Blogit

Miten työ voisi tukea hyvinvointia?

Hyvinvointi ja työelämä kietoutuvat vahvasti toisiinsa. Työllä on monia myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Työ on keskeinen voimavara ja merkityksellisyyden lähde. Lisäksi työssä ja työelämässä on valtavasti potentiaalia hyvinvoinnin edistämiseksi.

Työelämä ja työn tekemisen luonne on muuttunut nopeasti digimurroksen myötä

Elämme suurinta työelämän muutosta vuosikymmeniin. Digimurros muovaa uusiksi työn tekemisen paikat, ajat ja tavat sekä työn organisoitumisen muodot. Digitalisaatio muuttaa työn tekemisen tapoja eri toimialoilla ja tehtävissä. Työelämän muutoksen myötä rutiinityöt vähenevät ja meille ihmisille jää entistä enemmän haasteellisimpia töitä, ongelman ratkaisua ja suunnittelutyötä.

Työ on muuttunut ja muuttuu koko ajan intensiivisemmäksi, digivälitteiseksi ja kilpailullisemmaksi. Monilla aloilla työtahti on kiristynyt ja tehokkuusvaateet kasvaneet. Työelämä kuormittaa tänä päivänä monia meitä uudella tavalla. Fyysinen kuormitus on vähentynyt ja psyykkinen kuormitus kasvaa.

Työ tuo merkityksellistä sisältöä elämään sekä tukee hyvinvointia ja mielenterveyttä

On paljon tietoa ja tutkimusnäyttöä siitä, että mielekäs ja merkityksellinen työ tukee hyvinvointia ja mielenterveyttä. Työ rytmittää ja ryhdittää arkea, tarjoaa sisältöä elämään, luo päivittäisen sosiaalisen ympäristön, tarjoaa mahdollisuuden osaamisen hyödyntämiseen ja uuden oppimiseen sekä tuo toimeentulon. Lisäksi työ tuo meille mahdollisuuden vaikuttaa asioihin ja toteuttaa itseään sekä elää merkityksellistä elämää. Kokemus yhteisöllisyydestä ja joukkoon kuulumisesta on tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä työmotivaatiota synnyttävistä tekijöistä.

Positiivisten vaikutusten edellytyksenä on kuitenkin, että työ on hyvin organisoitua ja johtaminen on inhimillistä, työkuormitus on työntekijän työkykyyn nähden sopivalla tasolla ja työntekijä kokee työn itselleen mielekkääksi. Vastuullinen työnantaja haluaa tarjota jokaiselle mahdollisuuden uudistumiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Työ ja työyhteisö voivat toimia hyvänä voimavarana myös silloin, kun yksityiselämässä on liiallista kuormitusta - tapahtuu jokin kriisi, kuten läheisen vakava sairastuminen, kuolema tai vaikea avioero. Myös monet globaalit kriisit, kuten Venäjän hyökkäyssota, korona tai ilmaston muutos voivat aiheuttaa osalle ahdistusreaktioita ja haastaa hyvinvointia. Hyvä työyhteisö ja työkaverit ovat parhaimmillaan kullanarvoinen tuki ja turva tällaisissa tilanteissa.  

Monissa mielenterveyden sairauksissa työ edistää toipumista. Sopivasti mitoitetulla työllä ja muilla työpaikan tukikeinoilla on keskeinen osa esimerkiksi masennuksen hoidossa. Työn muokkaus ja asteittainen työhön paluu on todettu vaikuttavaksi keinoksi tukea työhän paluuta mielenterveyden häiriöön liittyvän sairauspoissaolon jälkeen. 

Hyvinvoivana työntekijänä olet yrityksen kantava voimavara

Hyvinvoivan työntekijän tunnistaa muun muassa siitä, että hän on motivoitunut ja vastuuntuntoinen. Lisäksi hän pääosin innostuu ja onnistuu työssään sekä kokee säännöllisesti työn imua. Hyvinvoivilla työntekijöillä on huomattava myönteinen vaikutus yrityksen tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vaihtuvuuteen sekä työkyvyttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin.

Hyvinvointia edistetään yhteistyössä. Työnantajan tehtävänä on rakentaa työhyvinvoinnille toimiva perusta, varmistaa työn turvallisuus ja terveellisyys, mahdollistaa hyvinvoivan työyhteisön muodostuminen ja tukea ja johtaa työntekijöiden työkyvyn edistämistä eri keinoin. Jokaisella työntekijällä on itsellään iso vastuu oman työkyvyn ja ammatillisen osaamisensa ylläpitämisestä. Myös työntekijöiltä odotetaan yhä enemmän inhimillisiä työntekijätaitoja, kuten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Haastamme Ilmarisessa kaikki työnantajat, työntekijät ja yrittäjät mukaan edistämään sitä, että työ olisi meille jokaiselle hyvästä!

Kristiina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen

  • Ilmarisen TyökykyAreenasta löydät tietoa ja työkaluja työkykyjohtamisen tueksi. Tutustu ja poimi vinkit työpaikkasi arkeen. 
  • Reiska Korpinen 11.5.2023 klo 17.34
    Ei mitenkään. Seuraava kysymys?
    Vastaa kommenttiin
  • Liisa Nyqvist 15.5.2023 klo 14.31
    Ai miten työ voisi tukea hyvinvointia! Työhän on perustarve ja perusedellytys sille, että ihminen voi hyvin. Monet nykynuoret - ja vähän vanhemmatkin - eivät ymmarra, että yksi syy nykyisin niin yleisiin mielenterveysongelmiinkin on se, että ihmisen ei nykyisin tarvitse tehdä työtä elääkseen. Olin itse vakituisessa työssä 48 vuotta. Tilapäisesti työskentelin jo ennen sitä ja sen jälkeen. Vaikka kuinka väsyttäa, pitää aamulla nousta, kun kello soi. Työssä on kiirettä, ja usein hankalia työkavereita tai asiakkaita. Pitää olla sovitteleva ja kohtelias. Niin ne päivät menevät. Ei siinä ehdi miettiä, olenko onnellinen vai en. Viikonlopun menee sitten toipuessa. - Jos olisi päivät pitkät kotona, elämän rytmi menisi sekaisin. Tulisi valvottua liikaa. Tulisi mietittyä turhanpäiväisiä asioita. Ei olisi ihme, vaikka masennus tai jokin muu vaiva iskisi. Siis töihin vaan kaikki, jotka haluatte pysyä terveinä!
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Blogit 14.11.2024

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Blogit 12.11.2024

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Lisää ajankohtaisia artikkeleita