Blogit

Yritysjohtoa palkittava vastuullisesti ja ansaitusta menestyksestä

Sijoittajat odottavat yhä enemmän läpinäkyvyyttä johdon palkitsemisessa. Sijoittajat myös ilmaisevat yhtiökokouksissa kantansa palkitsemisraportteihin.  

Hyvin toteutetut palkitsemisjärjestelmät kannustavat yritysjohtoa kasvattamaan yrityksen arvoa pitkäjänteisesti, mikä on osakkeenomistajille luonnollisesti tärkeää. Hyvän palkitsemisjärjestelmän tunnusmerkkejä ovat muun muassa pitkäjänteisyys, selkeys, sidos yhtiön strategiaan ja se, että järjestelmä palkitsee vain ansaitusta menestyksestä sekä huomioi vastuullisuusnäkökohdat tarkoituksenmukaisesti.  

Suomessa palkitsemisen läpinäkyvyyteen vaikuttavat muun muassa osakeyhtiölaki, Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodi (cgfinland.fi) sekä sidosryhmien odotukset. Lakiin perustuen pörssiyhtiön yhtiökokoukselle palkitsemispolitiikka on tuotu vuodesta 2020 ja -raportti vuodesta 2021 alkaen.  

Sijoittajat odottavat yhä enemmän läpinäkyvyyttä johdon palkitsemisessa   

Vuonna 2020 julkaistu uudistettu hallinnointikoodi käsittelee myös sitä, miten johdon palkitsemisesta raportoidaan. Hallinnointikoodin mukaan:  

”Muuttuvien palkkioiden osalta selostetaan yhtiön palkitsemispolitiikan palkitsemiskriteerit eli perusteet, joiden mukaan palkitsemisen muuttuva osa myönnetään, sekä miten näitä on sovellettu. Tällaisia perusteita voivat olla taloudellisen ja muun tuloksellisen suoriutumisen perusteet ja mahdollisesti myös yhtiön yhteiskuntavastuuta koskevat perusteet. Palkitsemiskriteereiden toteutumisen selostus saadaan toteuttaa siten, ettei samalla ilmaista yhtiön kannalta liiketaloudellisesti herkkää tietoa.”    

Muun muassa nämä uudistukset ovat lisänneet johdon palkitsemiseen liittyvää läpinäkyvyyttä. Sidosryhmät, kuten kotimaiset ja ulkoimaiset sijoittajat, odottavat yhä enemmän avoimuutta ja viestivät odotuksistaan yhtiöille. Sijoittajat myös ilmaisevat yhtiökokouksissa kantansa palkitsemisraportteihin.    

Ilmarinen kannustaa yhtiöitä ottamaan käyttöön vastuullisuuskriteerit 

Me Ilmarisessa viestimme vuonna 2021 salkussamme oleville suomalaisille pörssiyhtiöille odotuksistamme palkisemisraportoinnista, ja erityisesti toimitusjohtajan muuttuvien lyhyen ja pitkän aikavälin palkkioiden raportoinnista. Yhtiöiden tulee raportoida sekä  

  • palkitsemisen mittarit eli mihin palkitseminen perustuu että   
  • näiden keskinäiset painoarvot eli kuinka merkittävän osan palkitsemisesta kukin mittari muodostaa.   

Odotamme myös, että mahdollisten ylimääräisten, palkitsemispolitiikan mukaisten palkkioiden perustelut raportoidaan läpinäkyvästi.  

Kannustamme yhtiöitä myös ottamaan käyttöön yhtiölle merkitykselliset ja mitattavat vastuulliskriteerit, sillä palkitsemisjärjestelmät voivat olla tehokas tapa viedä valittuja asioita käytäntöön. Tämä voi toimia esimerkiksi, kun otetaan yrityksen toiminnalle keskeisiä vastuullisuus- ja kestävyystoimia osaksi yrityksen arkea.   

Vastuullisuus näkyy yhtiön taloudessa  

Vastuullisuustoimet näkyvät osin yhtiön taloudellisissa tunnusluvuissa. Olemme globaalistikin katsottuna siirtymävaiheessa, jossa voi olla käytännöllistä huomioida keskeisimmät vastuullisuus- ja kestävyysnäkökulmat omina palkitsemiskriteereinään. Pidemmällä tähtäimellä voi odottaa, että nämä näkökulmat sulautuvat taloudellisiin tunnuslukuihin täysin.  

Läpinäkyvyys on myös etu: hyvin suunniteltu ja tarkoituksenmukainen palkitsemisjärjestelmä auttaa kaikkia sidosryhmiä saamaan selkeän kuvan palkitsemiskäytännöistä ja hälventämään epäilyjä hähmäisestä ja ansaitsemattomasta palkitsemisesta. Palkitsemisen läpinäkyvyys on lisääntymässä. Samoin yritykset tuovat yhä useammin vastuullisuus- ja kestävyystavoitteita mukaan palkitsemisjärjestelmiin.   

Voimme siis odottaa, että tulevaisuudessa suomalaisessa johdon palkitsemiskäytännössä näkyy vastuullisuus ja kestävyys yhä useammin ja palkitsemisesta raportoidaan yhä läpinäkyvämmin.

Ilmarinen jatkaa aktiivista keskustelua salkkunsa yhtiöiden kanssa myös tästä aiheesta.  

