Ulkopuolisen painavammat sanat
Moni meistä tuntee ilmiön, jossa organisaatioon tarvitaan joku ulkopuolinen näyttämään suuntaa, jotta viesti menisi perille. Minä löydän itseni säännöllisesti tästä roolista. Työni on usein itsestään selvyyksien laukomista ja tuttujen asioiden kertaamista.
Asioiden kertaaminen ja samojen viestien toistaminen on toki tärkeää. Tuntuu kuitenkin absurdilta, että viestin tuojaksi tarvitaan ulkopuolinen. Osaaminen ja linkitys yrityksen arkeen löytyy kyllä organisaatioissa omastakin takaa, mutta viestillä koetaan olevan enemmän painoarvoa, jos ulkopuolinen kertoo sen.
Milloin muutut osaksi kalustoa?
Ulkopuoliseksi viestin tuojaksi voi kelvata myös yrityksen uusi työntekijä. Hänen sanomisillaan voidaan kokea olevan enemmän painoarvoa kuin pidempään samassa organisaatiossa olleella. Milloin ulkopuolinen muuttuu osaksi kalustoa ja samalla osaaminen happanee oman talon käyttöön sopimattomaksi?
Työskentelin aikanaan yrityksessä, jossa vauhti oli kova ja uuden omaksuminen ymmärrettiin tärkeäksi. Uusi henkilöstöjohtaja piti taloon tullessaan tilaisuuksia esimiehille. Henkilöstöjohtaja raahasi tilaisuuksiin kirjoja, joita hänestä jokaisen esimiehen tulisi lukea. Hänen kohdallaan näytti pätevän sadan päivän sääntö: ensimmäiset kolme kuukautta hänen kirjasuosituksiaan uskottiin ja kirjoja sekä luettiin ahkerasti että myös referoitiin paljon.
Henkilöstöjohtajan sanat olivat painavia ja niitä toisteltiin. Sitten tuli muuta ja kiinnostus lopahti. Pian tarvittiin taas ulkopuolinen toistamaan ja kertaamaan samoja asioita, jotka talon omat asiantuntijat osasivat ja olivat nostaneet esiin jo aiemmin.
Kuuntele kokemuksen ääntä
Sata päivää tuntuu olevan se aika, jonka jälkeen taloon tullut uusi osaaja ja hänen osaamisensa muuttuu vanhaksi ja siten epäkiinnostavaksi tai ainakin kädenlämpöiseksi. Pidän mielenkiintoisena, etteivät kalustoon kuuluvan henkilön hankkimat uudet taidot tunnu saavan koskaan samaa kaikupohjaa kuin ulkopuolisen tai uuden ihmisen tuomat taidot.
Jotta voisimme saada aikaa kehitystä, pitää pysähtyä arvioimaan nykyistä toimintaa. Jotta saisimme uusia ideoita, pitää pysähtyä pohtimaan ajatteluamme. Olisiko aika seisahtua miettimään turhia rajoituksia ja uskomuksiamme, jotta voisimme toimia toisin, emmekä hukkaisi talon sisällä jo olevaa osaamista?
Tiedän, että yrityksissä on monitaitoisia, kokeneita asiantuntijoita, joiden osaaminen myös uudistuu. Heidän äänensä kuulemisen olisi arvokasta paitsi heille itselleen myös koko organisaatiolle.
Katja Atsar
Johtava valmentaja, Ilmarinen
@kmatsar
Kirjoittaja tekee työtä johtamisen parissa, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.
- Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
- Tutustu Ilmarisen Parempaa työelämää -palveluihin
- Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin.
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.