Lisää työkykyä nukkumalla
Hyvä uni ja riittävä palautuminen ovat hyvinvoinnin kulmakiviä. Niillä on merkittävä vaikutus jaksamiseen ja työkykyyn. Hyvin nukutun yön jälkeen olo on virkeä ja energiaa riittää niin työhön kuin vapaa-ajalle. Vaikka tinkisit kaikesta muusta, älä tingi unesta!
Innostuin pohtimaan palautumisen merkitystä työkyvylle, kun lupauduin mukaan Unen SM-kilpailuihin.Nukuimme kuuden muun finalistin kanssa yön Firstbeat-mittarit päällä. Kisan voittajaksi kruunattiin Radio Novan toimittaja Esko Eerikäinen, jonka unesta peräti 95 prosenttia oli palauttavaa.
Unen SM-mittelöissä kisattiin myös työyhteisöjen kesken. Alkuvuodesta teimme Ilmarisessa Firstbeat-mittaukset, ja henkilöstön yhteistuloksella lähdimme tavoittelemaan Parhaiten palautuvat työyhteisöt -sertifikaattia. Sijoituimme hienosti seitsemän parhaiten palautuvan organisaation joukkoon ja suurista suomalaista yrityksistä meillä palauduttiin parhaiten!
Uniongelmat ovat lisääntyneet
Vaikka suurin osa suomalaisista aikuisista nukkuu hyvin, ovat erilaiset uniongelmat yleisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinTerveys 2017 -tutkimuksen (julkari.fi) mukaan joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen kokee nukkuvansa liian vähän. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan palkansaajien silloin tällöin esiintyvä unettomuus on kaksinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana.
Pitkät työpäivät lisäävät riskiä psyykkisiin ongelmiin sekä osaltaan edesauttavat unihäiriöiden syntymistä. Ne voivat myös lyhentää unirytmiä ja lisätä nukahtamisvaikeuksia. Vuorotyössä työperäiset uniongelmat ovat muita yleisempiä. Huono yöuni voi olla myös oire mielenterveyden häiriöistä, kuten masennuksesta.
Uni palauttaa elimistön väsymyksestä, tasapainottaa hermoston toimintaa ja vahvistaa vastustuskykyä. Hyvää unta voi edistää rauhoittamalla illat ennen nukkumaanmenoa: ei älylaitteita, raskasta fyysistä rasitusta tai muuta kuormittavaa tekemistä. Unen tarve on yksilöllistä. Toinen pärjää hyvin kuuden tunnin unilla, kun taas toinen samanikäinen voi tarvita unta yhdeksän tuntia joka yö. Erilaiset kuormitustekijät, kuten stressi, alkoholi, sairaudet ja kova fyysinen rasitus, heikentävät palautumista.
Satunnainen uneton tai huonosti nukuttu yö ei ole vaarallista, eikä yleensä heikennä suoriutumista seuraavan päivän arkiaskareissa. Myös lyhyet unettomuusjaksot kuuluvat normaaliin elämään. Moni reagoi esimerkiksi stressiin ja elämänmuutoksiin unettomuudella. Pitkään jatkuessaan unettomuus suurentaa monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua. Tällöin onkin syytä kääntyä terveydenhuollon asiantuntijoiden puoleen.
Palaudu arjessa
Työstä palautumisen tarve on yksilöllistä, mutta jokainen meistä tarvitsee palautumista. On annettava aivojen, kropan ja mielen irrottautua työstä. Hyvä vertauskuva on akun lataaminen. Palautunut työntekijä saa enemmän aikaan työssä ja vapaa-aikanaan, tarttuu aktiivisesti asioihin ja oppii uutta.
Työstä elpymistä ei kannata säästää viikonloppuihin ja lomaan, vaan palauttavia taukoja kannattaa lisätä työpäiviin ja miellyttävää tekemistä arki-iltoihin. Nykytutkimuksen mukaan parhaiten työstä palautuvat lyhyitä, palauttavia hetkiä työpäivän lomassa pitävät. Jo muutaman minuutin rentoutuminen päivän aikana auttaa laskemaan vireystasoa ja parantamaan työtehoa.
Ei ole maailmanloppu, jos illalla tai viikonloppuna vastaa työsähköpostiin tai muutoin vapaa-ajalla hoitelee työasioita. Tiukkaa rajaa työn ja vapaa-ajan välille voi olla vaikea vetää. Kuormittuminen riippuu työnteon määrästä: jos töitä tekee vapaa-ajallaan jatkuvasti paljon, työskentely uhkaa varmasti työstä palautumista. Toisaalta kyse on paljolti siitä, miltä vapaa-ajalle valuvat työt tuntuvat. Mieleiset työasiat eivät laske hyvinvointia. Mutta jos vapaa-ajalla joutuu selvittelemään työhön liittyvää ongelmia, asia voi jäädä pitkäksi aikaa mieleen pyörimään ja estää näin palautumista.
Työnantaja, tue palautumista
Työnantaja voi tukea henkilöstönsä palautumista ja hyvää unta monin tavoin ja edistää näin työkykyä. Eväitä palautumisesta huolehtimiseen voi tarjota sekä työpäivän aikana että sen jälkeen. Hyvä työn hallinta, esimiehen tuki sekä oikeudenmukainen ja reilu kohtelu edesauttavat tutkimusten mukaan hyvää unta. Myös työaikajoustot ja mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin parantavat unta. Töistä myös palautuu helpommin, kun työnteko on mukavaa.
Henkilöstön riittävä uni ja hyvä palautuminen ovat tärkeää työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä ja työurien pidentämisen konkreettista edistämistä. Levännyt ja hyvin palautunut työntekijä on kullanarvoinen tuottavuuspääoma yritykselle ja yhteiskunnalle. Hyvästä unesta pitäisi tehdä Suomelle kansallinen kilpailuetu!
Kristiina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen
@kristiinahalon1
Lue lisää:
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.