Lisää työkykyä nukkumalla
Hyvä uni ja riittävä palautuminen ovat hyvinvoinnin kulmakiviä. Niillä on merkittävä vaikutus jaksamiseen ja työkykyyn. Hyvin nukutun yön jälkeen olo on virkeä ja energiaa riittää niin työhön kuin vapaa-ajalle. Vaikka tinkisit kaikesta muusta, älä tingi unesta!
Innostuin pohtimaan palautumisen merkitystä työkyvylle, kun lupauduin mukaan Unen SM-kilpailuihin. Nukuimme kuuden muun finalistin kanssa yön Firstbeat-mittarit päällä. Kisan voittajaksi kruunattiin Radio Novan toimittaja Esko Eerikäinen, jonka unesta peräti 95 prosenttia oli palauttavaa.
Unen SM-mittelöissä kisattiin myös työyhteisöjen kesken. Alkuvuodesta teimme Ilmarisessa Firstbeat-mittaukset, ja henkilöstön yhteistuloksella lähdimme tavoittelemaan Parhaiten palautuvat työyhteisöt -sertifikaattia. Sijoituimme hienosti seitsemän parhaiten palautuvan organisaation joukkoon ja suurista suomalaista yrityksistä meillä palauduttiin parhaiten!
Uniongelmat ovat lisääntyneet
Vaikka suurin osa suomalaisista aikuisista nukkuu hyvin, ovat erilaiset uniongelmat yleisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen kokee nukkuvansa liian vähän. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan palkansaajien silloin tällöin esiintyvä unettomuus on kaksinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana.
Pitkät työpäivät lisäävät riskiä psyykkisiin ongelmiin sekä osaltaan edesauttavat unihäiriöiden syntymistä. Ne voivat myös lyhentää unirytmiä ja lisätä nukahtamisvaikeuksia. Vuorotyössä työperäiset uniongelmat ovat muita yleisempiä. Huono yöuni voi olla myös oire mielenterveyden häiriöistä, kuten masennuksesta.
Uni palauttaa elimistön väsymyksestä, tasapainottaa hermoston toimintaa ja vahvistaa vastustuskykyä. Hyvää unta voi edistää rauhoittamalla illat ennen nukkumaanmenoa: ei älylaitteita, raskasta fyysistä rasitusta tai muuta kuormittavaa tekemistä. Unen tarve on yksilöllistä. Toinen pärjää hyvin kuuden tunnin unilla, kun taas toinen samanikäinen voi tarvita unta yhdeksän tuntia joka yö. Erilaiset kuormitustekijät, kuten stressi, alkoholi, sairaudet ja kova fyysinen rasitus, heikentävät palautumista.
Satunnainen uneton tai huonosti nukuttu yö ei ole vaarallista, eikä yleensä heikennä suoriutumista seuraavan päivän arkiaskareissa. Myös lyhyet unettomuusjaksot kuuluvat normaaliin elämään. Moni reagoi esimerkiksi stressiin ja elämänmuutoksiin unettomuudella. Pitkään jatkuessaan unettomuus suurentaa monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua. Tällöin onkin syytä kääntyä terveydenhuollon asiantuntijoiden puoleen.
Palaudu arjessa
Työstä palautumisen tarve on yksilöllistä, mutta jokainen meistä tarvitsee palautumista. On annettava aivojen, kropan ja mielen irrottautua työstä. Hyvä vertauskuva on akun lataaminen. Palautunut työntekijä saa enemmän aikaan työssä ja vapaa-aikanaan, tarttuu aktiivisesti asioihin ja oppii uutta.
Työstä elpymistä ei kannata säästää viikonloppuihin ja lomaan, vaan palauttavia taukoja kannattaa lisätä työpäiviin ja miellyttävää tekemistä arki-iltoihin. Nykytutkimuksen mukaan parhaiten työstä palautuvat lyhyitä, palauttavia hetkiä työpäivän lomassa pitävät. Jo muutaman minuutin rentoutuminen päivän aikana auttaa laskemaan vireystasoa ja parantamaan työtehoa.
Ei ole maailmanloppu, jos illalla tai viikonloppuna vastaa työsähköpostiin tai muutoin vapaa-ajalla hoitelee työasioita. Tiukkaa rajaa työn ja vapaa-ajan välille voi olla vaikea vetää. Kuormittuminen riippuu työnteon määrästä: jos töitä tekee vapaa-ajallaan jatkuvasti paljon, työskentely uhkaa varmasti työstä palautumista. Toisaalta kyse on paljolti siitä, miltä vapaa-ajalle valuvat työt tuntuvat. Mieleiset työasiat eivät laske hyvinvointia. Mutta jos vapaa-ajalla joutuu selvittelemään työhön liittyvää ongelmia, asia voi jäädä pitkäksi aikaa mieleen pyörimään ja estää näin palautumista.
Työnantaja, tue palautumista
Työnantaja voi tukea henkilöstönsä palautumista ja hyvää unta monin tavoin ja edistää näin työkykyä. Eväitä palautumisesta huolehtimiseen voi tarjota sekä työpäivän aikana että sen jälkeen. Hyvä työn hallinta, esimiehen tuki sekä oikeudenmukainen ja reilu kohtelu edesauttavat tutkimusten mukaan hyvää unta. Myös työaikajoustot ja mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin parantavat unta. Töistä myös palautuu helpommin, kun työnteko on mukavaa.
Henkilöstön riittävä uni ja hyvä palautuminen ovat tärkeää työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä ja työurien pidentämisen konkreettista edistämistä. Levännyt ja hyvin palautunut työntekijä on kullanarvoinen tuottavuuspääoma yritykselle ja yhteiskunnalle. Hyvästä unesta pitäisi tehdä Suomelle kansallinen kilpailuetu!
Kristiina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen
@kristiinahalon1
Lue lisää:
Lisää aiheesta
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulisi ymmärtää paremmin työelämässä
Ilmastonmuutos vaikuttaa kielteisesti luontoon, ympäristöön ja ihmisiin ympäri maailmaa jo nyt. Se heijastuu myös työelämään, työn tuottavuuteen ja työkykyyn – Suomessakin.
Kesä ja liikunta – onko pakko mahtua kalenteriin?
Kesän (ja kesäloman) aikana arjen liikkumisrutiineihin tulee helposti muutoksia. Esimerkiksi mökille tai lomareissulle suunnatessa kuntosalikortti jää hyllylle ja loman alkaessa työmatkapyöräilijänä kilometrejä ei enää kerry päivittäin. Pitääkö potea huonoa omaatuntoa?
Saataisiinko kuntoutuksesta parempia tuloksia, jos tietojen vaihto olisi mahdollista nykyistä laajemmin?
Ammatillinen kuntoutus käynnistyy aikaisemmin, kun Kela ja työeläkelaitos voivat vaihtaa tietoja asiakkaasta. Kun ammatillisen kuntoutukseen pääsy nopeutuu, nopeutuu myös paluu takaisin työhön.