Työkykyjohtaminen auttaa työuran kaikissa vaiheissa
Pienenevien ikäluokkien Suomi tarvitsee enemmän, parempia ja pidempiä työuria. Keskustelu työurien pidentämisestä painottuu ymmärrettävästi niiden loppupäähän. Vaikuttamisen paikkoja löytyy kuitenkin myös alusta ja keskeltä.
Tässä kirjoituksessa esittelen periaatteita ja käytännön työkaluja, joilla työkykyä voi vahvistaa työuran eri vaiheissa.
Työkyky on muutakin kuin terveyttä
Työkyky mielletään usein terveydentilasta pääteltäväksi yksilön ominaisuudeksi, joka ihmisellä joko on tai ei. Harva meistä kuitenkaan on täydessä iskussa joka päivä, saati täysikuntoisenakaan samalla tavalla työkykyinen kaikkiin töihin. Esimerkiksi minulla entisen pesäpalloilijan olkapäävaivat häiritsisivät pidemmän päälle sähköasentajana työskentelyä. Psykologin tieto- ja ihmissuhdetyössä niiden tuottamaa haittaa on sen sijaan helpompi hallita.
Kun työkykyä arvioidaan ja vahvistetaan, on hyödyllistä lähteä liikkeelle työn tavoitteista, vaatimuksista ja mielekkyydestä. Näitä vasten kannattaa peilata paitsi yksilön toimintakykyä, myös osaamista ja motivaatiota. Terveyttäkin tarvitaan riittävästi, jotta osaaminen saadaan käyttöön. Täydellisen oireeton ei kuitenkaan tarvitse olla. Merkittävä osa työikäisten kokemista terveysvaivoista ei oikeastaan edes ole ”parannettavissa”. Kyse on ennemminkin erilaisista oireista ja kroonisista tiloista, jotka huomioiden on opeteltava elämään itsensä näköistä elämää. Etenkin näissä tapauksissa on huomattavasti helpompi muokata työtä kuin sen tekijää (Pitäisikö kehittää työtä vai työntekijää?).
Voimavarat ja elämäntilanteet huomioivaa johtamista – mitä se on käytännössä?
Työkyvyn hahmottaminen silkkaa terveyttä laajemmin auttaa vastaamaan paremmin työkykyhaasteisiin, joita työuralla voi tulla vastaan. Myös keinovalikoima laajenee. Terveyteen vaikuttaminen, varhaisen tuen mallit ja työterveysyhteistyö ovat tärkeitä. Niiden rinnalla myös motivaation ja osaamisen vahvistamisella sekä aktiivisella työn muokkauksella on paikkansa.
Mitä tällainen työuran vaiheen huomioiva työkyvyn tuki voi olla käytännössä? Se voi esimerkiksi työelämään kiinnittymisen elintärkeässä vaiheessa tarkoittaa nuoren kattavaa perehdyttämistä paitsi työtehtäviin, myös työelämätaitoihin.
Perheellistynyt ammattilainen saattaa huomata koko työelämäsuhteensa muuttuneen lapsen saannin myötä. Hän voi kaivata mentorin tukea tämän pohtimiseen – työajan ja -tehtävien joustojen rinnalle toki.
Samoista joustoista hyötyy myös vanhempiensa asioita työn rinnalla hoitava, itsekin konkarivaiheeseen edennyt työntekijä. Hän voi kaivata myös coachingia osaamisensa kehittämiseen ja urajumien ehkäisemiseen.
Eläkeikää lähestyvän tuki voi olla sitä, että työtä muokataan terveydentilalle sopivammaksi. Se voi olla yhteistä keskustelua siitä, miten työn voimavaratekijöitä voidaan vahvistaa – tai yhteistä pohdintaa mahdollisuuksista työskennellä vielä eläkeiän täytyttyä.
Yhtenäisten periaatteiden tapauskohtaista soveltamista
Kyse on lopulta varsin yksinkertaisista keinoista. Niiden soveltaminen työpaikan arjessa onnistuu todennäköisemmin, kun muistamme niiden olemassaolon ja tunnistamme käyttötarpeet. On myös tärkeää, että työyhteisön kulttuurissa keskitytään olemassa olevan työkyvyn hyödyntämiseen eikä puutteiden harmitteluun.
Mitä siis tarvitsemme? Ainakin aktiivista viestintää käytössä olevista vaihtoehdoista sekä lähijohtamista, jossa on tilaa ja aikaa työntekijän yksilöllisen tilanteen äärelle pysähtymiseen. Haitaksi ei ole sekään, että johto näyttää esimerkkiä siinä, miten se arvostaa työn ulkopuolista elämää.
Tule webinaariin kuulemaan käytännön kokemuksia
Näin esiteltynä työurajohtamisen kokonaisuus saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta. Käytännön kokemukset kuitenkin osoittavat, että teema jää helposti muun arjen jalkoihin. Jos haluat kuulla, millaisilla käytännöillä työurajohtamista on edistetty työpaikkojen arjessa, tule kuulolle webinaariimme.
Juho Mertanen
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen
Lue lisää:
Lisää aiheesta
Ensin liian nuori, sitten liian vanha – ei koskaan sopiva työelämään?
Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän, mutta ikään perustuva syrjintä on yhä merkittävä ongelma suomalaisessa työelämässä. Syrjintä ei koske ainoastaan pitkän työuran tehneitä yli 55-vuotiaita, vaan myös nuoria, jotka kamppailevat työmarkkinoille pääsyssä. Suomella ei ole varaa jättää ketään työelämän ulkopuolelle.
Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus
Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.
Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?
Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.