Yksilön työkykyyn panostamisen tulisi olla työllisyystoimien keskiössä
Työllisyystoimissa on työpaikkojen luomisen lisäksi tärkeää panostaa työkykyyn ja työssä jatkamisen edellytyksiin sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymiskyvyn parantamiseen. Tätä varten tarvitsemme täsmätoimia.
Suomen työllisyysasteen kasvu on ollut nopeaa koronakriisistä toivuttaessa. Hallitus on päättänyt laajoista elvyttävistä työllisyystoimista, joilla on turvattu työpaikkoja ja ihmisten toimeentuloa. Työllisyysaste on ennätyskorkea, tosin Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuo epävarmuutta tuleviin talous- ja työllisyysnäkymiin.
Positiivisesta työllisyyskehityksestä ja työvoimapulasta huolimatta Suomessa on edelleen suhteellisen korkea työttömyys. Epäsuhta johtuu pitkälti siitä, etteivät työnhakijoiden osaaminen ja työkyky vastaa työnantajien tarpeisiin. Lisäksi palkkajoustoja puuttuu ja kannustinloukut pitävät työvoimaa työelämän ulkopuolella. Myös työperäisen maahanmuuttoon liittyvä byrokratia vaikeuttaa työllistymistä.
Erityisen vaikea tilanne on pitkäaikaistyöttömien eli vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleiden kohdalla. Heidän tilanteensa ei ole parantunut. Päinvastoin. Maaliskuussa 2022 pitkäaikaistyöttömiä oli 96 250, mikä on 54 prosenttia ja lähes 34 000 henkilöä enemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin. Tutkimusten mukaan pitkäaikaistyöttömistä vähintään viidesosa on työkyvyttömiä tai erityisen tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarpeessa. Suuri osa tästä heikentyneestä työkyvystä on tunnistamatonta.
Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen esteiksi on kuitenkin tunnistettu erilaisia psyykkisiä tekijöitä. Ne liittyvät elämänhallinnan haasteisiin, syrjäytymiseen ja asenteisiin, kuten motivaation puutteeseen. Pitkäaikaistyöttömät ovatkin samanaikaisesti monen eri julkisen palvelun asiakkaita Kelasta TE-toimistoon. Monen eri toimijan asiakkaina he jäävät ilman tarvitsemiaan työllistymiskykyä tukevia arviointi- ja tukipalveluita.
Lisää työtä, vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä
Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 500 henkilöä. Kaikkiaan työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin 125 000 henkilölle yhteensä 1,7 miljardia euroa. Useimmiten työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään mielenterveyden sairauksien takia. Joka päivä noin kymmenen henkilöä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia. Entistä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle jää masennuksen takia alle 30-vuotias henkilö.
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusta edellyttää korkeaa työllisyyttä ja tuottavuutta. Suomen pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen edellyttää työkykyistä, laajasti osaavaa ja työelämän mielekkäänä kokevaa väestöä. Työvoiman riittävyys edellyttää, että mahdollisimman moni pysyy työkykyisenä ja työelämässä, mikä myös vähentää työelämän ulkopuolelle jäävien syrjäytymistä yhteiskunnasta. Se lisää myös yksiöille tärkeää merkityksellisyyden kokemusta osaavana ja aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä.
Työllisyystoimissaan Sanna Marinin hallitus on erityisesti sitoutunut parantamaan yli 55-vuotiaiden työllisyyttä edistämällä työssä jaksamista ja työkykyä sekä vahvistamalla osaamista ja muutosturvaa. Hallituksen työkykyohjelma tukee osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Systeemisten ongelmien ratkaisemiseksi yhteiskunnan tasolla toiminta vaatii vahvasti siilot ylittävää yhteistyötä, vahvaa yhteistä tahtoa ja vastuunkantoa.
Hallituksen työllisyystoimissa ja niihin liittyvissä laskelmissa tulisi keskittyä 80 000 uuden työpaikan luomisen lisäksi toimiin, joilla työuria pidennetään ja joilla saataisiin työkyvyttömyyseläkealkavuus reippaasti alenevalle uralle, jopa puolittumaan vuosikymmenen loppuun mennessä.
Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden puolittuminen vaatii meiltä merkittävästi inhimillisempää työelämää, ja erityisesti työntekijöiden haitallisen psyykkisen työkuormituksen keventämistä. Tarvitsemme tavoitteellista, tiedolla johdettua työkykyjohtamista jokaisella työpaikalla, vaikuttavaa työterveysyhteistyötä ja ylipäätään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tehokkaampaa toimivuutta sekä erityisesti mielenterveyspalvelujen saatavuuden varmistamista. Jokaisella meistä on myös itsellä suuri vastuu oman työkyvyn ja osaamisen kehittämisestä.
Kun panostamme työllistymiskykyyn ja työelämän laatutekijöihin, voimme pitkällä aikavälillä saavuttaa merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia.
Kristiina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen
@kristiinahalon1 (Twitter.com)
Tutustu Ilmarisen TyökykyAreenaan
- Löydät TyökykyAreenasta uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyriskin hallintaan. Tutustu osoitteessa ilmarinen.fi/tyokykyareena.
-
Veli Pekka Mäkinen 14.5.2023 klo 07.29
Hei,olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä ollut 5v. 2,5 vuotta työttömänä. Ilmarinen hylkäsi kuntoutus hakemuksen,ei tarjottu uudelleenkoulutusta,oli tuolloin 57v. Hylkäsi 2 kertaa kevyin perustein työkyvyttömyyseläkkeen. Viimeksi tänä vuonna ollessani 60 v. En pysty ammattini vastaavaan työhön enkä siihen josta sain lopputilin 1.9.2020 Silmäni ovat huonossa kunnossa, eivät kestä pölyä,koneellista ilmastointia enkä voi olla tietokoneen ääressä kuin 15 min. Minulta on leikattu kaihi molemmista silmistä, lisäksi minulla on glaukooma vuoden 2015 syyskuusta alkaen.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.