Työeläkekuntoutus tähtää pidempiin työuriin 

Työterveyslaitos julkisti tänään tutkimuksen työeläkekuntoutuksen vaikuttavuudesta. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ammatillisella kuntoutuksella on pientä myönteistä vaikuttavuutta työhön osallistumiseen.

Tutkimuksessa verrattiin työeläkekuntoutusta saaneiden ja sen ulkopuolella olleiden työhön osallistumista kolme vuotta ennen kuntoutusta ja kolme vuotta sen jälkeen. Kuntoutusjaksot alkoivat vuosina 2008–2010. Tarkastelun kohteena oli tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin liittyvä kuntoutus. Tutkimuksen mukaan kuntoutuksen vaikutus työllistymiseen jäi suhteellisen pieneksi.

Kuntoutuksen käytännöt ovat muuttuneet

Tutkimus ei kuitenkaan huomioinut kaikkia kuntoutuksen onnistumiseen vaikuttaneita seikkoja, eikä se kerro kuntoutuksen vaikuttavuudesta tänä päivänä. Tutkimusryhmästä suljettiin pois yli 40 prosenttia kuntoutusta saaneista. Tutkimuksessa ei myöskään otettu huomioon sairauden vaikeusastetta eikä kuntoutuksen sisältöä. Näin ollen tutkimustulosten yleistettävyys jää epävarmaksi.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kymmenen vuoden takaista ammatillista kuntoutusta, jolloin käytännöt poikkesivat nykyisistä. Eläkehakemuksen yhteydessä annettiin tuolloin kuntoutuskehotus eikä suoraan päätöstä kuntoutusoikeudesta, kuten nykyään tehdään.

Lisäksi tutkitulla jaksolla työterveyshuollon rooli kuntoutukseen ohjaamisessa oli vasta kehittymässä. Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteiset työterveysneuvottelut eivät olleet vielä vakiintuneessa käytössä. Näin ollen kuntoutus alkoi myöhemmin ja työn muokkaaminen ja muut kuntoutussuunnitelmat olivat nykyistä jäsentymättömämpiä.

Kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja tarkoituksenmukaisuus ratkaisevan tärkeää

Kuntoutuksen vaikuttavuuden kannalta olennaista on sen oikea-aikaisuus ja yksilöllinen suunnittelu hakijan terveydentila huomioiden.

On tärkeää, että kuntoutujan lääkinnällinen hoito ja kuntoutus ovat riittävän pitkällä ennen kuin työeläkekuntoutus alkaa. Kuntoutusta voidaan kuitenkin suunnitella jo toipilasaikana. Tämä auttaa kuntoutujaa orientoitumaan kohti työelämää. Kuntoutujan oma motivaatio onkin ratkaisevassa roolissa.

Kuntoutuja saa tarvittaessa apua kuntoutussuunnitelman tekemiseen oman työeläkeyhtiönsä kautta. Kuntoutuksen ja sen suunnittelun viivästyminen heikentävät tuloksia, kun ajatukset suuntautuvat eläkettä eikä työelämää kohti.

Kuntoutustoimet pitää suunnitella niin, että kuntoutujan terveydentila ja jaksaminen otetaan riittävästi huomioon. Jos työntekijä palaa oman työnantajansa palvelukseen, tulee työtä muokata riittävästi. Jos taas paluu aiempaan työhön ei ole mahdollista, työkokeilu ja sen jälkeinen koulutus saattavat olla tarpeen. Tavoitteena on työuran jatkuminen pitkällä tähtäimellä.

Tarvitsemme lisää tutkimusta ja kuntoutuksen kehittämistä

Kuntoutukseen käytetään eläkejärjestelmän resursseja, joten on tärkeää tutkia sen vaikuttavuutta ja muokata kuntoutusprosesseja tutkitun tiedon perusteella. Koska kuntoutuksen päätavoite on selättää terveysongelmien aiheuttama eläköitymisen uhka, tulee selvittää parhaat kuntoutuspolut eri sairauksien kohdalla ja eri vaiheissa työuraa.

Ihannetilanteessa oikeat henkilöt ohjautuvat ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutus toteutuu oikea-aikaisesti, sujuvasti ja johdonmukaisesti. Tarvitsemme nykyistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, jotta kuntoutujille taataan sujuva polku. Kuntoutujan motivaation tukeminen ja kuntoutusprosessin riittävän tiivis seuranta vaativat lisää huomiota.

Onnistuessaan ammatillinen kuntoutus tarjoaa työntekijälle lisää työvuosia, ansioita ja elämänlaatua. Työnantaja saa puolestaan pidettyä kokeneen osaajan talossa. Samalla työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset pysyvät paremmin hallinnassa ja koko yhteiskunta hyötyy. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan hyvin toteutuvia kuntoutuskäytäntöjä sekä kuntoutusprosessin kriittistä arviointia ja kehittämistä.

Maija Haanpää
ylilääkäri, Ilmarinen

Ammatillinen kuntoutus

• Ammatillinen kuntoutus on työeläkelaitosten tarjoamaa palvelua, joka tukee työntekijää jatkamaan työssä tai palaamaan sinne, jos sairaus uhkaa työkykyä. Tavoitteena on siis tukea työuran jatkumista ja vähentää työkyvyttömyyttä.
• Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat työkokeilu, työhönvalmennus, uudelleenkoulutus, oppisopimuskoulutus ja yrittäjyyden tukeminen.
• Kuntoutuksen vaikuttavuutta seurataan vuosittain. Ilmarisen kuntoutujista takaisin työelämään palasi viime vuonna noin 70 prosenttia. Kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja yksilöllinen kuntoutuspolku takaavat parhaat tulokset.

Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta