Blogit

Miten työ voisi tukea hyvinvointia?

Hyvinvointi ja työelämä kietoutuvat vahvasti toisiinsa. Työllä on monia myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Työ on keskeinen voimavara ja merkityksellisyyden lähde. Lisäksi työssä ja työelämässä on valtavasti potentiaalia hyvinvoinnin edistämiseksi.

Työelämä ja työn tekemisen luonne on muuttunut nopeasti digimurroksen myötä

Elämme suurinta työelämän muutosta vuosikymmeniin. Digimurros muovaa uusiksi työn tekemisen paikat, ajat ja tavat sekä työn organisoitumisen muodot. Digitalisaatio muuttaa työn tekemisen tapoja eri toimialoilla ja tehtävissä. Työelämän muutoksen myötä rutiinityöt vähenevät ja meille ihmisille jää entistä enemmän haasteellisimpia töitä, ongelman ratkaisua ja suunnittelutyötä.

Työ on muuttunut ja muuttuu koko ajan intensiivisemmäksi, digivälitteiseksi ja kilpailullisemmaksi. Monilla aloilla työtahti on kiristynyt ja tehokkuusvaateet kasvaneet. Työelämä kuormittaa tänä päivänä monia meitä uudella tavalla. Fyysinen kuormitus on vähentynyt ja psyykkinen kuormitus kasvaa.

Työ tuo merkityksellistä sisältöä elämään sekä tukee hyvinvointia ja mielenterveyttä

On paljon tietoa ja tutkimusnäyttöä siitä, että mielekäs ja merkityksellinen työ tukee hyvinvointia ja mielenterveyttä. Työ rytmittää ja ryhdittää arkea, tarjoaa sisältöä elämään, luo päivittäisen sosiaalisen ympäristön, tarjoaa mahdollisuuden osaamisen hyödyntämiseen ja uuden oppimiseen sekä tuo toimeentulon. Lisäksi työ tuo meille mahdollisuuden vaikuttaa asioihin ja toteuttaa itseään sekä elää merkityksellistä elämää. Kokemus yhteisöllisyydestä ja joukkoon kuulumisesta on tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä työmotivaatiota synnyttävistä tekijöistä.

Positiivisten vaikutusten edellytyksenä on kuitenkin, että työ on hyvin organisoitua ja johtaminen on inhimillistä, työkuormitus on työntekijän työkykyyn nähden sopivalla tasolla ja työntekijä kokee työn itselleen mielekkääksi. Vastuullinen työnantaja haluaa tarjota jokaiselle mahdollisuuden uudistumiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Työ ja työyhteisö voivat toimia hyvänä voimavarana myös silloin, kun yksityiselämässä on liiallista kuormitusta - tapahtuu jokin kriisi, kuten läheisen vakava sairastuminen, kuolema tai vaikea avioero. Myös monet globaalit kriisit, kuten Venäjän hyökkäyssota, korona tai ilmaston muutos voivat aiheuttaa osalle ahdistusreaktioita ja haastaa hyvinvointia. Hyvä työyhteisö ja työkaverit ovat parhaimmillaan kullanarvoinen tuki ja turva tällaisissa tilanteissa.  

Monissa mielenterveyden sairauksissa työ edistää toipumista. Sopivasti mitoitetulla työllä ja muilla työpaikan tukikeinoilla on keskeinen osa esimerkiksi masennuksen hoidossa. Työn muokkaus ja asteittainen työhön paluu on todettu vaikuttavaksi keinoksi tukea työhän paluuta mielenterveyden häiriöön liittyvän sairauspoissaolon jälkeen. 

Hyvinvoivana työntekijänä olet yrityksen kantava voimavara

Hyvinvoivan työntekijän tunnistaa muun muassa siitä, että hän on motivoitunut ja vastuuntuntoinen. Lisäksi hän pääosin innostuu ja onnistuu työssään sekä kokee säännöllisesti työn imua. Hyvinvoivilla työntekijöillä on huomattava myönteinen vaikutus yrityksen tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vaihtuvuuteen sekä työkyvyttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin.

Hyvinvointia edistetään yhteistyössä. Työnantajan tehtävänä on rakentaa työhyvinvoinnille toimiva perusta, varmistaa työn turvallisuus ja terveellisyys, mahdollistaa hyvinvoivan työyhteisön muodostuminen ja tukea ja johtaa työntekijöiden työkyvyn edistämistä eri keinoin. Jokaisella työntekijällä on itsellään iso vastuu oman työkyvyn ja ammatillisen osaamisensa ylläpitämisestä. Myös työntekijöiltä odotetaan yhä enemmän inhimillisiä työntekijätaitoja, kuten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Haastamme Ilmarisessa kaikki työnantajat, työntekijät ja yrittäjät mukaan edistämään sitä, että työ olisi meille jokaiselle hyvästä!

Kristiina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen

  • Ilmarisen TyökykyAreenasta löydät tietoa ja työkaluja työkykyjohtamisen tueksi. Tutustu ja poimi vinkit työpaikkasi arkeen. 

Lisää aiheesta

Blogit 30.4.2025

Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen

Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.

Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen

Blogit 24.4.2025

Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi

Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?

Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi

Blogit 16.4.2025

Saikkupäivä vai peittopäivä?

Sairauspoissaoloista 25–30 prosenttia on jotain muuta kuin sairastamista. Asiaa on vaikea tutkia, mutta tämä arvio on tullut vastaan eri yhteyksissä. Kun kuulin tämän ensimmäisen kerran, en ollut uskoa korviani. Sittemmin olen ajatellut, ettei se ehkä sittenkään ole mahdoton ajatus.

Saikkupäivä vai peittopäivä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita