Onko työkyvyn johtaminen päämäärätöntä poukkoilua – vai yhteistyötä ja synergiaa?
Tuloksellisen työkykyjohtamisen tärkeiksi mahdollistajiksi on työpaikoilla tunnistettu johdon sitoutuminen ja esimerkki sekä HR:n ja liiketoimintojen tiivis vuoropuhelu. Kuulostaako tutulta?
Hyvää ja tavoitteellista yhteistyötä odotetaan myös yrityksen verkostoilta, kuten työterveyskumppanilta, eläkevakuuttajalta ja tapaturmavakuuttajalta. Yhteistyön selkeytystä, roolien ja vastuiden kirkastamista, yhteisiä tavoitteita, konkretiaa ja ratkaisukeskeisyyttä. Näistä teemoista olemme sparrailleet asiakkaidemme kanssa niin kauan kuin työkykyjohtamisesta on puhuttu. Miten päästä osaoptimoinnista strategisempaan tekemiseen ja miten sitouttaa keskeiset toimijat yhteistyöhön?
Työkykyjohtaminen on johtamista siinä missä muukin johtaminen
Johtoryhmän tehtävänä on asettaa yrityksen toiminnalle tavoitteet, varmistaa riittävät resurssit sekä seurata tulostavoitteita ja raportoida niistä hallitukselle. Tämä sama logiikka toimii mainiosti myös työkykyjohtamisessa, joka ei suinkaan ole irrallaan muusta liiketoiminnan johtamisesta. Minkälainen on nykyinen tilanteemme? Minkälainen sen pitäisi olla? Entä onko meillä riittävät resurssit ja osaaminen tavoitteisiin pääsemiseksi?
HR:n roolina on tukea liiketoimintoja henkilöstön työkyvyn edistämisessä ja muodostaa samalla yrityksen tapa johtaa työkykyä. Miten tukea sujuvan työn tekemisen edellytyksiä ennakoiden, oikea-aikaisesti ja tehokkaasti yllättäviinkin tilanteisiin varautuen? Liiketoimintojen tulisi antaa HR:lle tietoa sekä tämänhetkisistä että tulevaisuuden tarpeista henkilöstön työkyvyn edistämisessä. Näin varmistetaan, että kehitystoimenpiteet eivät ole irrallisia ja hankalasti liiketoimintojen arkeen vietäviä.
Synergiaa verkostosta – miten?
Organisaatiosi työkykyjohtamista koordinoivan ryhmän tulee ymmärtää roolinsa yhteisessä päämäärässänne: yrityksen henkilöstön työkyvyn ja liiketoiminnan tukemisessa. Konkretisoikaa yhteinen päämäärä, tavoite sekä yhteistyön mittarit. Vahvan punaisen langan päässä ovat näistä johdetut yhteistyön painopisteet ja konkreettiset toimenpiteet. Seuratkaa verkostossa aktiivisesti yhteistyön tuloksia ja käykää avointa keskustelua yhteistyön kehittymiseksi. Hyvästä yhteistyöstä syntyy varmasti sellaista synergiaa, jota kukaan verkostosi jäsenistä ei pystyisi yksin tuottamaan.
Kumppaniverkostoyhteistyöhön liittyy usein kovasti odotuksia ja toisaalta siitä kaikuu myös paljon rakentavaa palautetta. Tyypillisesti palautteissa näkyy yhteisen päämäärän puuttuminen. Ihan ensimmäisenä kannattaakin pysähtyä yhdessä perusasioiden äärelle:
- Miksi kokoonnumme?
- Mihin haluamme yhteistyöllämme vaikuttaa?
- Mitä haluamme tavoitella lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?
- Miten valitsemme ja priorisoimme yhteistyömme fokusalueet?
- Mitä konkreettisia toimenpiteitä tarvitsemme?
- Miten seuraamme tuloksia?
Älä pidä heikkoja lenkkejä kumppaneinasi
Kumppaniyhteistyö on juuri niin hyvää kuin on sen heikoin lenkki. Kaikkien on ymmärrettävä, että yhteistyökokoukset eivät ole infotilaisuuksia, vaan tarvittavia ratkaisuja ideoivia työpajoja – jotta yhteiseen päämäärään päästään.
Työkykyjohtamista pitää käsitellä suhteessa liiketoimintaan ja sen muutoksiin sekä todennettuihin riskeihin – ei irrallisina ratkaisuina. Tämä saattaa joskus unohtua. Yhteistyökokouksissa on tärkeää muistaa työjärjestyksellinen ryhti: Agendat, muistiot ja yhteiset etukäteisvalmistelut ovat tärkeitä. Napakat esitykset ja johtopäätökset pakottavat löytämään oleellisimman asian yhteiseen keskusteluun ja yhteisten ratkaisujen löytämiseen.
Me Ilmarisessa haluamme kantaa vastuumme kumppaniverkostoyhteistyössä esimerkillisesti. Ota yhteyttä omaan yhteyshenkilöösi tai sparraile teemasta lisää Oma asiantuntija -palvelumme asiantuntijoiden kanssa.
Kati Huoponen
osastonjohtaja, työkykyjohtamisen palvelut
Ilmarinen
@KatiHuoponen (twitter.com)
Lue myös
-
Reiska Korpinen 16.5.2023 klo 18.13
On. Seuraava kysymys?Vastaa kommenttiin
-
Tietoisuus 16.5.2023 klo 20.49
Jos nykyisessä jatkuvan muutoksen työelämässä halajaa päästä täysin terveenä eläkkeelle sitten varsinaisessa eläkeiässä niin henkisesti, fyysisesti kuin taloudellisesti niin silloin tarvitsee vain 3 asiaa. 1. Jatkuvan 80 vuotiaan viisauden 2.Jatkuvan 20 vuotiaan fyysisen kunnon ja 3.Jatkuvan 50 vuotiaan taloudellisen tasapainon. Täysin mahdollista, kunhan pitää myös koko työuransa aikana itsestään parasta huolta niin henkisesti, fyysisesti sekä taloudellisesti. Ja näin kykenee myös samalla koko työuransa ja sen jälkeenkin pitämään itse itselleen valitsemistaan läheisistään parasta huolta myös.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen
Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.
Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi
Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?
Saikkupäivä vai peittopäivä?
Sairauspoissaoloista 25–30 prosenttia on jotain muuta kuin sairastamista. Asiaa on vaikea tutkia, mutta tämä arvio on tullut vastaan eri yhteyksissä. Kun kuulin tämän ensimmäisen kerran, en ollut uskoa korviani. Sittemmin olen ajatellut, ettei se ehkä sittenkään ole mahdoton ajatus.