Työkyky ei ole mustavalkoinen – harmaan alueen presenteismi

Presenteismi eli ”puolikuntoisena” työskentely maksaa yhteiskunnalle vähintään sairauspoissaolojen verran. Korkeasta hinnasta huolimatta ilmiötä tunnetaan huonosti. Miten presenteismiä voi mitata ja vähentää työpaikoilla?

Tiina on ollut kovin allerginen lapsesta lähtien. Hänelle kevään siitepölykausi on jatkuvaa pärskimistä ja nenän tukkoisuutta hyvistä lääkkeistä huolimatta. Myyntisihteerin työssä oireet häiritsevät keskittymistä eikä ajatus kulje aina tavanomaiseen tapaan.

Matilla on mielestään huono selkä. Mitään poikkeavaa tutkimuksissa ei ole löydetty, vaikka etenkin vähänkin kovempi rasitus jäykistää alaselän ja pistää hidastamaan vauhtia. Työkaveritkin ovat tähän jo tottuneet ja ovat valmiita auttamaan töissä tarvittaessa.

Eikö Tiinan ja Matin pitäisi olla sairauslomalla, kun eivät pysty täysin työtään tekemään? Kumpikin heistä on sitä mieltä, että enemmän he ovat työkykyisiä kuin työkyvyttömiä. Molemmat tekevät sen, minkä oireiltaan voivat, mieluummin kuin jäisivät kokonaan työstä pois.

Mikä on presenteismi?

Molemmat yllä kuvatut tilanteet ovat tyypillisiä esimerkkejä presenteismistä. Presenteismillä tarkoitetaan sitä, kun sairauden tai oireiden kanssa jatketaan töissä, vaikka ei täydellä ”teholla”. Suomeksi presenteismi voidaan kääntää terveysperusteiseksi työtuottavuuden alentumaksi. Se on absenteismin, työstä poissaolon, vastakohta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että presenteismistä aiheutuu vähintään sairauspoissaolojen suuruinen kustannus yhteiskunnalle. Vuonna 2014 julkaistun muistion (stm.fi, pdf) mukaan presenteismin aiheuttama työpanoksen menetyksen hinta on 1 590 euroa työntekijää kohden, eli yhteensä 3,4 miljardia euroa!

Korkeasta hinnasta huolimatta ilmiötä tunnetaan huonosti eikä sitä juurikaan mitata työpaikoilla. Yksi syy tähän on se, että usein työntekijäkohtaisen tuottavuuden mittaaminen on hankalaa tai jopa mahdotonta. Siksi tutkimuksissa on kehitetty työntekijöiden omaan arvioon perustuvia kyselyjä presenteismin suuruudesta. Näin tehdyn mittauksen katsotaan täsmäävän riittävän hyvin todellisuuden kanssa.

Paraneeko presenteismi sairauslomalla?

Sairauspoissaolot ovat eri asia kuin presenteismi. Etenkin työpaikoilla, joissa sairauspoissaoloja on suhteellisen vähän, terveysongelmiin liittyvää työtuottavuuden alenemaa voi olla yllättävänkin paljon. Tutkimusten mukaan yksilötasolla suhteelliset lievät, mutta yhteisötasolla yleiset oireet ovat juuri ne, joista aiheutuu eniten presenteismiä.

Tutkimuksissa on osoitettu, että ennen kuin työntekijä joutuu jäämään sairauslomalle, hänen tuottavuutensa on oireiden vuoksi usein alentunut. Sama tilanne on sairauslomalta palaavalla työntekijällä ennen täydellistä toipumista. Sairausloman aikaistaminen tai pitkittäminen ei ole ratkaisu presenteismiin, koska työntekijää ei voi pitää täysin työkyvyttömänä, vaikka hänen työtuottavuutensa onkin laskenut.

Miten presenteismiä voi vähentää?

Kun ilmiötä halutaan vähentää, on se tehtävä ensimmäiseksi näkyväksi. Olemme Ilmarisessa pilotoineet uudenlaista työkykykyselyä, jolla mittaamme sairauteen, oireisiin tai jaksamiseen liittyvää haittaa työssä sekä vapaa-ajalla. Tulokset ovat yllättäneet monella työpaikalla: kyselyyn vastanneet kokevat työn tekemisen estyneen keskimäärin lähes 20 %, eli yhden työpäivän verran viikossa! Tulos on omiaan käynnistämään keskustelua siitä, mitä jatkossa voisi tehdä toisin.

Yksi presenteismin pienentämisen keino on sairauksien ja oireiden riittävä hoito. Tiinan tapauksessa lääkitys oli jo maksimaalinen, mutta olisiko alan erikoislääkärillä vielä jotain takataskussaan hoidon tehostamiseksi? Entä Matin tapauksessa, olisiko syytä pohtia aktiivista kuntoutusta esimerkiksi Kelan rahoittamana?

Lisäksi osana varhaisen tuen mallia tulee puuttua tilanteisiin, joissa työntekijöillä on työntekoa haittaavia ja tuottavuutta alentavia esteitä arjessa. On sekä esimiehen että työntekijöiden velvollisuus uskaltaa ottaa nämä presenteismiin liittyvät asiat puheeksi. Kaikkia asioita ei voi korjata heti, mutta pienin askelin työt voi saada sujumaan paremmin.

Koronan myötä sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja etänä töitä on helpompi tehdä hiukan puolikuntoisena kuin työpaikalla. Kokonaan ilmiötä ei voida työelämästä poistaa, mutta presenteismi voidaan nähdä myös kehittämisen potentiaalina. Välittämällä riittävän varhain ja tehokkaasti kanssatyöntekijöistä voidaan työtä kehittää ja lisätä työn sujumista, joka näkyy myös viivan alla.

Kari-Pekka Martimo
osastonjohtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus
Ilmarinen
@kp_martimo

Tutustu myös

• TyökykyAreenastamme löydät paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa mm. mielenterveyden tukemisesta ja varhaisesta tuesta työpaikalla. Tutustu osoitteessa ilmarinen.fi/tyokykyareena