Karoliina Lindroos  
vastuullisen sijoittamisen päällikkö, Ilmarinen  
@LindroosAK (twitter.com)
www.linkedin.com/in/karoliinalindroos/ (linkedin.com) 

  • Tapio Miettinen 19.9.2022 klo 16.38
    Milläköhän perusteella Ilmarisen johtoa on palkittu? Lakisääteisten varojen keruusta?
    Vastaa kommenttiin
    • Marko Uusitalo 20.9.2022 klo 03.01
      Mun mielestä tämä palkitsemisasia on ollut jo pitkään päin sitä itseään. Mä en ole ikinä ymmärtänyt että miksi ihmeessä johto on se ketä palkitaan erilaisilla bonuksilla ja optioilla, kun kaikki muut kuin johto on niitä jotka tuo sen rahan sille yritykselle, jos kaikki isot johtajat heitettäis pihalle niin yritys luultavasti jatkaisi pyörimistään, jos heitetään ne tuottavan työn tekijät ulos niin yritys ei pyöri päivääkään. Sen vuoksi itse olen sitä mieltä, että paljon kannattavampaa yritykselle olisi palkita ne tuottavaa työtä tekevät vaikka bonuksilla tai osakkeilla kuin johto, jolla on jo valmiiksi ylisuuret palkat työtehtäviinsä ja työn raskauteen nähden. Tuottavan työn tekijöiden palkitseminen sitouttaisi heitä tekemään työnsä vielä paremmin ja sieltä tulisi varmasti myös parannausehdotuksia työn laadun ja työn tekemisen suhteen, mutta tälläinen johdon ylimääräinen palkitseminen ei aiheuta muuta kuin katkeruutta niiden joukossa jotka sen tuottavan työn tekevät.
      Vastaa kommenttiin
      • Kim Floor 30.9.2022 klo 11.12
        Aivan, en voisi olla enempää samaa mieltä. Ja eihän se yrityksen menestys ainakaan näy meillä, jotka olemme sinne vuosien varrella rahojamme lakisääteisesti sijoittaneet, päinvastoin luvattua tuottoa jaetaan muualle ja eläkeindeksit paukkuu, kylläkin väärään suuntaan. Eikö se jo riitä (n. 230 mrd), tuo eläkeläisten rahojen varassa eläminen? Ei se ainakaan mielestäni oikeuta johtajien bonuksiin ja korotettuihin palkkoihin, samalla kun eläkkeiden ostovoima heikkenee.
        Vastaa kommenttiin
  • K.R. Heiskanen 21.9.2022 klo 08.25
    En ymmärrä minäkään näitä johdon palkkioita. Fortum jakoi palkkioita johtajille vaikka on aiheuttanut miljardien tappiot veronmaksajille ja muille sijoittajille, paljoko se Fortum jakoi niitä palkkioita johtajilleen vielä tänä vuonna, vaikka oli tiedossa Uniper kaaos. Palkkiot johdolle pitäisi katsoa vasta useamman vuoden päästä, muuten tämä holtiton rahan jakaminen vaan jatkuu yritysjohtajille!
    Vastaa kommenttiin
    • Jukka Palm 21.9.2022 klo 11.11
      Tismalleen samaa mieltä. M Rauramon palkitseminen on moraaliton teko samaan aikaan, kun hänen johtamansa yhtiö tekee miljarditappiot, joiden tarkka määrä ei ole edes vielä tiedossa. Venäjän toimintojen alaskirjausten määrä selviää vasta myöhemmin, mutta luultavasti sieltä ei tule edes kipurahoja, kuten Saksasta.
      Vastaa kommenttiin
      • Kim Floor 30.9.2022 klo 11.23
        Aivan, komppaan Jukka Palmia. Jos me yrittäjät tekisimme tuollaisia "sijoitusvirheitä", maksaisimme lopun elämäämme ja eläisimme kurjuudessa ja köyhyydessä. Fortumeissa ja Ilmarisissa johtaja siirtyy ylpeänä seuraavaan yritykseen, josta nyt nuo Lundmark / Baldauf on hyvänä esimerkkinä. - Pikkusen edelleen katkera yrittäjä 90-luvulta -
        Vastaa kommenttiin
  • Asko Lepistö 23.9.2022 klo 20.28
    Olen sitä mieltä että johdon pitää antaa parhaansa maksetulla palkalla. Ei ole montaa vuotta kun tuli ilmi, että johto sai kk-palkan lisäksi korvauksia jos ilmestyivät työpaikalleen. Ja kaikiien valtion enemmistö omisteisten yritysten johdolta pitää lopettaa bonusohjelmat. Jos ei meinaa löytyä sieltä hyväveli- sisko kerhosta sopivaa ja pätevää kk-palkalla töitä tekevää ihmistä, niin ottakaa joku sisäpiirin ulkopuolelta. Varmasti löytyy ahkeria ja päteviä tekijöitä.
    Vastaa kommenttiin
  • Eero Heikkinen 27.9.2022 klo 12.04
    Palkitseminen on yksi rahanjakosysteemi. Sulle - mulle.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Blogit 14.11.2024

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Blogit 12.11.2024

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Lisää ajankohtaisia artikkeleita