puroista ja pitkässä juoksussa. Ilman velvoittavaa lakia voisi riskeihin varautuminen jäädä monella sattuman varaan. Voisi jopa väittää, että YEL-vakuutuksestaan yrittäjä saa eläke- ja sosiaaliturvan lisäksi myös mielenrauhaa.
Jos mielenrauha kuulostaa epäilyttävältä, ainakin vanheneminen on riski, joka on helppo tunnistaa. Sen sijaan sairastuminen, tarve ammatilliseen kuntoutukseen, perheenlisäys tai yllättävä kuolema sattuvat omalle kohdalle vain osalle meistä. Turva näidenkin varalta sisältyy yrittäjillä YEL-vakuutukseen.
Näillä kolmella vinkillä paluu työkykyiseksi pitkältä sairauslomalta onnistui
Tositarina tuo parhaiten esiin YEL-vakuutuksen hyötyjä. Tässä tarinassa yrittäjän tilanne ei sinällään liittynyt työn kuormitukseen. Elämä vain sattui heittämään lyhyen ajan sisällä eteen kroonisen sairauden, psyykkisiä haasteita ja useiden läheisten kuoleman. Tarinalla on onnellinen loppu, sillä yrittäjä palasi työkykyiseksi kuukausien sairaslomalta. Siinä auttoivat kolme asiaa:
- YEL - Ilman kunnollista sairauslomaa yrittäjä kertoi, ettei olisi palautunut varmastikaan. Töihin olisi tullut palattua liian nopeasti. Henkisesti iso kuorma oli poissa, kun tiesi, että voi sairastua ja sairastaa rauhassa, jos niin huono säkä kävisi uudestaan.
- Työterveyshuolto - Yrittäjä oli tyytyväinen, että oli hankkinut työterveyshuollon yhteisön kautta, jolle teki töitä. Vaikka hänellä oli alusta asti sairausvakuutus, sitä ei vain tullut käytettyä eikä käytyä lääkärillä. Kun on selkeä taho, jonka puoleen kääntyä kysymyksineen, tilanne oli ihan eri.
- Pääsy Kelan tukemaan psykoterapiaan oli yrittäjän mukaan keskeistä toipumiselle.
YEL-työtulosta turvaa
Paras tapa pitää huolta omasta eläke- ja muusta sosiaaliturvasta yrittäjänä on pitää YEL-vakuutuksen työtulo koko yrittäjäuran ajan omaa työpanosta vastaavana. Ensisijainen vastuu tästä on yrittäjällä itsellään, mutta myös eläkeyhtiön tehtävänä on tarkistaa kolmen vuoden välein, että työtulo on kohdillaan.
Asia ei siis enää ole yksin yrittäjän oman muistamisen varassa. Tämä on tärkeää, sillä YEL-työtulo vaikuttaa yrittäjätyön osalta paitsi YEL-maksun suuruuteen, myös monien päivärahojen ja tulevan eläkkeen määrään.
Hyvä vai paha YEL?
Eläkkeensaajille raha tulee säännöllisesti eläkkeenä tilille, mikä ei pääsääntöisesti aiheuta harmia. Harmitteluja sen sijaan olen kuullut eläkettä jo nauttivilta yrittäjiltä siitä, että YEL-työtulo on aikanaan jäänyt tarkistamatta työn todellista arvoa vastaavaksi, jolloin eläketurva on jäänyt pieneksi. Ymmärrettävästi tasapainottelu ei ole helppoa: rahaa pitää jäädä myös elämiseen.
Onko vakuutus sitten turha, jos elämän riskit eivät toteudu? Yhtä lailla voisi kysyä, onko palovakuutus turha, jos talo ei pala. Eniten eläkevakuutuksesta hyötynee se, joka elää terveenä ja pitkään, eikä harmittele sitä, että sairaus ei vienytkään työkykyä ennen eläkepäiviä.
