Saataisiinko kuntoutuksesta parempia tuloksia, jos tietojen vaihto olisi mahdollista nykyistä laajemmin?

Ammatillinen kuntoutus käynnistyy aikaisemmin, kun Kela ja työeläkelaitos voivat vaihtaa tietoja asiakkaasta. Kun ammatillisen kuntoutukseen pääsy nopeutuu, nopeutuu myös paluu takaisin työhön.

Kokeilimme Kelassa ja Ilmarisessa uudenlaista yhteistyötä, jossa asiakkaan ammatillista kuntoutusta tukevat palvelut kartoitettiin aikaisempaa varhaisemmin. Selvitimme, onko uuden toimintatavan avulla mahdollista ennaltaehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Tavoitteena oli tukea työelämään kuntoutumista oikein ajoitetulla ammatillisella kuntoutuksella.

Tavoitteena pilotissa oli tunnistaa ennakkoon ne, joilla työeläkekuntoutuksen edellytykset täyttyivät, ja olemaan heihin aktiivisesti yhteydessä. Kohdensimme kokeilun erityisesti asiakkaisiin, joiden työkyvyttömyys oli pitkittynyt tuki- ja liikuntaelinsairauden tai mielenterveyden häiriön vuoksi, ja jotka olivat saaneet Kelasta sairauspäivärahaa vähintään 90 päivää. Lisäksi asiakkaiden terveydentila oli sellainen, että ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehtojen kartoittaminen oli heille ajankohtaista. 

Työterveyshuolto toimii hyvin ammatilliseen kuntoutukseen ohjauksessa

Pilottiin sopivia asiakkaita haettiin Kelan tietovarastosta sekä sairauspäivärahan hakemuskäsittelyn yhteydessä. Tavoitteena oli siirtää Ilmariselle ammatillisen kuntoutuksen arviota varten 100 asiakastapausta. Tavoite perustui aiempaan arvioon, jonka mukaan Ilmarinen saa vuosittain noin 2 500 hälytystä 150 päivää sairauspäivärahaa saaneista asiakkaista. Tammikuussa 2022 tavoite tarkennettiin 20–25 asiakastapaukseen. Toukokuun 2022 loppuun mennessä Kelalta siirrettiin Ilmariselle 19 asiakastapausta.

Ilmariselle siirrettyjen asiakastapausten määrä jäi asetettua tavoitetta pienemmäksi. Määrään vaikutti muun muassa se, että pilotti ei kattanut koko Suomea, vaan asiakastapauksia haettiin rajatusti entisten eteläisen ja pohjoisen vakuutuspiirien väestöstä. Myös pilotin ajankohta vaikutti saatuihin tuloksiin. Koronapandemia ja hoitajien lakko lisäsivät terveydenhuollon kuormitusta, minkä vuoksi tutkimuksiin ja hoitoon pääsy pitkittyivät, eikä ammatillinen kuntoutus pitkittyneen hoitopolun vuoksi ollut vielä ajankohtaista.

Pilotin perusteella työterveyshuolto toimii hyvin ammatilliseen kuntoutukseen ohjauksessa. Osalla asiakkaista ammatillisen kuntoutuksen asia oli jo vireillä Ilmarisessa tai asiakas oli jo aiemmin saanut ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Nämä asiakkaat eivät kuuluneet pilotin kohderyhmään. Työterveyshuollon järjestämisen laajuudessa on eroja, ja se vaikuttaa työterveyshuollon mahdollisuuksiin toimia asiakkaan työkykyasioissa.

Tietojen vaihtoa asiakkaan suostumuksella – asiakkaat tyytyväisiä yhteydenottoihin 

Jotta kuntoutusmahdollisuuksia voidaan selvittää ennakoivasti, tarvitaan asiakkaan suostumus tietojen vaihtoon Kelan ja Ilmarisen välillä.

Kokeilun piirissä olleet asiakkaat ilahtuivat Kelan yhteydenotosta ja 71 prosenttia heistä antoi suostumuksensa asiakirjojensa toimittamiseen Ilmariselle. Kela toimitti kaikkiaan 19 asiakkaan lääkärinlausunnot Ilmariselle.

Asiakkaat suhtautuivat positiivisesti myös yhteydenottoihin Ilmarisesta. Ammatillinen kuntoutus ei ollut monellekaan tuttua, joten asiakkaat olivat kiinnostuneita kuulemaan eri vaihtoehdoista. Monille oli tärkeää saada tietoa siitä, millaista toimeentuloa sairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen voi saada. Asiakkaat kertoivat paljon myös omasta tilanteestaan.

Mitä heille kuuluu nyt?

Ilmarisesta ohjattiin kaikkiaan 11 henkilöä hakemaan ammatillista kuntoutusta. Kokeilun aikana päättyneistä kuntoutusohjelmista kaikki päättyivät onnistuneesti: henkilöt olivat työssä tai työelämän käytettävissä.

Myös kokeilun jälkeen tilanne vaikutti hyvältä. Seurasimme asiakkaiden tilannetta reilu puoli vuotta kokeilun päättymisen jälkeen. Tuolloin 22 prosentilla asiakkaista kuntoutus oli päättynyt onnistuneesti. 67 prosentilla työpaikkakuntoutus tai koulutus jatkui edelleen, ja 11 prosenttia sai osakuntoutustukea.

Yksikään Kelasta Ilmariseen ohjautuneista asiakkaista ei päätynyt pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos kuntoutusprosessi ei edennyt, syynä oli usein se, että hoidot ja tutkimukset olivat kesken. Ammatillisen kuntoutuksen ei tällöin katsottu olevan oikea-aikaista. Oikea-aikaisuus tarkoittaa kuntoutuksen käynnistämistä riittävän varhain eli silloin, kun työkyky on vielä palautettavissa. Toisaalta sairaudesta toipumisen pitää kuitenkin olla riittävän pitkällä.

Opit jatkoon – entä jos tietoja vaihto perustuisi lakiin eikä erillisiä suostumuksia tarvittaisi?

Kokeilu osoitti, että työterveyshuollossa ohjataan jo nyt hyvin asiakkaita hakemaan ammatillista kuntoutusta. Olisi kuitenkin tärkeää, että mikään ryhmä ei jäisi ilman apua ja ohjausta. Siksi olisi tärkeää, että työeläkelaitos voisi jatkossa antaa päätöksen ammatillisesta kuntoutuksesta Kelasta saatavien lausuntojen perusteella ilman, että asiakas hakee sitä. Tällöin ammatillinen kuntoutus saataisiin nopeammin käyntiin, jos asiakkaalla on siihen oikeus.

Kokeilu osoitti myös, että tarvitsemme kuntoutuksen toimijoiden nykyistä tiiviimpää yhteistyötä ja mahdollisuutta tietojen vaihtoon kuntoutujan asian edistämiseksi. Kokeilussa suostumukset tietojen vaihtoon pyydettiin soittamalla asiakkaille yksitellen. Se vei paljon aikaa, ja suostumusten pyytäminen oli kokonaisuudessaan hidas ja monivaiheinen prosessi. Siksi olisi tärkeää, että tulevaisuudessa tietojen vaihto perustuisi lakiin eikä asiakkaan erillistä suostumusta tarvittaisi. Sujuva yhteistyö hyödyttää meitä kaikkia.

Mari Kyyhkynen, kuntoutuspäällikkö, Ilmarinen
Milla Kaitola, etuuspäällikkö, Kela
Päivi Rajaharju, muotoilija, Kela

Lue lisää:

• Ilmarisen ammatillinen kuntoutus  
• Kelan ammatillinen kuntoutus (kela.fi)