Tuleeko pääsiäisen pikkunoidasta isona pomo?
Pieni tyttö tuli luokseni palmusunnuntaina virpomaan. Siinä hänen loruilujensa yhteydessä juttumme eksyivät muihinkin aiheisiin. Kysyessäni suloiselta pikkunoidalta, minkälaisia muita suunnitelmia hänellä on kasvaessaan isoksi, kertoi hän haluavansa tulla pomoksi. Pomo saa kuulemma päättää kaikista asioista, hänelle ei kukaan saa suuttua ja pomo saa paljon rahaa.
Jäin pohtimaan näitä pienen tytön mietteitä samalla, kun monilla työpaikoilla pohditaan lähiesimiehen roolia ja ylipäätänsä esimiestyön tarpeellisuutta. Johtaminen on tänä päivänä kovan murroksen kourissa. Kun työn tekemisen tavat ovat muuttuneet ja uudet sukupolvet saapuvat työelämään, perinteisillä johtamistavoilla ei kovin pitkälle pötkitä.
Asiantuntijat haluavat toimia itseohjautuvasti, työskennellä heille merkitykselliseltä tuntuvassa työssä ja jättää ”puumerkkinsä” työhön, jotta saisivat ansaitsemaansa tunnustusta ja uusia, vieläkin mielenkiintoisempia haasteita. Joissakin ammateissa tämä onnistuu helpommin kuin toisissa, mutta kaikilla aloilla on mielestäni oikeus nauttia tsemppaavasta ja ihmisten kyvykkyyksiin uskovasta johtamisesta.
Parhaimmillaan itseohjautuvissa tiimeissä työt sujuvat tavoitteiden mukaisesti ja päätösten tekeminen on ongelmatonta. Tällaiseen työkulttuuriin hyppääminen ei tapahdu hetkessä, vaan se syntyy määrätietoisesti tällaista kulttuuria tavoittelevista johtamiskäytännöistä ja askel askeleelta kasvavasta oman vastuun kantamisesta.
Miten esimies voi osoittaa tarpeellisuutensa?
Kun erilaisten ihmisten erilaiset näkemykset kohtaavat, punnitaan työskentelykulttuurin taso. Miten haluttu suunta niissä tilanteissa löytyy? Kuka toimii ongelmanratkaisijana? Kuka huolehtii töiden tarkoituksenmukaisesta jakautumisesta? Kuka viime kädessä kantaa vastuun joskus raskaistakin päätöksistä?
Kun lähiesimiehen roolia kyseenalaistetaan, mm. näihin kysymyksiin on tärkeä miettiä vastaukset etukäteen. Kukaan ei kaipaa turhaa byrokratiaa, mikromanageerausta tai muuten vaan välinpitämätöntä esimiestyötä, josta on lähinnä haittaa. Jos työpaikalla tehtävän työn luonne tai työkulttuuri eivät mahdollista täyttä itseohjautuvuutta, esimiehen on osoitettava olevansa asiantuntijoille hyödyksi esimerkiksi valmentavalla johtamisella.
Tapaamani pikkunoita pitää pomon työtä selkeästi tavoittelemisen arvoisena. Ehkä ahkerasti virpomalla ja pääsiäistaikoja tekemällä työpaikkojen johtamiskulttuuri kehittyy siihen suuntaan, että innostava johtaminen ja itseohjautuvuus ruokkivat toinen toisiaan, eikä kumpaakaan tarvitse kyseenalaistaa.
Kati Huoponen
palvelujohtaja, työkykypalvelut
Ilmarinen
@KatiHuoponen
Tutustu Ilmarisen Parempaa työelämää -palveluihin
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.