Suunnitelma hedelmälliseen työterveysyhteistyöhön
Toimiva yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeä osa työkyvyn johtamista. Miten yhteistyötä kannattaa suunnitella? Miten työterveyshuollon toimintasuunnitelma kannattaa rakentaa?
Olen pitkän työterveysurani aikana nähnyt lukuisia työterveyshuollon toimintasuunnitelmia. Niissä tarkoituksena on kuvata yhteistyö, johon asiakasyritys ja työterveyshuollon palveluntuottaja sitoutuvat puolin ja toisin. Suunnitelmalla on myös taloudellista merkitystä: Kela korvaa yritykselle jopa 60 prosenttia toimintasuunnitelman mukaisesta toiminnasta aiheutuvista kustannuksista. On lisäksi todennäköisempää, että yhteistyöllä aikaansaadaan haluttuja vaikutuksia, kun toiminnan kokonaisuus suunnitellaan huolellisesti etukäteen.
Hienot tavoitteet kyseenalaistuvat jo ‘työterveyshuollon toimintasuunnitelma’ -nimessä. Toiminnan suunnittelua varten tarjotaan kaikille asiakasyrityksille samanlaista toimintasuunnitelmapohjaa, jossa keskitytään lähinnä kuvaamaan kaikille samanlaisia työterveyshuollon palveluprosesseja. Työpaikkojen erityispiireiden kuvaaminen jää muutaman avoimen kohdan varaan. Siksi suunnitelman pitäisi mieluummin olla ‘yrityksen työterveyssuunnitelma’, jossa keskitytään työpaikan, ei palveluntuottajan, tarpeisiin ja mahdollisuuksiin.
Kenen tarpeet ohjaavat suunnittelua?
Työterveyshuoltolain mukaan yhteistyön suunnittelemisessa lähtökohtana tulee olla työpaikkojen ja työntekijöiden tarpeet. Liittyvätkö ne työterveyteen (esim. työ, jossa on terveysriskejä), työkykyyn (esim. paljon sairauspoissaoloja) vai työhyvinvointiin (esim. työssä jaksamishaasteita)? Nämä tulisi kuvata suunnitelman alussa ja perustella riittävän selkeästi. Useista haasteista tulisi priorisoida ne, joihin yhteistyössä lähdetään ensisijaisesti hakemaan ratkaisuja.
Todettujen tarpeiden jälkeen kirjataan konkreettiset tavoitteet, joiden saavuttamista voidaan yhteistyön aikana myös mitata. Ne liittyvät esimerkiksi terveysriskien, sairauspoissaolojen tai henkilöstön kokeman haitallisen kuormituksen vähenemiseen. Sen jälkeen toimintasuunnitelmaan kuvattavien palveluiden ja yhteistyön sisältö tulee suunnitella niin, että näin toimimalla myös päästään kirjattuihin tavoitteisiin.
Lyhyestä virsi kaunis
Vaikka asiakkaan on hyvä tietää, mistä kaikesta maksaa, varsinaiseen toimintasuunnitelmaan ei tarvitse kuvata koko työterveyshuollon toimintaa. Siihen sopii paremmin työterveyshuoltosopimus, jonka työnantaja on velvollinen tekemään palveluntuottajan kanssa. Toimintasuunnitelmaan ei myöskään tarvitse sisällyttää työpaikalla sovittuja toimintamalleja kuin siltä osin kuin työterveyshuolto sitoutuu toimimaan niiden osana. Liitteeksi toki nekin voi lisätä.
Yhteistyö ei ole sen vaikuttavampaa, mitä pitempi toimintasuunnitelmasta tulee. Siksi pitäisin ydindokumentin ytimekkäänä ja molemmin puolin ymmärrettävänä. Häkellyttävän moni asiakasyrityksen edustaja on tullut kertomaan minulle, ettei kerta kaikkiaan ymmärrä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Helpotus on ollut suuri, kun olen todennut, että ei suunnitelman logiikka avautunut minullekaan.
Työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön vaikuttavuus puhututtaa niin asiakasyrityksiä kuin työterveyshuoltojakin. Kenelläkään ei ole halua kustantaa eikä toisaalta tuottaa palveluita, joilla ei saada vaikutuksia.
Avain vaikuttavuuteen on yhteistyössä rakennettu toimintasuunnitelma. Siinä molemmin puolin sitoudutaan toimimaan samoilla tavoitteilla, joita vastaavilla mittareilla yhteistyötä mitataan. Kun toimintasuunnitelma tehdään molemmin puolin realistisesti, ei vuoden kuluttua ole epäselvyyttä, onko yhteistyö kantanut hedelmää.
Kari-Pekka Martimo, LT, dos.
Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk.
Johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen
@kp_martimo
Kari-Pekka Martimo
johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus Muut blogikirjoitukset kirjoittajalta-
Tuomo Välimaa 24.4.2020 klo 07.21
Hyvä artikkeli! Tämä vaatii yrityksiltäkin paneutumista asiaan, sillä työterveyshuollolle hyvin herkästi ulkoistetaan asioita, jotka nimenomaan kuuluvat yrityksille ja esimiehille. Yrityksen osalta tämä voisi olla yksi osa yrityksen työhyvinvointi- ja työsuojelusuunnitelmaa, jossa voisi näkyä myös työntekijöiden vastuu oman työhyvinvoinnin ja terveyden ylläpidosta.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.