Sairauslomat kuriin uudella suosituksella?

Sairauslomat herättävät herkästi tunteita. Lääkäreiden väitetään kirjoittavan liian helposti ja liian pitkiä sairauslomia. Toisaalta valitetaan, että lääkäreiltä ei saa sairauslomaa, vaikka voisi kuinka huonosti tahansa.

Sanotaan, että koskaan ei suomalaisten terveys ole ollut niin hyvä kuin nyt, ja kuitenkin sairauspoissaolot lisääntyvät. Erityisen huolestuttavana pidetään yhä useamman joutumista työkyvyttömäksi mielenterveyden ongelmien vuoksi. 

Siksi oli korkea aika saada Käypä hoito -suositus sairausloman tarpeen ja pituuden arviointiin. Vaikka lääkärit odottivat ohjeita sairauspoissaolon pituuteen eri sairauksissa, nyt tarjolla on neuvoja poissaolotarpeen arviointiin yleisellä tasolla. Olin mukana suositusta laatineessa työryhmässä ja voin siksikin sanoa, että tämä suositus on hyvä alku, mutta ei johda edellä mainittujen keskustelujen loppumiseen.

Sairausloma on osa sairauden hoitoa

Suositus korostaa potilaan huolellista tutkimusta, jonka pohjalta lääkäri asettaa diagnoosin – tai sitten lääketieteelliset kriteerit täyttävää sairautta ei todeta. Suosituksen mukaan sairauspoissaolo on tarkoitettu vain osaksi potilaan sairauden hoidon kokonaisuutta. Jos sairautta ei todeta, ei tätä hoitoakaan tarvita. Vaikka hoidossa pyritään yhteisymmärrykseen, lääkärillä on aina oikeus myös olla määräämättä potilaan vaatimaa hoitoa, jos sille ei ole perusteita.

Sairaudet alentavat toimintakykyä, mutta useimmiten sitä on myös merkittävästi jäljellä. Jos jäljellä olevalla toimintakyvyllä ei pysty tekemään työtään, sairauspoissaolo voi olla paikallaan – mutta ei automaattisesti. Useilla työpaikoilla voidaan joustaa työtehtävissä niin, että toimintakyvyn alenemisesta huolimatta työssä voi jatkaa suhteellisen ongelmitta. Kaiken lisäksi normaalien toimien jatkaminen jopa edistää toipumista monissa sairauksissa.

Vastaanotolla lääkäri on pelkästään potilaan kertoman tiedon varassa. Jos sairausloma pitkittyy tai toistuu, suosituksessa otetaan voimakkaasti kantaa työterveyshuollon käytön puolesta. Vaikka hoito pysyisikin muualla perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa, hoitavan lääkärin tulee ohjata potilas työterveyslääkärille. Usein keskusteluun mahdollisuuksista tukea työssä jatkamista tarvitaan myös esimies, johon työterveyshuollosta on luonteva yhteys.

Sairauslomille on vaihtoehtoja

Sairauslomasuosituksen tavoite ei ole yksiselitteisesti vähentää sairauspoissaoloja. Edelleenkin poissaolo työstä mahdollistaa useissa sairauksissa tarpeellisen tauon työn kuormituksista ja antaa aikaa toipumiseen. Paras, mitä tällä suosituksessa voidaan saada aikaan, on lääkäreiden tietoisuuden lisääntyminen niistä monista vaihtoehdoista, joilla sairausloman pitkittyminen voidaan estää ja tukea paremmin kuntoutumista.

Jotta sairauslomakäytännöt paranisivat, tarvitaan vähintään viestintää, jos ei suosituksiakin, myös työnantajille ja kansalaisille. Jälkimmäisille tulee tähdentää, että lääkärit eivät ole sairausloma-automaatteja. Lääkäreillä on oikeus ja velvollisuus tehdä asiantuntija-arvionsa niin sairauden diagnoosin kuin parhaan mahdollisen hoidonkin osalta. Joskus siihen kuuluu sairausloma, mutta ei suinkaan aina.

Lisäksi työnantajien tulee saada tietoa niistä tekijöistä, joilla voidaan vähentää työkyvyttömyyttä ja joihin työnantajilla on mahdollisuus vaikuttaa. Mitä enemmän työpaikalta löytyy joustoja, sitä vähemmän pakotetaan työntekijöitä sairauslomalle. Mitä helpompi esimiehen kanssa on keskustella työntekoon vaikuttavista asioista, sitä useammin löytyy muita ratkaisuja sairauspoissaolon sijaan.

Todellista vaikutusta sairauslomiin ei saada pelkästään lääkäreiden suosituksella, vaan tarvitaan myös toimivat varhaisen tuen mallit työpaikoille. Hyvällä työkykyjohtamisella on mahdollista vaikuttaa henkilöstön työkykyyn niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä. Työkykyyn määrätietoisesti satsaamalla ja työkykyjohtamista tavoitteellisesti tekemällä voidaan tehokkaasti vähentää sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä syntyviä kustannuksia sekä pidentää työuria.

Kari-Pekka Martimo, LT
Työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
Johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen
@kp_martimo