Pakollinen ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite on hyvä uutinen – myös sijoittajille

Sijoittajia kiinnostavat sekä toimintaympäristön riskit sijoituskohteena oleviin yrityksiin että yritysten toiminnan vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Ihmisoikeudet ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Yritystoimintaan ja ihmisoikeuksiin liittyvää tietoa on saatavilla, mutta jatkossa tarvitaan yhä kokonaisvaltaisempaa tietoa sijoituspäätösten tueksi. EU:n valmisteilla oleva yritystoiminnan ja hankintaketjujen vastuullisuutta koskeva regulaatio edellyttää yrityksiä kiinnittämään yhä tarkemmin huomiota toimintansa ihmisoikeusvaikutuksiin mahdollistaen kattavamman tiedon myös sijoittajille.

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (UN Guiding Principles on Business and Human Rights) vuodelta 2011 kertovat, miten valtioiden ja yritysten tulisi toteuttaa velvollisuuksiaan ja vastuitaan. Periaatteiden kantavana ajatuksena on yksityisen sektorin toimijoiden velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia. Sijoittajaa kiinnostaa se, miten ihmisoikeuksien kunnioittaminen käytännössä toteutuu sijoituskohteena olevissa yrityksissä.

Tieto rikkomuksista auttaa sijoituspäätöksenteossa

Kaikkeen yritystoimintaan sisältyy mahdollisuus ihmisoikeuksien kannalta haitallisiin vaikutuksiin. Sijoittaja haluaa mahdollisimman kattavaa tietoa ja tähän kuuluu sekä taaksepäin että eteenpäin katsova tieto. Taaksepäin katsova tieto kuvaa, onko yritys ollut osallisena ihmisoikeusrikkomuksiin ja miten se on näissä tapauksissa toiminut. Rikkomuksia koskevaa tietoa on sijoittajalle saatavilla useista lähteistä, esimerkiksi palveluntarjoajien, median ja järjestöjen kautta.

Rikkomuksia koskevaa tietoa on käytetty pitkään sijoituskohteiden seulonnassa ja rikkomustiedon käyttö on tyypillistä monissa sijoitusorganisaatiossa. Esimerkiksi Ilmarisessa käytämme rikkomustietoa monin tavoin: estämällä sijoitukset ihmisoikeuksia rikkoviin yrityksiin, ellei yritys ole sitoutunut korjaaviin toimenpiteisiin ja parantamaan toimintaansa, seulomalla salkkua järjestelmällisesti YK:n Global Compactin normeihin liittyvien rikkomusten osalta ja siten vaikuttamiskohteiden tunnistamisessa.

Pelkkä taustapeiliin katsominen ei riitä

Taaksepäin katsova tieto on keskeistä. Se ei kuitenkaan riitä, sillä se ei välttämättä kuvaa sitä, millaiset valmiudet sijoituksen kohteena olevalla yhtiöllä on tunnistaa jatkuvalla syötöllä mahdollisia ja toteutuneita ihmisoikeuksiin liittyviä rikkomuksia toiminnassaan. YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskevat periaatteet linjaavat toimenpiteitä, joita yrityksiltä tarvitaan, jotta velvollisuus ihmisoikeuksien kunnioittamisesta voi toteutua käytännössä. Näihin liittyvät esimerkiksi ylimmän johdon hyväksymä ihmisoikeuspolitiikka sekä toiminnan huolellisuusvelvoite, jonka avulla kartoitetaan ja pyritään estämään sekä lieventämään mahdollisia ja toteutuneita ihmisoikeusrikkomuksia. Tärkeää on myös valmius käsitellä toteutuneet rikkomukset.

Nämä valmiudet kuvastavat sijoittajalle eteenpäin katsovaa tietoa. Yksi esimerkki tällaisesta tiedosta on Corporate Human Rights Benchmark, joka kuitenkin kattaa vasta noin 230 suurta yritystä. Osia YK:n periaatteiden soveltamiseen liittyvästä tiedosta on jo saatavilla, esimerkiksi liittyen ihmisoikeuspolitiikkaan. Kokonaisvaltaisen tiedonsaannin tulee kuitenkin vielä kehittyä. Ihmisoikeuksia koskevaan eteenpäin katsovaan tietoon liittyen käymme keskusteluja tietopalvelutarjoajimme kanssa. Kehitettävää riittää edelleen, mutta suunta on oikea tiedon saatavuuden ja kattavuuden kasvaessa. Tiedon saatavuuteen liittyen EU:n tuleva regulaatio ihmisoikeuksiin liittyvästä huolellisuusvelvoitteesta auttaa lisäämään tiedon saatavuutta myös sijoittajien tarpeisiin.

EU:n tuleva regulaatio ohjaa huomion ihmisoikeuksiin

EU:n tuleva regulaatio tunnetaan nimellä Mandatory Corporate Human Rights Due Diligence. Se vahvistaa YK:n periaatteiden toteuttamista. Tuleva regulaatio vaatii yrityksiä muun muassa tunnistamaan, ehkäisemään ja lieventämään toimintansa ihmisoikeuksiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Suunniteltu regulaatio ei olisi ensimmäinen laatuaan, sillä valtiotason lainsäädäntöä on jo olemassa: esimerkiksi Ranskassa (Duty of Vigilance Obligation), Hollannissa (Child Labour Due Diligence Law), UK:ssa (Modern Slavery Act), Australiassa (Modern Slavery Act) ja USA:ssa osavaltiotasolla (The California Transparency in Supply Chain Act).

Regulaatio voi lisätä toimia sekä niistä raportointia ja siten tiedon saatavuutta. On tärkeää, että YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita soveltavaa, eteenpäin katsovaa tietoa on tulevaisuudessa yhä paremmin ja kattavammin saatavilla. EU:n regulaation valmistelu on käynnissä. Jos YK:n periaatteet sekä ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite eivät ole tuttuja, nyt on oikea hetki perehtyä niihin.

Lue lisää:

• UN Guiding Principles on Business and Human Rights: suomeksi (Ihmisoikeuskeskuksen tulkintaopas) ja englanniksi
• Mandatory Human Rights Due Diligence
• Yhteiskirjoitus: Karoliina Lindroos (Ilmarinen) ja Janne Peljo (Sitra: Tulevaisuuteen katsova sijoittaja huomioi luonnon monimuotoisuuden
• Vähähiilinen yhteiskunta tarvitsee pääomia sijoittajilta - Ilmarinen