Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Työurien pidentyminen on ollut keskeisenä yhteiskunnallisena tavoitteena Suomessa jo pitkään. Tuoreen Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen (helsinki.fi) mukaan odotettavissa olevien työurien piteneminen on kuitenkin pysähtynyt Suomessa vuoden 2008 talouskriisiin. Työllisyys on viime vuosikymmeninä kohentunut yli 50-vuotiailla, mutta nuoremmilla ikäluokilla työllisyyskehitys on ollut päinvastainen. Sosioekonomisella asemalla on myös vaikutus odotettavissa olevan työuran pituuteen. Vähemmän koulutetut ja työntekijäammateissa työskentelevät ovat muita lyhyemmän ajan työllisinä ja pidemmän ajan työttöminä tai työvoiman ulkopuolella.

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys on erityisen vakava ongelma, sillä heikko kiinnittyminen työmarkkinoille ennustaa tutkimusten mukaan repaleista työuraa jatkossakin. Pahimmassa tapauksessa nuori syrjäytyy kokonaan työmarkkinoilta. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, on lähes 60 000. Lisäksi arviolta noin 50 000 nuorta on syrjäytymisuhan alla, eli eivät ole työssä, työttömänä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa tai työvoimakoulutuksessa. Näistä miehiä on 31 000 ja naisia 19 000.

Näkyvimmät positiiviset tulokset työurien jatkamiseen on saatu aikaan vuoden 2017 eläkeuudistuksen ansiosta työuran loppupäässä eläkkeellesiirtymisiän myöhentymisenä. Eläkeiän nousu on kasvattanut työllisyyttä erityisesti työntekijäammateissa. Työeläkejärjestelmästä vanhuuseläkkeelle siirryttiin vuonna 2023 Suomessa keskimäärin 64,7 vuoden iässä. Kuitenkin viime vuonna 17 700 henkilön työura jäi kesken työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vuoksi, keskimäärin 53-vuotiaana. Joka kolmannella oli syynä mielenterveyden sairaus.

Mielenterveyden haasteet ovat uusi kansantauti

Elämme tällä hetkellä suurinta työelämän muutosta vuosikymmeniin. Suuri osa suomalaisista viihtyy pääosin hyvin työssään. Työ tarjoaa sisältöä elämään, mahdollisuuden osaamisen hyödyntämiseen ja uuden oppimiseen, luo sosiaalisen ympäristön sekä tarjoaa toimentulon.

Inhimillisen kestävyyden näkökulmasta aivotyön lisääntymisen ja suorittavan fyysisen työn vähenemisen myötä työ kuormittaa meitä kuitenkin henkisesti entistä enemmän. Monilla työpaikoilla työelämän tehostamisvaatimukset koetaan työtahdin kiristymisenä, kiireenä, henkilöstövajeena ja muun muassa lisääntyvinä oppimisvaatimuksina. Yhä useamman työntekijän kalenterissa on päällekkäisyyksiä, ja elämää leimaa tiukka aikataulutus myös yksityiselämän puolella.

Vaikka pitkällä aikavälillä suomalaisten terveys on kehittynyt hyvään suuntaan, tekevät mielenterveyteen liittyvät haasteet poikkeuksen. Tämä päivänä Suomessa joka kymmenes syö masennuslääkkeitä, ja joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut. Mielenterveyden ongelmista on tullut uusi kansantauti.

Kelan sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden määrä kasvoi vuonna 2023 ennätyslukemiin: yli sataantuhanteen henkilöön. Kaikkiaan Kela korvasi viime vuonna mielenterveyssyiden perusteella noin viisi miljoonaa sairauspäivää. Erityisesti ahdistusperäiset sairauspoissaolot ovat nousussa kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä. Nuorille naisille ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen sairauspäivärahapäivien määrä on viisinkertaistunut kahdessa kymmenessä vuodessa.

Syrjintä työelämässä on vakava ongelma

Työhön osallistumisen nostamisen lisäksi työelämään tarvitaan lisää tekijöitä – tällä hetkellä väestö kasvaa ainoastaan maahanmuuton ansiosta. Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku nousisi 6,5 miljoonaan henkilöön vuoteen 2070 mennessä, jos nettomaahanmuutto vakiintuisi 40 000 henkeen vuodessa. Työperäisessä maahanmuutossa suomalaisella työelämäbrändillä on merkitystä.

Monimuotoisella työyhteisöllä on todettu olevan useita positiivisia, työpaikan toimintaa parantavia puolia. Kuitenkin Suomessa varsinkin EU:n ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat kokevat syrjintää työelämässä syntyperään, etniseen taustaan tai ihonväriin liittyen.

Myös ikäsyrjintä suomalaisessa työelämässä on vakava ongelma, joka vaikuttaa työurien pituuteen. Suomessa tunnistetaan laajaa ikäsyrjintää yli 55-vuotiaiden ja myös alle 25-vuotiaita kohtaan. Syrjinnällä on kauaskantoisia inhimillisiä ja taloudellisia vaikutuksia.

Tilannekuva tuottaa yhteisesti jaetun tiedon ja ymmärryksen nykytilasta

Mielenterveysongelmien yleistyminen sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden syynä kuvastaa muutosta työssä ja yhteiskunnassa. Jos kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, on tärkeä panostaa inhimillisiin työoloihin ja sellaisiin yhteiskuntarakenteisiin, jotka tukevat ihmisten mielenterveyttä.

Työpaikoilla on suuri tarve tiedolle ja tuelle: miten johtamisella voidaan edistää työkykyä, tukea työssä jaksamista ja mielenterveyttä sekä ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä sekä niistä aiheutuvia kustannuksia.

Jotta työpaikoilla osataan panostaa oikeisiin toimenpiteisiin, tulee ymmärtää, miten eri työkykyyn vaikuttavat tekijät ja toimijat kytkeytyvät toisiinsa. Vaikuttavuuden edellytys on, että meillä on yhteinen näkemys, tahtotila ja tilannekuva henkilöstön työkykyriskien kokonaisuudesta. Tuloksia voi odottaa vasta silloin, kun kehittämistoimenpiteet perustuvat tunnistettuun tilannekuvaan ja siitä johdettuun tavoitteeseen. Tutkimukseen perustuva Ilmarisen Huomisen työkyky -malli pohjautuu yhdessä rakennettavaan dataan perustuvaan tilannekuvaan ja siitä johdettuun yhteistyösuunnitelmaan ratkaisuineen.

Pitkät työurat, tuottavuus ja hyvinvointi työelämässä kulkevat käsi kädessä. Työurien pidentämisen kannalta keskeistä on se, miten juhlapuheet henkilöstön tärkeydestä jalkautuvat arjen kestäväksi johtamiseksi ja miten varmistetaan, että halutut tavoitteet myös saavutetaan.

Kristiina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen

Lue lisää:

• Miten voit tukea huomisen työkykyä? Lue lisää » Huomisen työkyky – näin johdamme työkykyä yhdessä