Kansalaistaito nimeltä improvisaatio
38 erilaista valmennus- tai koulutuspäivää kahden vuoden aikana eli lähes 20 päivää vuodessa, jotta olisin osaavampi, pärjäävämpi ja uudistuneempi, totesi eräs asiantuntijatyössä toimiva tuttavani. Tuttavani mielestä jatkuva uudistumispuhe ja touhuaminen uuvuttavat.
Työnantajat taistelevat pitääkseen ihmiset työkykyisinä, onnellisina ja osaavina. Työntekijät puolestaan yrittävät pysyä kärryillä siitä, mitä pitäisi osata ja miten rakentaa arjen palapeli, jotta olisi töitä ja voimia. Jokainen media kertoo työelämän murroksesta ja ehdottaa uusia konsteja kelkassa pysymiseen. Somekanavatkin pursuavat oppaita, neuvoja ja väitteitä hyvään olemiseen.
Asiantuntijatuttavani päätti heittää hanskat tiskiin. Hän totesi, ettei pysy kärryillä kuitenkaan siitä, miten pitäisi toimia, jotta ylipäätään jaksaisi ja pystyisi jatkossakin tekemään mielekkäitä töitä. Jos siis vaan luovisi eteenpäin ja katsoisi, mihin päätyy. Jokainen päivä tuntuu olevan täynnä yllättäviä vaatimuksia ja nopeita käänteitä, jotka vaativat entistä enemmän improvisaatiota. Omat vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet olemattomiksi ja ajatukset omasta selviytymisestä synkiksi. Osaaminen ja kelpoisuus huolettavat ja eläkeikään on todella pitkä matka. Olo on kuin lastuna lainehilla.
Muuttuvaan työelämään sopii improvisaatio
Sana improvisaatio jäi kaivelemaan. Improvisaatioteattereiden osaamista on hyödynnetty yritysten valmennuksissa ja tilaisuuksissa jo pitkään. Improvalmennuksissa simuloidaan erilaisia vuorovaikutustilanteita tai yllättäviä käänteitä osallistujien toiveiden mukaisesti. Oppi on tullut näyttelijöiden suorituksia seuraamalla. Ja hauskaakin on ollut!
Maailmalta kuuluu, että improvisaatio-osaaminen otetaan vakavasti otettavana taitona taklata vauhdissa eteen tulevia asioita. Sitä harjoitellaan toimintatapana osana itsensä johtamista. Muutamat kansainväliset yritykset ovat jopa harkinneet muusta työelämä- ja taitokoulutuksista luopumista. Uusi työelämä on arvaamaton ja nopea, taidot vanhenevat ja keinot jaksamiseen sekä hyvinvointiin muuttuvat hetkessä. Improvisaatiolle on todellakin tarvetta.
Tervehdin ilolla, jos improvisaation harjoittelu rantautuu yleisemmin yritysvalmennukseen ja kansalaistaidoksi. Improvisaation perusta on kuitenkin seuraavalle tasolle menevä luottamus. Luottamus siihen, että kun sävellän, kokeilen ja heittäydyn, niin ympäristö kantaa ja kelpaan naurettavanakin. Voiko siis improvisaatiota harjoittaa, jos luottamus työpaikoilla heikoissa kantimissa?
Katja Atsar
Johtava valmentaja, Ilmarinen
@kmatsar
Kirjoittaja tekee työtä johtamisen parissa ja vastaa Ilmarisen ideakiihdyttämö Wauhdittamosta, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.
Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin.
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.