Saikkupäivä vai peittopäivä?

Sairauspoissaoloista 25–30 prosenttia on jotain muuta kuin sairastamista. Asiaa on vaikea tutkia, mutta tämä arvio on tullut vastaan eri yhteyksissä. Kun kuulin tämän ensimmäisen kerran, en ollut uskoa korviani. Sittemmin olen ajatellut, ettei se ehkä sittenkään ole mahdoton ajatus.

Sairausloma on sitä varten, että henkilöllä on työnteon estävä sairaus tai vamma. Jos vain väsyttää, ei muuten huvita tai on esimerkiksi murheen murtama, eivät nämä tilanteet määritelmällisesti estä työntekoa eikä työntekijä näin ollen voi ottaa sairauslomaa.

Elämässä tapahtuu kuitenkin monenlaisia asioita, eikä työkyky tai työteho ole päivittäin samanlainen. Välilä olo on kuin rekan alle jääneellä ja tuskin jaksaa kävellä bussipysäkille. Välillä ajatus on kirkkaampi, olo saattaa olla jopa kupliva ja tulee uusia ajatuksia. Suurin osa päivistä on jossain näiden välillä. Jos on täysin voimaton tai ei juuri ole nukkunut edellisenä yönä, saattaa tulla houkutus ilmoittautua sairaaksi, vaikkei sairas olisikaan. Englannissa ja muualla anglosaksisessa maailmassa tähän on keksitty ratkaisu.

Peittopäivänä ladataan akkuja

Peittopäivä (duvet day tai doove day, joissain paikoissa casual leave) on päivä, jolloin voi olla pois töistä ladatakseen akkuja tai vaikka hoitaakseen juoksevia asioita, jotka muuten kuormittavat ja stressaavat. Peittopäivän voi ottaa myös, jos kohtaa jonkin yllättävän, akuutin asian, joka vaatii aikaa. Se otettiin joissain yrityksissä käyttöön 90-luvulla, mutta siitä löytyy viittauksia (mm. Intiasta) jo 70-luvulta. Yleisimmät syyt peittopäivän käyttöön ovat väsymys, voimattomuus, liiallinen stressi ja ahdistuneisuus. Homman idea on kuitenkin se, ettei työntekijän tarvitse antaa mitään erityistä syytä, kun ottaa peittopäivän.

Peittopäivien määrä vaihtelee organisaatioittain. Monissa yrityksissä niitä voi ottaa vuosittain jopa 12 ja ne nollautuvat vuoden vaihtuessa. Vuosilomista ne eroavat siinä, ettei peittopäivistä yleensä sovita etukäteen. Kuitenkin joissain yrityksissä niitä voi käyttää myös ikään kuin lomapäivinä sovituissa ajankohdissa. Näissä maissa tosin lakisääteiset lomat eivät ole samaa luokkaa kuin Suomessa.

Mitä hyötyä peittopäivistä työnantajalle ja työntekijälle?

Peittopäivät ovat maailmalla yleistyneet. Yrityksissä on huomattu, että tiivis työtahti ja suorituspaineet ajavat työntekijöitä ahtaalle, jonka seurauksena on haluttu tarjota mahdollisuus huilia, kun siltä tuntuu. Tämä on myös rekrytointivaltti, kun kilpaillaan osaajista. Peittopäivien on nähty lisäävän myös muunlaista läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä työnantajaa kohtaan, kun työntekijöiden ei tarvitse köhien näytellä olevansa sairaita ollessaan voimattomia tai siipi maassa. Peittopäivä voi olla työnantajalle myös mahdollisuus säästää työterveyshuoltokuluissa, kun poissaolo ei edellytä sairauslomatodistusta.

Monille työntekijöille on suuri helpotus, ettei tarvitse valehdella. Myös se, ettei tarvitse esittää supersuorittajaa tai superenergistä, on vapauttavaa. Ajatus siitä, että kelpaa silloinkin, kun ei oikein jaksa, on armollinen.

Onko oman porukkasi tilanne rempallaan vai reilassa?

Tiedätkö kuinka paljon omat työntekijäsi ovat sairaana? Mitä tiedät sairauspoissaoloista ja saatko tukea työterveyshuollosta? Vai tuntuuko koko teema sellaiselta, ettei siihen kannata koskea tikullakaan? Jos koet epävarmuutta, kannattaa aiheeseen uhrata muutama ajatus. Työntekijöiden jaksamisen tukeminen on nimittäin vastuullisuusteko. Ja sen sijaan, että käyttää aikaa soittelemalla sairauslomasijaista, voi samassa ajassa ehkäistä tulevia sairauspoissaoloja.

Mitä pomon kannattaa tehdä?

Jos halutaan vähentää sairauslomia, niin ilman muuta kannattaa muistuttaa käsien pesun tärkeydestä. Lisäksi kannattaa jutella enemmän ja reippaammin sairauslomista – siitä, mitä sairauslomalla tarkoitetaan ja mikä on sellaista sairastamista, ettei työtä voi tai kannata tehdä. Mitä enemmän asiasta puhutaan, sen luonnollisempi asia on muistaen kuitenkin, ettei esihenkilö tiedä työntekijää paremmin hänen voinnistaan, kunnostaan tai tilanteestaan.

Lisäksi kannattaa pohtia erilaisten joustojen tarjoamista, silloin kun työntekijä ei ole varsinaisesti sairas, mutta tarvitsee vapaata. Voiko tehdä lyhyempää päivää? Voiko tehdä sisään tunteja? Voiko olla palkattomasti pois? Voiko työtä muokata väliaikaisesti? Tai voisiko peittopäivä olla mahdollisuus?

Katja Atsar
työkykyjohtamisen kehityspäällikkö
Ilmarinen

Lue lisää

• Huolehdi työntekijöistäsi – ota asiakasedut käyttöösi