Mitkä ovat työelämän tärkeimmät taidot?
Ilmarinen julkaisi kuluvan vuoden alussa yrityksille ja yksilöille suunnatun Future Score -testin, joka luo kuvaa yksilön ja työnantajan muutoskyvystä suhteessa työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Testi pohjautuu eri alojen asiantuntijoiden näkemykseen työelämän muutoksista ja tekijöistä, joihin tulisi varautua.
Yritystestiin on vastannut jo yli 850 työnantajan edustajaa ympäri Suomen erikokoisista yrityksistä. Henkilötestiin puolestaan on vastannut yli 3 000 henkilöä. Testin tähän mennessä kertyneet tulokset kertovat, että yritysten kyky uudistua on hienoisessa nousussa. Työntekijät ovat kuitenkin yrityksiä enemmän joustavia ja suhteellisen hyvin valmistautuneita työelämän murrokseen. Silti työelämän rakenteiden muuttuessa on paljon huomioitavaa ja tehtävää.
Omassa työssäni Ilmarisen työhyvinointijohtajana olen seurannut näköalapaikalta, miten työurat ja työn tekemisen tavat ovat murroksessa. Nopea muutos vaikuttaa siihen, kokevatko ihmiset osaamisensa vastaavan muuttuvan työelämän vaatimuksia tai kykenevätkö työpaikat tarjoamaan osaamisen uudistamiselle puitteet.
Future Score -työnantajatestiin vastanneet kokevat, että työ tulee muuttumaan merkittävästi, mutta silti henkilöstölle ei tarjota riittävästi koulutusta muutokseen. Noin kolmanneksessa organisaatioissa ei kannusteta työssä oppimiseen. Hämmästyttävästi jopa 75 prosenttia yritystestiin vastanneista kokee yrityksen toiminnan tulevan jatkumaan samanlaisena, eikä suurta henkilöstön koulutustarvetta ole olemassa!
Minä uskon, että jos organisaatio ei uudistu, se menettää vääjäämättä kilpailukykynsä. Vain jatkuva oppiminen ja kehittyminen mahdollistavat menestymisen muuttuvassa työelämässä. Oppimista ei organisaatioissa tapahdu, ellei työnantaja luo oppimiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle laadukkaita puitteita. Jatkuvaan oppimiseen, luovuuteen ja vuorovaikutukseen kannustavat yritykset menestyvät ja houkuttavat palvelukseensa osaavimmat työntekijät.
Omaa oppimis- ja omaksumiskykyä kannattaa pohtia, sillä vain harva meistä tekee työtä, joka on edelleen ihan samanlaista kuin vuosi takaperin. Future Score -testin vastaajista 40 prosenttia uskoo nykyisen työtehtävänsä katoavan kokonaan 10 vuoden aikana. Iso muutos on tapahtunut esimerkiksi työsuhteiden pituudessa ja luonteessa. Yhteiskunnassa on perinteisesti arvostettu pitkiä työsuhteita, mutta nykyään ihmisillä voi olla monta eri ammattia ja lukuisia työantajia työuransa aikana. Sama työ ei välttämättä ole koko työuran ajan se sopivin työ.
Ihmisen työkyvyn kannalta pidän tärkeänä tunnetta työn merkityksellisyydestä. Työ ei ole merkityksellistä vain tietyissä tehtävissä, vaan se voi olla on sitä kaikissa ammateissa. Oma asenne työntekoon vaikuttaa valtavasti.
Olemme Ilmarisen työhyvinvointitiimissä pohtineet paljon merkityksellistä työtä ja työelämän tärkeimpiä taitoja. Itse nostan tähän viisi taitoa, joihin kannattaa mielestäni satsata – nyt ja tulevaisuudessa.
1.Vuorovaikutustaito. Oppiminen tapahtuu pitkälti yhteistyössä muiden ihmisten kanssa.
2.Tunneälykkyys. Tässä ihminen pesee robotin 10-0. Tärkeä taito myös johtajille!
3.Resilienssi eli muutosjoustavuus. Muuttuva työelämä vaati kykyä sopeutua.
4.Kriittinen ajattelu ja luovuus. Rutiinitöiltä digitalisaation avulla vapautuva aika kannattaa käyttää luovasti.
5.Itseohjautuvuus. Itseohjautuvuus on tärkeää yksilöille ja yrityksille, jotka haluavat menestyä muuttuvassa työelämässä
Kati Huoponen
työhyvinvointijohtaja
Ilmarinen
@KatiHuoponen
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään!
Kuuntele Kati Huoposen haastattelu (podcast)
Kirjoitus on julkaistu myös Work Goes Happy -sivuilla. Kati Huoponen puhuu ja Ilmarinen on mukana Work Goes Happy -tapahtumissa Oulussa 2.11.2017 ja Kuopiossa 16.11.2017.
Lisää aiheesta
Onko työ uhka vai turva nuorten mielenterveydelle?
Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät ovat kasvaneet työelämään kiinnittymättömillä nuorilla. Nuorten siirtymää työelämään täytyy helpottaa hyvillä työoloilla, osaavalla johtamisella ja riittävällä tuella uran alussa.
Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen
Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.
Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi
Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?