Täsmätoimilla tuloksia työkykyjohtamisessa
Mitä tarkemmin työkykyriskiin vaikuttavat tekijät tunnistetaan, sitä varmemmin saadaan vaikuttavia tuloksia aikaan. Entä miten valita vaikuttavimmat toimet?
Työkykyjohtamisella pyritään vähentämään kohonnutta työkykyriskiä. Riski määritellään ”ei-toivotun tapahtuman” todennäköisyytenä, joka työkyvystä puhuttaessa ei ole pelkästään työkyvyttömyyseläke, pitkittyvä työkyvyttömyys tai sairauspoissaolo. Työkykyriskit voivat nimittäin näkyä myös paljon varhaisemmassa vaiheessa esimerkiksi työterveyspalveluiden lisääntyneenä käyttönä, työn tuottavuuden laskuna tai työkuormitukseen liittyvinä fyysisinä ja psyykkisinä oireina.
Miten työkykyriskiin vaikutetaan?
Työkykyriskin pienentäminen edellyttää, että tunnistetaan sitä ylläpitävät tekijät ja erityisesti ne, joihin voidaan vaikuttaa. Nämä näkyvät työpaikalla erilaisina haasteina tai ongelmina yleensä vain joillekin työntekijöille. Osa haasteista liittyy työkykyriskiin hyvin läheisesti, kuten haitallinen fyysinen tai henkinen kuormitus. Osa puolestaan voi käynnistää seurausten ketjun, jonka toisessa päässä on mahdollinen työkykyriski. Mitä lähempänä tunnistettu tekijä on todettua työkykyriskiä, sitä varmemmin siihen vaikuttamalla voidaan vaikuttaa myös työkykyriskiin.
Kun toiminta kohdennetaan sellaisiin työntekijäryhmiin, joilla työkykyriski on suurin, on todennäköisintä saada aikaan myös mitattava muutos. Kohonneeseen työkykyriskiin on mahdollista vaikuttaa toisin kuin riskiin, joka on jo lähtökohtaisesti matala. Työpaikalla henkilöstön kanssa yhteistyössä räätälöity hanke voi sisältää hyvinkin monenlaista kehittämistä työssä ja työyhteisössä. Tärkeintä on ymmärtää, miten uskottavasti kehittämisen kohteena oleviin asioihin hankkeella voidaan vaikuttaa.
Miten valita vaikuttavimmat täsmätoimet?
Markkinoilla on monenlaisia palveluita henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseen. Niiden valinnassa keskeistä on kysymys, miten palveluilla vaikutetaan teidän työpaikallanne todettuihin työkykyriskiä ylläpitäviin tekijöihin. Monenlaisilla hankkeilla sanotaan olevan välillisiä vaikutuksia myös henkilöstön työkykyyn. Jos kuitenkin halutaan ensisijaisesti vähentää nimenomaan työkykyriskiä, todettuihin riskeihin tarkoitetuilla täsmätoimilla saadaan haluttu vaikutus jo lyhyessä ajassa.
Kaikki työnantajan järjestämä toiminta, jolla tuetaan työn ja tuloksen tekemistä, ei automaattisesti ole työkykyjohtamista. Myös hyvällä liiketoiminnalla ja henkilöstöpolitiikalla mahdollistetaan työssä onnistuminen ja siten ylläpidetään henkilöstön työkykyä. Näitä kehittämistoimenpiteitä ei valita ensisijaisesti työkykyriskin alentamiseksi, vaan kohteena on yleensä koko henkilöstö ja ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa tuloksentekokykyä.
Miten tulokset näkyvät?
Suuri enemmistö henkilöstöstä voi työssään riittävän hyvin. Kuitenkin samaan aikaan osalla työntekijöistä on selvästi kohonnut työkykyriski. Heidän työssä jatkamiseensa eivät työhyvinvoinnin edistämisen keinot riitä, vaan tarvitaan työkykyjohtamisen täsmällisempiä keinoja.
Työkykyjohtamisen vaikutukset liiketoimintaan näkyvät muun muassa henkilöstökustannusten pienemisenä ja vastuullisena työnantajakuvana. Sen lisäksi onnistunut työkykyjohtaminen heijastuu koko henkilöstön työhyvinvointiin. Yhteiskunnan tasolla työurien pidentäminen edellyttää tarjolla olevan työn lisäksi sekä riittävän työkykyisiä että työssään hyvinvoivia työntekijöitä.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa todettuun työkykyriskiin puututaan, sitä paremmin tilanne saadaan korjattua. Ilmarisesta on saatavilla tietoa ja työkaluja työkykyjohtamisen tueksi. Niiden avulla on mahdollista tunnistaa työkykyriskin taso ja riskiä lisäävät tekijät sekä suunnitella vaikuttavaksi osoitettuja täsmätoimia, jotka auttavat tuloksiin myös teidän työpaikallanne.
Kari-Pekka Martimo, LT, dos.
Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk.
Johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen
@kp_martimo
Lue lisää:
Kari-Pekka Martimo
johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus Muut blogikirjoitukset kirjoittajalta-
Tapio 27.5.2020 klo 05.54
Tämä työkykyjohtaminen on Ilmarisessa ollut pinnalla vuosia. Tärkeä asia,mutta pelkään että Ilmarisessa se on jäänyt enemmänkin luokkaan asiakashankinta. Tietoa ei käytännössä ole sovellettu omaan henkilöstöön. Toivottavasti työkykyyn aletaan kiinnittää enemmän huomiota, eikä se jää jälleen turhaksi jargoniksi muiden "äärimmäisen tärkeiden" kehityskohteiden joukkoon.Vastaa kommenttiin
-
Tarja Kaltiomaa 3.6.2020 klo 09.23
Länsimainen ajattelutapa ja kulttuuri on hyvin työperäistä ja ihmisten edellytetään tekevän paljon työtä. Nykyaikainen talous voisi entistä enemmän painottaa osaamista myös rahoituspuolen monipuolistamisessa. Kun ihmiset uupuvat työssään ja alkaa näkyä riskejä, rahoituksellisella panostuksella voitaisiin enemmän kuin aiemmin myöntää sapattivapaita. Jo ennen eläkkeelle jäämistä sapattivapaa olisi ihmiselle tilaisuus saavuttaa sekä eläkeläisen osaamista, jolloin pelko eläkkeelle jäämistä kohtaan helpottuisi viimeisinä työvuosina, ja myös työelämässä vielä jaksamista ja ehkä piristymistäkin. Jos ihminen on kovin uupunut joko henkisesti tai fyysisesti, lisäkuormitus tuo lisää vaivoja. Usein auttaa pelkkä lepo, jolloin työkuntoisuus voi kohentua ja vaivat eivät lisäänny liian nopeasti vanhuuden kuitenkin edetessä.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.