Sopivaa työtä eläkeläisille – mutta miten?
SuomiAreenassa oli tänä vuonna keskusteluita eläkeiän tuntumassa olevien työnteosta. Toisaalta on hyvä löytää työpaikoilla keinoja, miten eläkeikää lähestyvät jatkaisivat työelämässä pidempään luomalla konkarikulttuuria työpaikoille. Toisaalta on hyvä löytää keinoja, miten eläkkeelle siirtyneille työkykyisille ja -haluisille saisi sopivaa työtä yhdistämällä eläkeläisiä ja työnantajia.
Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä ja hyödyttävät yksilöä, yrityksiä sekä yhteiskuntaa. Keskityn tässä kirjoituksessa siihen, miten saisi yhdistettyä työkykyisiä ja -haluisia eläkeläisiä ja työnantajia.
Ilmarinen on jo kymmenen vuoden ajan julkistanut tutkimustuloksia eläkeläisten työhaluista. Jo kymmenen vuotta sitten moni eläkeläinen koki, että voisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Vuosien varrella osuus on noussut. Helmikuussa 2023 julkistetut tulokset kertovat, että jopa kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. On hyvä muistaa, että halu työskennellä on tulkinnanvaraista, ja olen aiemmin kirjoittanut, mitä kaksi kolmesta tarkoittaa.
Tiivistettynä: kenenkään työhalu ei ole nolla tai sata. Työhalu riippuu työn yksityiskohdista ja siitä, mitkä ovat työtehtävät, mikä on palkka ja miten työ sopii muihin suunnitelmiin. Eläkkeellä kun ei ole pakko tehdä töitä Suomessa.
Eläkeläisiä ja työnantajia yhdistävälle palvelulle on kysyntää
Työtä tekevien yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut vahvasti parin vuoden ajan. Kasvua on tukenut eläkeläisten hyvä työkunto ja ajoittainen työvoimapula. Näistä etenkin työvoimapula on vauhdittanut yli 65-vuotiaiden työllisyyttä, kun monilla työpaikoilla on pyritty pitämään kokeneista konkareista kiinni ja toisaalta pyydetty eläkkeelle siirtyneitä jatkamaan osa-aikaisesti tai keikkaluontoisesti. Uskon myös, että hyvät aiemmat kokemukset eläkeläistyöläisistä kannustavat palkkaamaan eläkeläisen uudelleen.
Ilmarisen tutkimus osoittaa, että moni työskentelisi mieluusti uudella työnantajalla ja uusissa tehtävissä. Näihin kokemuksiin voi työpaikoilla vaikuttaa osoittamalla arvostusta ja käymällä keskustelua eläkkeelle siirtymisestä fiksulla tavalla.
Aina tarpeet ja toiveet eivät kaikesta huolimatta kohtaa. Siten toimenpiteet työpaikoilla eivät yksin riitä, jos haluamme löytää jokaiselle työkykyiselle ja työhaluiselle eläkeläiselle töitä. Tämä ei ole valtion tai kuntien tehtävä, vaan siihen tarvitaan muita ratkaisuita.
On ilahduttavaa, että yksityiset tahot yhdessä eläkejärjestöjen kanssa rakentavat parempaa työelämää myös eläkkeellä. SuomiAreenassa esillä ollut Omakeikka.fi-palvelu sai kesäkuisen lanseerauksensa jälkeen kahdessa päivässä noin kaksituhatta työhaluista eläkeläistä käyttäjää. Käyttäjämäärän kasvu työnantajia ja eläkeläisiä yhdistävässä palvelussa osoittaa konkreettisesti, että moni mielellään tekisi eläkkeellä työtä joustavasti joko osa-aikaisesti tai keikkaluontoisesti.
Työhalun lisäksi tarvitaan myös sopivaa osaamista
Työkyvyn ja työhalun lisäksi tarvitaan osaamista, jolle on työpaikoilla kysyntää. Yksi esimerkki on työvoimapulasta kärsivä hoiva-ala, jossa uutisten ja tilastojen mukaan eläkeläistyöllisyys on keskimääräistä yleisempää. Alan työpaikoilla tekijöitä pyritään usein saamaan jatkamaan osa-aikaisesti tai keikkaluonteisesti myös eläkkeellä. Siksi työelämässä ja sen jälkeen on tärkeää huolehtia, että työhalun lisäksi on oikeanlaista osaamista.
Osaamisen lisäksi työnteon esteeksi voi nousta korkeaksi koettu verotus. Monella näkyy nimittäin palkkakuitissa ennakonpidätysprosentti, ja marginaaliverotus on Suomessa kohtalaisen korkeaa. Osin näistä syistä työskentelyyn eläkkeellä liittyy väärinkäsityksiä. Moni ei välttämättä tiedä, että sekä palkkatulosta että eläketulosta saa molemmista hieman eri vähennyksiä. Tietyissä tilanteissa töitä tekevän eläkeläisen verotus on jopa regressiivistä. Tekemällä töitä maksat siis kokonaisuudessa vähemmän veroja euroina.
