Työllisyys ja tuottavuus ovat vahvasti sidoksissa mielenterveyteen
Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.
Mielenterveyden ongelmat ovat nousemassa länsimaissa keskeiseksi kansanterveysongelmaksi. Suomalaisten fyysinen terveys ja elinajanodote ovat kehittyneet myönteisesti viime vuosikymmenenä, mutta mielenterveys ei ole kehittynyt yhtä suotuisasti.
Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat isot kustannukset
Lähes joka viides suomalainen kokee vuosittain mielenterveyden häiriöitä. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi vuonna 2018 mielenterveyden häiriöiden vuosikustannukseksi Suomessa 11 miljardia euroa. Työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuonna 2018 seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvua oli varsinkin mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä.
Työkyvyttömyyden kasvu näyttää jatkuvan kuluvana vuonna. Mielenterveyssyistä jäädään eläkkeelle nuorempana, ja paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna haasteellisempaa. Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Vuodesta 2016 mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa saaneiden määrä on kasvanut yli neljänneksen.
Huolimatta mielenterveysongelmien laajuudesta 2000-luvulla mielenterveyspalveluihin ei ole panostettu samassa määrin kuin muuhun terveydenhuoltoon. Psykiatriseen hoitoon pääsemisen kynnystä on pidetty korkeana, ja alueelliset erot oikea-aikaisessa hoitoon pääsyssä ja avohoitopalvelujen saatavuudessa ovat olleet merkittäviä. Nyt apua saavat tehokkaimmin hyvin toimeentulevat.
Suomi tarvitsee pitkäjänteistä mielenterveyspolitiikkaa
Hllituksen ohjelmaan on kirjattu: ”Laaditaan aiempaa valmistelua hyödyntäen mielenterveysstrategia, joka näkee mielenterveyden pääomana, turvaa mielenterveysoikeudet ja -palvelut, linkittää ne olemassa oleviin rakenteisiin, ehkäisee itsemurhia ja vahvistaa ammattilaisten osaamista. Samalla uudistetaan mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö.”
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä on valmistellut kansallista mielenterveysstrategiaa 2020–2030 syksystä 2018. Viime kevään kuulemisissa strategiatyöhön saatiin yli 800 palautetta. Kuulemisten jälkeen asiantuntijaryhmä kirjoitti hallituksen tahtotilan mukaisen strategialuonnoksen, joka on ollut laajalla lausuntokierroksella syys–lokakuussa.
Suomen tuottavuus ja työllisyys ovat vahvasti sidoksissa mielenterveyteen. Tarvitsemme pitkäjänteistä ja ajantasaista mielenterveyspolitiikkaa ja sen toimeenpanoa. Tarvitsemme yhteistä tahtotilaa, yhteistyötä ja konkreettisia toimenpiteitä mielenterveyttä edistävään toimintaan, ennalta ehkäisevään työhön sekä mielenterveyden hoitoon ja kuntouttavaan toimintaan. Strategian onnistunut toteuttaminen edellyttää eri hallinnonalojen sekä julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja muun kansalaistoiminnan aktiivista yhteistyötä.
Kristiina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen
@kristiinahalon1
Lue lisää:
-
Eikka P. 10.12.2019 klo 10.16
Vakuutusyhtiöitten lääkärit diagnisoivat mielenterveyskuntoutujia täysin työkykyisiksi vastoin hoitavien tahojen asiantuntijoiden lausuntoja, kenenkään etu ei liene vaikeasta masennuksesta ja muista terveydellisistä ongelmista kärsiviä työllistää väkisin kun lopputulos on mallia surkea. Terveitä, työhön kykeneviä yksilöitä kyllä riittää kortistossa yllinkyllin, jopa maahantulleita ulkomaalaisia. Jos työskentelyolosuhteet ovat mielenterveysongelmat aikaansaaneet, niin tuskinpa näihin ympäristöihin palauttaminen auttaa henkilön asemaa ainakaan tervehdyttävästi ja yritystä hyödyttävästi.Vastaa kommenttiin
-
Jarno Tanner 10.12.2019 klo 20.14