Viisikymppinen YEL taipuu melko jäykästi monimuotoisen työn tekemisen muotoihin. Siksi on hyvä, että keskustelua käydään sopivista tavoista uudistaa myös yrittäjien eläketurvaa. Mielenrauhasta ja turvasta elämän yllätysten varalta on hyvä pitää kiinni jatkossakin.
Lue lisää:
- Joko yhtenäistettäisiin työeläkevakuutuksia?
- Voiko yrittäjä saada sairauspäivärahaa?
- Yrittäjä, näin YEL-vakuutus vaikuttaa sosiaaliturvaasi
Lue myös:
-
Timo 23.8.2024 klo 19.01
Haiskahtaa kovasti propagandalta. Tätä vaikutelmaa vielä korostaa se, että eläkejärjestelmämme vakavimpiin ongelmiin ei tekstissä kajottu ollenkaan, vaan ne jätettiin kokonaan käsittelemättä.Vastaa kommenttiin
- Mari Sorvali 26.8.2024 klo 07.21
Kiitos Timo kommentistasi. Työeläkejärjestelmää on uusittu aika ajoin vastaamaan muutoksiin yhteiskunnassa. Yrittäjän eläke ei ole tästä poikkeus. YEL-lain uudistaminen alkoi työtulon täsmennyksellä pari vuotta sitten. Vielä jäi uudistustarpeita pöydälle odottamaan tulevia uudistuksia. Nykyisestä jakojärjestelmästä siirtyminen esimerkiksi osittain rahastoivaan järjestelmään helpottaisi pitkällä aikavälillä, jos siihen löytyisi maksaja ja toimiva ratkaisu.Vastaa kommenttiin
- Kari 26.8.2024 klo 07.24
Lakisääteinen pakko maksaa on erittäin heikko sijoitus tuoton kannalta. Siksi monet maksavat mimimin tai pitävät tulonsa alle rajojen. Tuotto pörssissä pitkällä jänteellä on aivan muuta. Lisäksi YEL ei kata kustannuksia vaan veronmaksajat rahoittavat sen kustannuksia. Suomi on kaivanut itselleen kalliin kuopan jossa sillä ei ole varaa elää.Vastaa kommenttiin
- Mari Sorvali 26.8.2024 klo 09.45
Kiitos Kari pohdinnastasi. Moni varmasti ajattelee vakuutusta juuri näin, sijoituksena. Vakuutuksesta erityisen tekee se, että riski jakautuu kaikkien vakuutettujen, pelkästään Ilmarisessa yli 70 000 yrittäjän kesken. Juuri tästä yhdessä riskiin varautumisesta oli kyse, kun teollistumisen myötä 1800-luvulla tulipaloihin alettiin varautua maksamalla ennalta vakuutusmaksua. Jos epäonni sattui kohdalle, oli siitä vielä mahdollista selvitä. Totta on myös tuo, että pörssistä voi taitava sijoittaja saada paremman tuoton. Tuolla tuotolla ei kuitenkaan ole elinikäistä takuuta kuten vanhuuseläkkeellä, jota maksetaan eliniästä riippumatta loppuun asti. Lisäksi eläkkeellä on perustuslain takaama omaisuudensuoja, mikä tarkoittaa tiettyä summaa, jota ei voi velallisen saamasta kuukausieläkkeestä ulosmitata. Maksussa oleva eläke on myös suojattu kuluttajahintojen ja palkkojen kehitystä seuraavalla indeksillä, mikä tarkoittaa sitä, että maksussa oleva eläke kasvaa hieman aina vuoden alussa.Vastaa kommenttiin
- Mari Sorvali 26.8.2024 klo 09.45
- Mari Sorvali 26.8.2024 klo 07.21
-
Reiska Korpinen 25.8.2024 klo 21.29
Kaikki itseaiheutetut sairaudet ja niiden hoitokulut on maksatettava niiden aiheuttajalla. Yhtään vero- eikä työeläkerahaa ei saa enää upottaa noihin typeryksiin. Toimisivat hyvinä varoittavina esimerkkeinä muille sen jälkeen. Kukaan ei ole käskenyt tuhoamaan omaa terveyttä.Vastaa kommenttiin
