Mitkä ovat työelämän tärkeimmät taidot?
Ilmarinen julkaisi kuluvan vuoden alussa yrityksille ja yksilöille suunnatun Future Score -testin, joka luo kuvaa yksilön ja työnantajan muutoskyvystä suhteessa työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Testi pohjautuu eri alojen asiantuntijoiden näkemykseen työelämän muutoksista ja tekijöistä, joihin tulisi varautua.
Yritystestiin on vastannut jo yli 850 työnantajan edustajaa ympäri Suomen erikokoisista yrityksistä. Henkilötestiin puolestaan on vastannut yli 3 000 henkilöä. Testin tähän mennessä kertyneet tulokset kertovat, että yritysten kyky uudistua on hienoisessa nousussa. Työntekijät ovat kuitenkin yrityksiä enemmän joustavia ja suhteellisen hyvin valmistautuneita työelämän murrokseen. Silti työelämän rakenteiden muuttuessa on paljon huomioitavaa ja tehtävää.
Omassa työssäni Ilmarisen työhyvinointijohtajana olen seurannut näköalapaikalta, miten työurat ja työn tekemisen tavat ovat murroksessa. Nopea muutos vaikuttaa siihen, kokevatko ihmiset osaamisensa vastaavan muuttuvan työelämän vaatimuksia tai kykenevätkö työpaikat tarjoamaan osaamisen uudistamiselle puitteet.
Future Score -työnantajatestiin vastanneet kokevat, että työ tulee muuttumaan merkittävästi, mutta silti henkilöstölle ei tarjota riittävästi koulutusta muutokseen. Noin kolmanneksessa organisaatioissa ei kannusteta työssä oppimiseen. Hämmästyttävästi jopa 75 prosenttia yritystestiin vastanneista kokee yrityksen toiminnan tulevan jatkumaan samanlaisena, eikä suurta henkilöstön koulutustarvetta ole olemassa!
Minä uskon, että jos organisaatio ei uudistu, se menettää vääjäämättä kilpailukykynsä. Vain jatkuva oppiminen ja kehittyminen mahdollistavat menestymisen muuttuvassa työelämässä. Oppimista ei organisaatioissa tapahdu, ellei työnantaja luo oppimiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle laadukkaita puitteita. Jatkuvaan oppimiseen, luovuuteen ja vuorovaikutukseen kannustavat yritykset menestyvät ja houkuttavat palvelukseensa osaavimmat työntekijät.
Omaa oppimis- ja omaksumiskykyä kannattaa pohtia, sillä vain harva meistä tekee työtä, joka on edelleen ihan samanlaista kuin vuosi takaperin. Future Score -testin vastaajista 40 prosenttia uskoo nykyisen työtehtävänsä katoavan kokonaan 10 vuoden aikana. Iso muutos on tapahtunut esimerkiksi työsuhteiden pituudessa ja luonteessa. Yhteiskunnassa on perinteisesti arvostettu pitkiä työsuhteita, mutta nykyään ihmisillä voi olla monta eri ammattia ja lukuisia työantajia työuransa aikana. Sama työ ei välttämättä ole koko työuran ajan se sopivin työ.
Ihmisen työkyvyn kannalta pidän tärkeänä tunnetta työn merkityksellisyydestä. Työ ei ole merkityksellistä vain tietyissä tehtävissä, vaan se voi olla on sitä kaikissa ammateissa. Oma asenne työntekoon vaikuttaa valtavasti.
Olemme Ilmarisen työhyvinvointitiimissä pohtineet paljon merkityksellistä työtä ja työelämän tärkeimpiä taitoja. Itse nostan tähän viisi taitoa, joihin kannattaa mielestäni satsata – nyt ja tulevaisuudessa.
1.Vuorovaikutustaito. Oppiminen tapahtuu pitkälti yhteistyössä muiden ihmisten kanssa.
2.Tunneälykkyys. Tässä ihminen pesee robotin 10-0. Tärkeä taito myös johtajille!
3.Resilienssi eli muutosjoustavuus. Muuttuva työelämä vaati kykyä sopeutua.
4.Kriittinen ajattelu ja luovuus. Rutiinitöiltä digitalisaation avulla vapautuva aika kannattaa käyttää luovasti.
5.Itseohjautuvuus. Itseohjautuvuus on tärkeää yksilöille ja yrityksille, jotka haluavat menestyä muuttuvassa työelämässä
Kati Huoponen
työhyvinvointijohtaja
Ilmarinen
@KatiHuoponen
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään!
Kuuntele Kati Huoposen haastattelu (podcast)
Kirjoitus on julkaistu myös Work Goes Happy -sivuilla. Kati Huoponen puhuu ja Ilmarinen on mukana Work Goes Happy -tapahtumissa Oulussa 2.11.2017 ja Kuopiossa 16.11.2017. Ilmoittaudu mukaan!
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.