Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?
Erittäin pätevä, osaava ja sosiaalisilta taidoiltaan lahjakas tuttavani Riku sai kaksi kertaa hylyn työpaikkahaastatteluissa vuoden aikana. Molemmat rekrytointiprosessit olivat pitkiä ja hyvin vaativia. Jo niihin lähteminen oli ollut pitkän harkinnan tulos. Prosessien edetessä into vaihtaa työpaikkaa oli kasvanut ja haaveilu lähtenyt lentoon. Sitten tuli haaveet murskaksi tekevä puhelu; joku muu oli valittu.
Rikun omalla työpaikalla asiat tuntuivat junnaavan paikallaan ja tuli muutamia tölväyksiä esihenkilöltä, muutamilta asiakkailta epäoikeudenmukaista palautetta ja nämä saivat epäilemään osaamista ja omaa roolia. Riku on nyt lähes työkyvytön, täysin epävarma osaamisestaan, itsestään, tarpeellisuudestaan. Muutos tapahtui vuoden aikana.
Syrjimistä, osaamisen rappeutumista ja työn pakkopullaa
Uusi henkilö Linda palkattiin tiimiin ja muutaman kuukauden kuluttua hän huomasi jäävänsä sivuun yhteisistä kokouksista. Hänelle ei lähetetty työhön liittyvää materiaalia, eikä ehdotettu mukaan ryhmätöihin, joissa tehtäviä edistettiin. Lindan asiakaspalautettaan käsiteltiin ryhmässä, ja siitä seurasi vihjailua. Hän kertoi, ettei häneen kohdistunut varsinaista kiusaamista, mutta oli epämiellyttävää mennä töihin. Linda kertoi tämän vaikuttaneen nukkumiseen ja hän oli jatkuvasti alakuloinen.
Rami puolestaan loukkasi itsensä vapaa-ajalla, mistä seurasi leikkaus- ja kuntoutuskierre. Kierre kesti vuosia ja siitä seurasi muiden kehon osien prakaamista sekä kiputiloja. Rami pystyi jatkamaan leikkauspäiviä lukuun ottamatta asiantuntijatyössään, mutta työstä tuleva paine, kiputiloista johtuva huono nukkuminen ja matala mieli jatkuvista uusista ongelmista kuntoutuksesta huolimatta, söivät aikaa osaamiselta ja sen kehittämiseltä. Muutamassa vuodessa Rami koki pudonneensa kelkasta osaamisen osalta.
Lumin pitkä parisuhde meni karille ja laskuista oli yhtäkkiä selvittävä yksin. Työssä käymisestä tuli ainoastaan pakko, jotta voisi selvitä taloudellisesti. Nykyinen työ tuntui vastenmieliseltä, mutta palkka oli hyvä, eikä Lumi rohjennut vaihtaa työtä sen takia. Lumi kertoi, että pienetkin vastoinkäymiset työssä laittoivat ilmat pihalle, mistä seurasi alisuoriutumista ja lannistumista.
Työkyvyttömyyteen johtavat monet tekijät
Edellä mainitut esimerkit kertovat työkyvyttömyyden taustalla olevista moninaisista syistä ja pienen pienistä asioista, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Vaikka työkyvyttömyyden määritelmässä on oltava vika, vamma tai sairaus, niin työkyky on myös sidottu aikaan ja paikkaan, sosiaalisiin suhteisiin, ympäristöön ja esimerkiksi työpaikan rakenteisiin. Osaamisvaje, vaikeudet henkilökohtaisessa elämässä, epäasiallinen käytös työpaikalla tai useampi toiveiden murskaantuminen ovat kaikki hyvin tavallisia asioita, jotka vaikuttavat työkykyyn ja hyvinvointiin. Yksi väärä sana tai tölväisy voi viedä asioita väärään suuntaan. Yksi vastoinkäyminen elämässä voi johtaa pitkäaikaiseen työkyvyn alenemaan.
Miten tästä kaikesta tuli näin vaikeaa? Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua yhtäkkisesti ja kenelle vain, niin onko mahdollista päästä yhtä helposti takaisin raiteille? Voimmeko standardeja laskemalla, empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi? Mitä tuumitte, jos emme olisi niin ankaria itsellemme ja toisille? Jos osaisimme ottaa löysemmin rantein, voisimme saada siitä apua läheistemme ja omaan työkykyisyyteen.
Katja Atsar
työkykyjohtamisen kehityspäällikkö
Ilmarinen
Lue lisää:
- Miten voit tukea huomisen työkykyä? Lue lisää » Huomisen työkyky – näin johdamme työkykyä yhdessä
- Kristiina Halosen blogi » Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Lisää aiheesta
Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.