Aika pitkälti johtuvat yhteiskunnallisista syistä kuten yhteisöllisyyden puute tai korkeat tuloerot, ja nämä on kyllä voitettavissa, ei lääkkeillä tai terapialla, vaan ihan politiikalla eli on tahdon asiaVastaa kommenttiin
-
Matti Loikkanen 12.12.2019 klo 17.13
Hyvä artikkeli. Lievempiin mielenterveysongelmiin paras lääke on sopiva työ, jossa on sovivat työkaverit. Vaikeampiin tapauksiin tarvitaan tietysti sopiva lääkäri ja sopiva lääkitys.Vastaa kommenttiin
-
Tarja Kaltiomaa 14.12.2019 klo 15.02
Kiitos Kristiina Halonen, tämä on hyvä kirjoitus, jolla pureudutaan ongelmaan, joka on kuin nurkassa oleva Muumilaakson mörkö, jos asiaan ei puututa isolla kädellä. Asiaan puuttuminen isolla kädellä on suomalaiset rahoitustahot. Mitä on jo saatu aikaan: koulutusta mielenterveysasian kohtaamiseen, tiloja joissa potilaita ja asiakkaita kohdataan, yhteistyötä farmasiassa, runsaasti alan kirjallisuutta. Mielenterveysongelma on yhtä paljon tuottavuutta ja osallistumista rajoittava kuin fyysinen ongelma: se ei vain näy päällepäin aina. Kun ihmisellä on fyysinen ongelma, hän saa paljon läheisten ja yhteiskunnan tukea ja myötätuntoa. Mielenterveyden ongelmista kärsivä jää niistä yleensä paitsi. Ongelmat paisuvat mielessä ja käyttäytyminen saattaa vähitellen muuttua sellaiseksi, että muut ihmiset alkavat kartella. Tärkein tuki mielenterveyden ongelmista kärsiville tietenkin edelleen on yhteiskunnan ja läheisten tuki ja sen lisäksi aika. Aikaa ihminen saa, kun saa elämäänsä rahoitusta. Uskon, että ihminen voi ajan myötä toipua mielenterveyden ongelmista, kun niitä nykyään jo ymmärretään paremmin, kun talous ja asuminen järjestyy. Ihminen voi palautua työkuntoiseksi, kun saa mielensä ongelmat selvitettyä. Tietenkin työkyky kattaa enemmän kuin ihmisen oman työhalun ja työkyvyn, mutta ihminen voi olla tuottava yhteiskunnan jäsen silloinkin, kun ei ole palkkatyössä tai yrittäjänä. Näitä uusia mahdollisuuksia voimme yhteiskunnassa löytää, kun käymme asioita selvittämään.Vastaa kommenttiin
-
Jairi Palonen 22.12.2019 klo 09.30
Sosiaalisen pääoman perälauta vuotaa, koska jokaisella puolueella on vuosia ollut omat intressit, toimia vaan oman puolueensa hyväksi, tämä näkyy sosiaalisen pääoman romahtamisena ja kustannusten nousuna, erimuotoiset ongelmat(mm.huumeet, alkoholi, sosiaaliset sekä terveys/mielenterveys ongelmat) ovat lisääntyneet huimasti, nämä kaikki on kokonaisuuspääomasta pois, ja johtaa yhä syvempään velkaantumiseen.Pienen piirin "kabinetti" politiikka sen aika on auttamattomasti ohi. Nyt tulevan hallituksen pitäisi hakea poliittista luottamusta, jotta yhteisöllisyyden verkosto on toimiva, ja mahdollisimman laaja ja oikeudenmukainen . Tässä on myös iso vastuu etujärjestöillä ymmärtää, mikä on realimailma taloudessa. Esim. on 2007 kalliit palkkaratkaisut tehtiin kun Suomessa talous alkoi jo hiipua, tulokset näkyvät nyt kuntien ja valtion velkaantumisina, sekä työpaikkojen menetyksinä. Tämän myötä myös sosiaalinen pääoma on romahtanut , koska parhaiten sitä voimme pitää yllä työn kautta. Sosiaalinen pääoma rakentuu luottamuksesta ,että saa aikaan luottamusta, ja kerryttää kansantalouden kokonaispääomaa.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus
Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.
Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?
Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.
Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä
Alkuvuosi on myös Ilmarisessa raportoinnin vastuuhenkilöiden kiireisintä aikaa, ja tänä vuonna työtahtiamme tiivisti entisestään markkinaympäristössä puhaltavat uudet tuulet. Ilmarinen julkaisi ensimmäisten yritysten joukossa helmikuussa 2024 Euroopan Unionin tuoretta kestävyysraportointi- eli CSRD-direktiiviä vastaavan kestävyysselvityksen, johon valmistautuminen oli aloitettu jo useaa raportointisykliä aiemmin.