Tämän voit kokeilla myös itse Verohallinnon laskurilla (vero.fi) syöttämällä palkkatuloksi 750 euroa ja eläketuloksi esimerkiksi 20 000 euroa. Laskurin kertoma maksettava vero on pienempi kuin silloin, jos syöttäisit palkkatuloksi 0 euroa. Esimerkki on hyvä konkreettinen osoitus siitä, että töiden teko eläkkeellä kannattaa. Samalla on hyvä muistaa, että tilanne on harvinainen ja liittyy erilaisiin vähennyksiin. Omat veroasiat onkin hyvä aina hoitaa suoraan Verohallinnon kanssa.
Onko eläkkeellä töitä tekevä eläketyöläinen, kosaaja vai jotain muuta?
Tällä hetkellä suomen kielessä on satoja sanoja lumelle, mutta meiltä puuttuu sana töitä tekevälle eläkeläiselle. Sen verran yleistä eläkeläisten työnteko on, että asia ansaitsee oman sanansa. SuomiAreenassa innovoitiin sopivaksi sanaksi muun muassa tuplaajaa, kosaajaa ja eläketyöläistä.
Ja kuten lumen kohdalla, miksi tyytyä vain yhteen sanaan. Jos sinulla siis tulee mieleesi hyvä sana, jolla kutsua työtä tekevää eläkeläistä, jaa se kommenttikenttään. Mielelläni jatkan ideointia siellä. Kannattaa myös tutustua alla oleviin linkkeihin, kuten tallenteeseen paneelikeskustelusta ja artikkeliin, jossa kerrotaan, miten ottaa eläke puheeksi.
Lue lisää
-
Reiska Korpinen 26.7.2023 klo 10.13
Hyödyllinen idiootti, eli tehnyt liian vähän aikaa ja niin pienellä palkalla töitä ettei siitä kertyneellä työeläkkeellä sitten tule toimeen.Vastaa kommenttiin
-
Tiina Tapiovaara 26.7.2023 klo 16.50
Samaan keskusteluun tulisi ottaa mukaan työkykyrajoitteiset työnhakijat, jotka voisivat ja haluaisivat tehdä osa-aikaista työtä. Osa-aikaisen työntekijän työllistäminen on tällä hetkellä yrityksissä erittäin vähäistä ja työntekijät eivät löydä osa-aikaisia työvaihtoehtoja TE-toimiston sivustojen kautta. Hyvä osaaminen jää hyödyntämättä. Tarvitsemme lisämarkkinointia yrityksiin osa-aikaisesta työllistämisestä ja toimivan alustan, jossa osa-aikaista työtä/työntekijää etsivien kohdanto-haasteet hoidetaan.Vastaa kommenttiin
- Reiska Korpinen 26.7.2023 klo 18.37
Työrajoitteiset vetelykset laitetteva lailla jatkaa osa-aikatöitään ainakin 20v. yli virallisten eläke-ikiensä jotteivat rasita valtion budjettia edelleen myös tulevien pienten työeläkkeidensä kela-osuuksilla. Eiköhän heillekkin 85 vuotiaana ole kertynyt jo työeläkettä tarpeeksi pitkistä pätkätyöhistorioistaan. Kohtaanto haastet tässäkin olisi ratkaistu. Wink wink Orpon hallitus.Vastaa kommenttiin
- Kimmo Hoikkala 27.7.2023 klo 04.18
Olen samaa mieltä Tiinan kanssa, koska edelleen lienee liki mahdotonta löytää töitä työkyvyttömyyseläkestatuksella, vaikka haluaisi jotain töitä tehdäkin. Sekin pitää muistaa, että työkyvyttömyyseläkkeet ovat usein niin pieniä, että moni senkin takia haluaisi tienata työelämästä vähän lisätienestiä ja kokea sosiaalista osallisuutta, vaikka oma työkyky ei aivan kohdillaan olisikaan. Jo pitempään työkyvyttömyyseläkkeellä olevien lienee kyllä melko vaikeaa työllistyä, koska työelämään paluu voisi edellyttää kouluttautumista ja se voi olla monelle etenkin mielenterveyssyistä varhaiseläköityneelle liian suuri ponnistus. Toki kaikki potentiaalinen työvoima pitäisi hyödyntää yhteiskunnassamme paljon paremmin.Vastaa kommenttiin
- Reiska Korpinen 26.7.2023 klo 18.37
-
Ville Vallaton 27.7.2023 klo 08.30
Komppaan Reiskaa👍 Pilleri purkkien kannet kiinni ja raakaa työtä vähintään seuraavat 40 vuotta on parasta hoitoa näille titityy pullamössö ihmisille. Jumala auttaa tosiaan vain niitä jotka auttavat itse itseään, pelkillä horinoilla että "ehkä joskus sit ku mutku sitku.." ei ole saatu mitään hyvää ja kestävää koskaan aikaan. Itsekkin tehtiin mamman kans raakaa kokoaikaista palkkatyötä vikisemättä yhteensä yli 90 vuotta ja hoidettiin muksut täyspäisiksi siinä samalla ilman vikinöitä. Nyt ollaan hyvillä omatunnoilla täysin terveitä täydellä työeläkkeellä ja naatiskellaan vaan elämästä edelleen ilman vikinöitä.Vastaa kommenttiin
