Älä unohda työkykyjohtamista arjen keskellä
Työkykyjohtamisen ympärillä liikkuu erilaisia trendejä. Yksi trendi on tullut jäädäkseen, ja se on varhaisen välittämisen kulttuurin luominen. Toimintaympäristön muutosten keskellä onkin olennaista muistaa tärkein eli ihminen, jonka työkykyä olemme johtamassa.
”Työkykyjohtamisen sitominen osaksi päivittäistä johtamista parantaa työkykyriskien oikea-aikaista tunnistamista, sujuvan työn tekemisen edellytyksiä ja tätä kautta organisaation tuloksellisuutta.”
”Työkykyjohtamiseen on määriteltävä organisaatiossa selkeät sisällöt ja tavoitteet, kehittämisprosessit, resurssit sekä mittarit ja niiden seuranta.”
Näitä ohjeistuksia olet yrityspäättäjänä ehtinyt kuulla varmasti jo kyllästymiseen saakka ja samalla pohdit, mikä onkaan oman organisaatiosi tilanne. Olemmeko edelläkävijänä vai yritämmekö vasta löytää yhteistä ymmärrystä työkykyjohtamisen ”hähmäiselle” käsitteelle? Lähteekö kehittäminen liiketoiminnan tarpeista? Miten tuloksellisuus näkyy? Mikä on riittävän hyvä? Ja samalla, kun olet juuri pääsemässä yhteiseen ymmärrykseen työkykyjohtamisesta organisaatiossasi, arki murskaa alleen kirkkaaksi muodostuneen kuvan.
Mitä sinulle kuuluu?
Toimintaympäristön muutosten, SWOTien, kvartaalitalouden, asiakaslähtöisyyden, tiedolla johtamisen ja kaiken muun keskellä on tärkeää muistaa se tärkein eli ihminen, jonka työkykyä olemme johtamassa. Me varmasti tiedämme hänen vahvuutensa ja heikkoutensa työssä suoriutumisen mittareiden näkökulmista. Meille on varmasti myös muodostunut käsitys siitä, missä hänen osaamistansa kannattaisi hyödyntää ja minkälainen tiimipeluri hän on. Mutta tiedämmekö me, miten hän oikeasti jaksaa?
Kuluneen kahden vuoden poikkeusaika on tuonut monenlaisia haasteita ja huolia ihmisten arkeen. Niiden sulattelun keskellä maailman turvallisuustilanteeseen on tullut oleellisia muutoksia ja tätä kautta joillekin jopa lamauttavaa pelkoa ja käsittämättömän epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Yhtäkkiä kysymys ”Mitä sinulle kuuluu?” nousee arvoon arvaamattomaan. Inhimillinen kohtaaminen, kuunteleminen ja kuuleminen, yhteiset keskustelut – nämä ovat tällä hetkellä parasta työkykyjohtamista arjessa. Niillä on jopa mittaamattoman suuria vaikutuksia työn sujuvuuden varmistamiseen, tuottavuuteen ja koettuun työkykyyn.
Työpaikasta, omasta tiimistä ja esihenkilöstä muodostuu parhaimmillaan kodin lisäksi toinen tärkeä turvasatama, johon halutaan ankkuroitua ja josta halutaan ammentaa voimaa.
Varhainen välittäminen on aina trendikästä
Työkykyjohtamisen ympärillä liikkuu erilaisia nousevia ja laskevia trendejä. Yksi trendi on tullut jäädäkseen, ja se on varhaisen välittämisen kulttuurin luominen. Juuri tänä päivänä varhaisen välittämisen merkitys korostuu, ja toisistamme välittäminen on mitä tärkeintä yrityksen strategiaa tukevaa työkykyjohtamista. Välittämisen kulttuurilla rakennetaan luottamusta ja tehdään samalla työelämästä inhimillistä siinä, missä se toden totta tukee kovien tulostavoitteiden saavuttamista.
Kysy siis riittävän usein ja täydestä sydämestäsi ”Mitä sinulle kuuluu?”, ja rakenna sellaista emotionaalista sitoutumista, josta arjessa muodostuu sinun yrityksesi kilpailuetu.
Parempaa työelämää arkemme keskelle!
Kati Huoponen
osastonjohtaja, työkykyjohtamisen palvelut
Ilmarinen
@KatiHuoponen (Twitter.com)
- Lue lisää strategisesta työkykyjohtamisesta
- Haastamme sinut rakentamaan kanssamme huomisen työkykyä. Saat meiltä uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyjohtamiseen ja työkykyriskin hallintaan. Tutustu TyökykyAreenaan
-
Tapio Miettinen 13.4.2022 klo 05.30
Erityisen yhdentekevä kirjoitus. Oliko tässä tarkoitus olla jokin uusi näkökulma?Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.