Pitkäkestoinen tuki auttaa mielenterveyskuntoutujaa takaisin työelämään
Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useammin eläkkeelle. Yleisin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeen syy on masennus. Viime vuonna masennus vei Suomessa joka päivä eläkkeelle yhdeksän ihmistä.
Valitettavasti nuorten kohdalla psyykkisten sairauksien osuus työkyvyttömyyden aiheuttajana korostuu, koska mielenterveyden häiriöt alkavat fyysisiä sairauksia varhaisemmalla iällä.
Kun huomioidaan kaikki sairausryhmät, työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen keski-ikä on 52 vuotta. Mielenterveyden häiriöiden kohdalla se on 45 vuotta.
Työkyvyttömyys on paitsi inhimillinen tragedia yksilön kannalta, myös kallis vaihtoehto yhteiskunnalle. Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannuksiksi työpanosmenetyksineen on arvioitu Suomessa noin kuusi miljardia euroa vuodessa.
Vankemmalle tuelle on tarvetta
Kun työkyky mielenterveyssyiden takia heikkenee, tarvitaan työhön paluuseen vankempaa tukea ja ohjausta. Tähän tarpeeseen Ilmarinen ja muut työeläkevakuutusyhtiöt tarjoavat yhdessä palveluntuottajaverkostojensa kanssa niin sanottua laajennettua työhön paluun tukea.
Palvelu on tarkoitettu erityisesti mielenterveyssyistä kuntoutustuella oleville henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta palata enää omaan työpaikkaansa. Lisäksi henkilöllä tulee olla oikeus työeläkeyhtiön tarjoamaan ammatilliseen kuntoutukseen.
Tiivistä tukea pitkin matkaa, tavoitteena työhön paluu
Laajennettu työhön paluun tuki koostuu useammasta Ilmarisen tukemasta työkokeilusta ja työvalmentajan vankasta tuesta.
Työvalmentaja tukee ja auttaa palveluun ohjattua henkilöä löytämään itselleen soveltuvan työkokeilupaikan. Työvalmentajan rooliin kuuluu osallistua myös yhteispalaveriin henkilön mahdollisen psykiatrisen hoitotahon kanssa ainakin palvelun alkaessa ja päätösvaiheessa. Tavoitteena on yhteistyössä tukea työelämään palaamista.
Työvalmentaja toimi tiiviinä tukena työkokeilun aikana. Työvalmentaja ei kuitenkaan korvaa henkilön mahdollista psykiatrista hoitoa. Palvelun kesto voi olla yhteensä 1,5 vuotta, ja työkokeilujaksot voivat toteutua useammalle eri työnantajalle.
Tavoitteena on aina henkilön paluu joko kokoaikaiseen tai osa-aikaiseen työhön.
Lupaavia tuloksia pidemmästä kuntoutuksesta
Laajennettu työhön paluun tuki pohjautuu elokuussa 2017 päättyneeseen Ponnahduslauta työelämään -hankkeeseen. Sen tavoitteena oli työllistää korkeakoulutettuja mielenterveyskuntoutujia takaisin työelämään tavallista pidempien työkokeilujaksojen ja työhönvalmennuksen avulla. Kuntoutujat saivat myös työvalmentajan tukea työllistymiseen sekä tukea työkokeilujen ajaksi.
Ponnahduslauta työelämään oli Live Palveluiden (ent. Orton Pro) ja Ilmarisen ja Varman korkeakoulutetuille mielenterveyskuntoutujille suunnattu kehittämishanke. Hankkeessa oli mukana parisen kymmentä kuntoutujaa, ja heistä puolet kuntoutui työkykyiseksi. Tulokset olivat siis lupaavia. Hanke sai myös kunniamaininnan Vuoden 2018 ARVO-teko -kilpailussa ansiokkaasta työstään erityistä tukea tarvitsevien työllistämiseksi.
Myös vaikeista mielenterveysongelmista on mahdollista kuntoutua ja palata työelämään, kunhan kuntoutusta räätälöidään ja samalla panostetaan pitkäkestoiseen tukeen. Pidempikestoiselle kuntoutukselle on selkeästi tarvetta, ja tulokset lupaavat hyvää.
Kun työntekijä pääsee laajennetun työhön paluun tuella takaisin kiinni työelämään, kaikki voittavat.
Kaisa Valppu
kuntoutuksen tuotepäällikkö
Ilmarinen
@KValppu
Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta täältä.
-
Kokemuksen kautta oivallettua 14.3.2019 klo 22.00
Tavoite tällä hankkeella on toki hieno. Saivatko työkykyisiksi kuntoutuneet kuitenkaan projektin päätyttyä pysyvämpiä työsuhteita? Oma kokemukseni on että työnantajat mielellään hyödyntävät kuntoutujien tarjoamaa osaamista ja tukevat heidän työssäoloaan niin kauan kun eivät joudu maksamaan tästä mitää, varsinkaan palkkaa. Eläkelaitoksethan maksavat kuntoutujille kuntoutustuen/rahan elämiseen. Kun projektin päättyessä nämä tuet loppuvat ja kuntoutuksesta olisi aika siirtytä työelämään palkansaajaksi - niin Hups, kuinkas sitten kävikään?Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Miksi Z-sukupolven kannattaisi kiinnostua tulevista eläkkeistä?
Ennen kesätyötäni Ilmarisella käsitykseni suomalaisesta eläkejärjestelmästä oli aika klassinen. Silloin harvoin, kun olin miettinyt eläkettä, ajatukseni olivat suunnilleen tällaisia: eläkkeelle en pääse ikinä ja eläkettä minulle ei riitäkään. Jo nyt nykyisille suurien ikäluokkien eläkeläisille maksetaan eläkkeet tämän päivän työntekijöiden palkoista.
Iästä on todellakin tehtävä isompi numero
Keskustelu ikääntyneiden asemasta työelämässä käy kuumana. Nykyään puolet konkareista jää eläkkeelle heti, kun se on mahdollista. Itse kuulun siihen toiseen puoleen, joka jatkaa työssä alimman vanhuuseläkeiän jälkeenkin. Ratkaisu oli minulle itsestään selvä, vaikka ei ongelmaton. Löysinkö suurimman ikärasistin sittenkin peilistä?
Työperäinen maahanmuutto haastaa työnantajia – avuksi webinaarisarja
Globaali työvoiman liikkuvuus yli kansainvälisten rajojen on lisääntynyt. Pääasiallinen syy tähän on hybridi- ja etätyön räjähdysmäinen kasvu. Muutokset työnteon luonteessa haastavat perinteitä ja vaativat organisaatioilta uudenlaista osaamista muun muassa teknologiassa, lainsäädännössä, verotuksessa ja perheasioissa. Digitalisaation myötä monia työtehtäviä voi nykyisin hoitaa olinpaikasta riippumatta. Vielä vuosituhannen alussa ulkomaantyöllä tarkoitettiin lähinnä parin vuoden työkomennuksia ulkomailla.