Työhön saa kaivata takaisin – mutta älä törmää arkeen
Viiden lapsen äitinä tunnustan kaipaavani loman loppupuolella jo työkavereitani ja innostavaa työtäni paremman työelämän edistämisen parissa.
Kun on ollut vähän pidempään poissa tutuista rutiineista, näkee asioita selkeämmin. Tavallinen arki voi olla ihanaa. Viileä toimisto tuntuu niin hyvältä! Ja työpaikan lounasravintola, jossa voi valita mieleisensä lounasvaihtoehdon!
Oli kesälomasi sitten täynnä monenlaista singahtelua menosta toiseen, leppoisaa laiturinnokassa lepäilyä kirja kädessä kesämökillä tai lapsiperheen loma-arkea kaikkine pakollisine huvipuistorientoineen, arkirutiineihin palaaminen voi virkistää mukavasti.
Lomaltapalaajan tulisi kuitenkin muistaa olla itselleen armollinen ja sallia rauhallinen paluu arkeen. Pieni jännitys ennen lomaltapaluuta voi olla jopa hyvä asia: se auttaa virittäytymään taas työmoodiin. Töissä odottavia, kasautuneita tehtäviä ei kannata liikaa miettiä, vaan keskittyä ennemminkin työn hyviin puoliin.
Aloita rauhallisesti
Ensimmäiseen työviikkoon ei pitäisi haalia liikaa tekemistä. Aloita mieluummin työrytmiin totuttelulla ja tulevan tekemisen suunnittelulla.
Jos teit lomalle lähtiessäsi listan keskeneräistä tekemisistä, aloita työrupeamasi listan läpikäymisellä. Lomasi aikana on varmasti kertynyt myös uusia työtehtäviä ja sähköposteja, joiden kiireellisyyttä on hyvä priorisoida. Mutta muista, että kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi heti ensimmäisenä eikä vielä toisenakaan päivänä.
Entä jos työhönpaluu ahdistaa?
Jos paluu työarkeen tuntuu tahmealta, ei tarvitse huolestua. Lomaltapaluuseen liittyvä ahdistus voi johtua elämänrytmin muutoksesta. Rytmin vaihdos lomalta töihin on toisille helppoa, mutta jotkut meistä potevat tuskaa kauemmin.
Työn arkeen pitäisi pystyä palaamaan viimeistään parin viikon kuluessa. Jos tuntuu siltä, että et saa työrytmistä kiinni ja ahdistaa, on hyvä pysähtyä miettimään, mistä oire kertoo. Oletko suorittanut lomalla liikaa ja onko palautuminen jäänyt puolitiehen? Onko kesäloman nukkumaanmenorytmi jäänyt päälle ja yöunet liian lyhyet? Vai onko työssäsi jotakin sellaista, mikä kuormittaa poikkeuksellisen paljon?
Asian voi ottaa puheeksi oman esimiehen tai työkavereiden kanssa. Kollegoiden kanssa on tärkeää vaihtaa lomakuulumisia, ja samalla voi myös jakaa ajatuksia työhönpaluuta edistävistä hyvistä käytännöistä.
Myös omaa kotiarkea kannattaa pohtia. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, mitä teet työpäivän jälkeen. Voit pehmentää paluuta töihin huolehtimalla rentouttavasta ja mielekkäästä vapaa-ajan tekemisestä.
Palaudu arjessa päivittäin
Työstä palautumisesta puhuttaessa ajatellaan usein lomaa ja vapaa-aikaa, vaikka palautumista pitäisi tapahtua arjessa joka päivä. Myös työn arjessa. Jos työ on kuormittavaa, palautumiskykyä pitää tietoisesti ylläpitää. Työstä palautuminen tarkoittaa sitä, että antaa aivojen, kehon ja mielen irrottautua ja elpyä työstä.
Kun töissä on kivaa ja työ tuntuu mielekkäältä, kuormittuu myös vähemmän. Samalla saa sosiaalista tukea ja palautuu jo työpäivän aikana.
Työhönpaluu saa tuntua hyvältä!
Kristiina Halonen
työkykyjohtaja
Ilmarinen
@kristiinahalon1
Lue myös:
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.