-
Reiska Korpinen 28.7.2023 klo 15.45
Orpon hallitus hyvin ohjaa ruoskalla noita vetelyksiä. Nyt on kuulema lähdössä iso osa asumistuista, tarkoittaa sitä että "ihmeparannuksia" tulee tapahtumaan ja työ maittamaan taas. Ja varmasti muitakin toimenpiteitä jolla pidetään kela-eläkeläisten laumat aisoissa tulevaisuudessa. Todellinen työkyvyttömyys ja todellinen työhaluttomuus erottuvat selkeästi pian. Ja työeläkeläiset kiittää.Vastaa kommenttiin
-
Olavi Jokela 30.7.2023 klo 15.14
Onkohan sinulta jäänyt joku asia huomaamatta?Työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäädä omalla ilmoituksella vaan käydään lääkärin/sairaalan yms.muun terveydenhoidon ammattilaisten kanssa pitkät hoitosuunnitelmat ja töissä pidetään niin kauan,kuin pystytään,sitten kun nähdään,ettei se vaan onnistu,laitetaan työkyvyttömyyseläkkeelle.Tunnen ihmisiä,jotka olisivat kuuluneet eläkkeelle jo aika päiviä sitten,mutta pidetään töissä väkisin.Ovat täysin hyödyttömiä työnantajalle,mutta työnantaja ei voi antaa lopputiliä,kun joutuisi itse vaikeuksiin.On tietysti teikäläisiä,jotka eivät koskaan sairastu ja ovat sinun laillasi kateellisia näille työn ulkopuolelle jääville huonolle elääkkeelle joutuville sairairaille ihmisille.Et varmaan osaa edes hävetä typeerää kirjoitustasi.Toivo vaan,että pysyisit itse työkuntoisena.En viitsi kirjoittaa,mitä toivoisin sinun kohtaavan,että ylimielisyytesi heikompia kohtaan laantuisi,varmaan pystyt sen rivienvälistä lukemaan.Vastaa kommenttiin
- Reiska Korpinen 31.7.2023 klo 10.17
Näin nollasummapelin aikana, Orpon hallitus pyrkii nyt pieteetillä pienentämään verorasitusta. Ja teidän kela-elättien maksut menee suoraan valtion budjetista. Joten valita Orpolle. Me pelkällä täydellä työeläkkeellä olevat saamme maksumme muualta kuin valtiolta. Me kiitämme Orpoa että hän ymmärtää valtion ja yksityisen eron.Vastaa kommenttiin
- Reiska Korpinen 31.7.2023 klo 10.17
-
Kirmeli 31.7.2023 klo 06.57
Jäin eläkkeelle ja oltuani 2 kk eläkkeellä pyydettiin takaisin töihin, se sopi minulle. Mutta se, että eläkkeellä oleva joutuu maksamaan pienestä palkastan (2000€) veroja 29 prosenttia on epäkohta. Eläke lasketaan työtuloksi palkan lisäksi. Eläke kertymästä on jo aikoinaan veroja maksettu, niin miksi tuo veroprosentti on näin suuri, että työstä jää vain vähän yli puolet puhtaana käteen.Vastaa kommenttiin
-
Tapio Karinkanta 1.8.2023 klo 14.32
Kirmeli, olet vasemmistodiktatuurin uhri. Vasemmisto ei suvaitse että sen edustajat tulisivat toimeen ilman yhteiskunnan apua. Tein töitä 50 vuotta. Verottaja vei kaikki rahani.Vastaa kommenttiin
-
Heikki Karjalainen 6.8.2023 klo 03.55
Pitää määritellä ensin, mitä työ on, koska sen rooli ja perusasiat ovat hämärtyneet jo nuorimmalta sukupolvelta. Se, että pitkän työuran tehneet palaisivat esim. kovaan fyysiseen työhön on utopiaa. -Kokemusasiantuntijana olisi monille työsarkaa kuten palveluammateissa asiakkaiden näkökulmista. -Palvelukäyttäytyminen. -It- järjestelmien käyttölittymien toimivuuksissa sovelluksineen. -Autonajokoulutus, kokemuskouluttajina, netit helv....iin. - Kokeneet journalistit kenttätyössä - "Blind-tutkimustyö" kentällä, kaupat, ravintolat, julkinen palvelu....Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Onko työ uhka vai turva nuorten mielenterveydelle?
Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät ovat kasvaneet työelämään kiinnittymättömillä nuorilla. Nuorten siirtymää työelämään täytyy helpottaa hyvillä työoloilla, osaavalla johtamisella ja riittävällä tuella uran alussa.
Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen
Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.
Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi
Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?