-
Mari Sorvali 26.8.2024 klo 07.42
Kiitos Reiska mielipiteestäsi. Oma ja läheisten terveys on elämässä tärkeää. Itse olisin varovainen arvostelemaan toisen ihmisen tilannetta ja ratkaisuja tuntematta syitä taustalla. Lainaan tunnetun runoilijan vertauskuvaa; jos olisimme merisiilejä, olisi meillä kaikilla tonneittain veden painoa päällä, mutta yhdellä suojaisampi poukama ja vahvemmat sakarat kuin toisilla.Vastaa kommenttiin
-
Ville Vallaton 26.8.2024 klo 11.02
Parasta hoitoa juopoille, narkeille ja psyykelääkkeiden imuroijille on täydellinen eristäminen läheisistä. Alkaisi varmasti kiinnostaa tutkia juurisyytä omaan typeryyteensä tai sitten kuolkoon pois etuajassa. Ja kun juurisyy löytyy, niin löytyy myös ratkaisukeskeisen elämän avaimet. Merisiilit ovat tosiaan eläimiä jotka eivät edes kykene tutkimaan itseään. Ei oltais mekään mamman kanssa saatu mitään aikaiseksi, jos oltais vain tutkittu merisiilien sielunelämää kun piti paiskii raakaa palkkatyötä yhteensä 90 vuottaa ja hoitaa pennut täyspäisiksi.Vastaa kommenttiin
- Mari Sorvali 26.8.2024 klo 12.13
Ville Vallaton, onnittelut perheestä ja pitkästä urasta, jonka olette mamman kanssa ansiokkaasti hoitaneet! Kiitos myös kirjoitukseni lukemisesta ja palautteestasi. Lääketieteellisen tulkinnan jätän suosiolla itseäni viisaammille.Vastaa kommenttiin
- Ville Vallaton 26.8.2024 klo 12.51
Et vissiin tiennyt että kaikki juopot, narkit ja psyykelääkkeiden imuroijat sairastuttavat myös lähimmäisensä? Sen takia niille on juuri parasta täydellinen eristäminen lähimmäisistä. Eikä sillä ollut mitään tekemistä onnen kanssa että paiskittiin mamman kanssa raakaa palkkatyötä yhteensä 90 vuotta ilman vikinöitä ja kasvatettiin pennut siinä samalla täyspäisiksi. Vaan juuri sillä että ei itse käytetty mitään tajuntaan vaikuttavia aineita ja välteltiin juuri niiden käyttäjiä. Kerronpa sulle nyt mitä onni on todellisuudessa, jotta voit sen kertoa muillekkin. Onni on tyyppi jolla on pitkä etutukka. Kun se tulee kohdallesi, tartu siihen heti sillä ohi mentyään et saa siitä enää otetta. Carpe diem!Vastaa kommenttiin
- Ville Vallaton 26.8.2024 klo 12.51
- Mari Sorvali 26.8.2024 klo 12.13
-
Reiska Korpinen 26.8.2024 klo 13.13
Oikein Ville! Ei enää senttiäkään noiden hulivilien ja zombieiden elättämiseen, ainakaan verovaroista ei työeläkerahoista! Yel- ja kela-eläkeläisten harmaaseen jonoon vaan nekin valtion piikkiin eläteiksi.Vastaa kommenttiin
-
Valistunut työeläkeläinen 29.8.2024 klo 21.22
Takavuosina naurettiin että Usassa suurin osa ihmisistä on joko "uppereissa tai downereissa", eli helposti johdateltavissa. Nyt se on totta myös Suomessa. Mutta kuten Usassa, niin myös nyt Suomessa se on kansantaloutta, eli taloudellinen toimeliasuus kasvaa niiden ansioista. Kansanterveys ei luo pikavoittoja niin hyvin kuin kansantalous. Kukas pääministeri se sanoikaan? "Me tienataan tällä!Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.