On pirullista tehdä itsestään numero
Päihdeongelma vaarantaa terveyden ja voi viedä työkyvyn. Se myös vaikuttaa koko työyhteisön hyvinvointiin ja tulee kalliiksi. Miksi alkoholi ja toisaalta myös absolutismi ovat edelleen hankalia asioita suomalaisille?
Ilmarisella oli taannoin mielenkiintoinen tilaisuus nimeltään Työkyky pelissä – ota päihteet puheeksi. Sain tilaisuuden jälkeen keskustelukumppaniksi A-klinikka oy:n toimitusjohtaja Kaarlo Simojoen, joka totesi, että kansan jakaantuminen näkyy myös päihteiden käytössä.
Absolutisteja on arviolta noin 15 prosenttia, siis sellaisia, jotka eivät juo ollenkaan ja määrä on kasvanut viime vuosina. Tässä ryhmässä on paljon niitä, jotka panostavat kokonaishyvinvointiinsa. Mutta tämä porukka on hiljainen.
Suomalaisten vaikea suhde alkoholiin
Suhteemme alkoholiin on kaksijakoinen: alkoholiongelmat ovat häpeällisiä ja peiteltäviä, vaikka monet niistä kärsivät. Toisaalta on edelleen itsestään selvää, että asioita juhlistetaan alkoholilla ja moneen tilaisuuteen ja tilaankin alkoholi kuuluu kiinteästi. Päättäjäiset, lopetukset ja lätkän maailmanmestaruuden juhlistaminen ovat usein kosteita tilaisuuksia.
Paitsi alkoholiongelmat, myös absolutismi on peiteltävä asia, sillä jonkun juomattomuutta pidetään kokemukseni mukaan edelleen erikoisena. Alkoholista kieltäytyvät kokevat, että joutuvat selitysvelvollisiksi, jos eivät ota tarjottua olutta, kuoharilasia tai viiniä. Autolla liikkeellä oleminen mielletään ainoaksi hyväksyttäväksi syyksi olla ottamatta, muuten on yksinkertaisesti outo. Tilanteet luovat ryhmäpaineen ja monet kokevat joutuvansa silmätikuksi, jos eivät juo.
Kaarlo Simojoki totesikin, että niin kauan kuin alkoholiton vaihtoehto tarjoilussa ei ole automaattisesti esillä ilman erillistä pyytämistä ja numeron tekemistä, saattaa monet, jotka eivät haluaisi ottaa lasillista, sen kuitenkin ottaa. On vaikeaa, vaivaannuttavaa ja jopa pirullista joutua pyytämään alkoholitonta vaihtoehtoa, tehdä itsestään numeron ja joutua selittelemään valintaansa.
Anna vapaus valita
Puhuimme Simojoen kanssa samasta asiasta syömisten suhteen. Kukaan ei rakasta sitä, että joutuu pyytämään vegaanivaihtoehtoa tai kyselemään tarjoilujen sisällöistä. Sekä näiden, että alkoholittomien vaihtoehtojen tulisi olla aina esillä ilman erillistä pyytämistä tai kysymistä.
Päihteiden aiheuttamat sairaudet, sairauslomat ja työkyvyttömyys tulevat kalliiksi. THL:n mukaan Suomessa alkoholin aiheuttamat kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat yli miljardi euroa vuodessa. Työpaikoilla päihteet näkyvät poissaoloina ja kustannuksina, haastavat työssä suoriutumista ja vaikuttavat koko työyhteisöön.
Mielestäni olisi korkea aika, että alkoholiton juoma olisi joka tilaisuudessa etukäteen mietittynä vaihtoehtona. Ettei tarvitsisi tehdä asiasta numeroa.
Katja Atsar
johtava valmentaja, Ilmarinen
@kmatsar
Kirjoittaja tekee työtä johtamisen parissa, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.
Lue lisää:
Lisää aiheesta
Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus
Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.
Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?
Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.
Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä
Alkuvuosi on myös Ilmarisessa raportoinnin vastuuhenkilöiden kiireisintä aikaa, ja tänä vuonna työtahtiamme tiivisti entisestään markkinaympäristössä puhaltavat uudet tuulet. Ilmarinen julkaisi ensimmäisten yritysten joukossa helmikuussa 2024 Euroopan Unionin tuoretta kestävyysraportointi- eli CSRD-direktiiviä vastaavan kestävyysselvityksen, johon valmistautuminen oli aloitettu jo useaa raportointisykliä aiemmin.