Kristiina Halonen, muotokuva.
Blogit

Työllisyys ja tuottavuus ovat vahvasti sidoksissa mielenterveyteen

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.

Mielenterveyden ongelmat ovat nousemassa länsimaissa keskeiseksi kansanterveys­ongelmaksi. Suomalaisten fyysinen terveys ja elinajanodote ovat kehittyneet myönteisesti viime vuosikymmenenä, mutta mielenterveys ei ole kehittynyt yhtä suotuisasti.

Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat isot kustannukset

Lähes joka viides suomalainen kokee vuosittain mielenterveyden häiriöitä. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi vuonna 2018 mielenterveyden häiriöiden vuosikustannukseksi Suomessa 11 miljardia euroa. Työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuonna 2018 seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvua oli varsinkin mielen­terveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä.

Työkyvyttömyyden kasvu näyttää jatkuvan kuluvana vuonna. Mielenterveyssyistä jäädään eläkkeelle nuorempana, ja paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna haasteellisempaa. Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Vuodesta 2016 mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa saaneiden määrä on kasvanut yli neljänneksen.

Huolimatta mielenterveys­ongelmien laajuudesta 2000-luvulla mielenterveyspalveluihin ei ole panostettu samassa määrin kuin muuhun terveydenhuoltoon. Psykiatriseen hoitoon pääsemisen kynnystä on pidetty korkeana, ja alueelliset erot oikea-aikaisessa hoitoon pääsyssä ja avohoitopalvelujen saatavuudessa ovat olleet merkittäviä. Nyt apua saavat tehokkaimmin hyvin toimeentulevat.

Suomi tarvitsee pitkäjänteistä mielenterveyspolitiikkaa

Hllituksen ohjelmaan on kirjattu: ”Laaditaan aiempaa valmistelua hyödyntäen mielenterveysstrategia, joka näkee mielenterveyden pääomana, turvaa mielenterveysoikeudet ja -palvelut, linkittää ne olemassa oleviin rakenteisiin, ehkäisee itsemurhia ja vahvistaa ammattilaisten osaamista. Samalla ­uudistetaan mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö.”

Sosiaali- ja terveysministe­riön asettama asiantuntija­ryhmä on valmistellut kansal­lista mielenterveysstrategiaa 2020–2030 syksystä 2018. Viime kevään kuulemisissa strate­giatyöhön saatiin yli 800 palautetta. Kuulemisten jälkeen asiantuntijaryhmä kirjoitti hallituksen tahtotilan mukaisen strategialuonnoksen, joka on ollut laajalla lausuntokierroksella syys–lokakuussa.

Suomen tuottavuus ja työllisyys ovat vahvasti sidoksissa mielenterveyteen. Tarvitsemme pitkäjänteistä ja ajantasaista mielenterveyspolitiikkaa ja sen toimeenpanoa. Tarvitsemme yhteistä tahtotilaa, yhteistyötä ja konkreettisia toimenpiteitä mielenterveyttä edistävään toimintaan, ennalta ehkäisevään työhön sekä mielenterveyden hoitoon ja kuntouttavaan toimintaan. Strategian onnistunut toteuttaminen edellyttää eri hallinnonalojen sekä julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja muun kansalaistoiminnan aktiivista yhteistyötä.

Mitä pidit jutusta?
Lisää tätä!
Peruskauraa
En ymmärrä
Ei kiinnosta

Lisää aiheesta

Blogit 11.3.2025

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Blogit 4.3.2025

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Blogit 25.2.2025

Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä

Alkuvuosi on myös Ilmarisessa raportoinnin vastuuhenkilöiden kiireisintä aikaa, ja tänä vuonna työtahtiamme tiivisti entisestään markkinaympäristössä puhaltavat uudet tuulet. Ilmarinen julkaisi ensimmäisten yritysten joukossa helmikuussa 2024 Euroopan Unionin tuoretta kestävyysraportointi- eli CSRD-direktiiviä vastaavan kestävyysselvityksen, johon valmistautuminen oli aloitettu jo useaa raportointisykliä aiemmin.

Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita