Blogit

Onko 500 euroa paljon vai vähän?

Selvitimme Ilmarisessa kuinka paljon tuoreille työeläkeläisille jää käteen kuukaudessa pakollisten menojen jälkeen. Tuloksena oli 500 euroa, mutta onko se paljon vai vähän? Ja mitä sillä oikein saa?

Kysyimme joulukuussa verkkokyselyllä vanhuuseläkepäätöksen vastikään meiltä saaneilta ihmisiltä, miten hyvin he ovat varautuneet eläkeaikaansa ja mihin heidän rahansa riittävät. Saimme eläkeläisiltä yhteensä noin 650 vastausta eri puolilta Suomea ja eri tuloluokista.

Pakollisia menoja olivat tässä tutkimuksessa verojen ja asumiskulujen lisäksi ruoka ja lääkkeet. Viidellä sadalla eurolla pitäisi siis kattaa muun muassa terveyden ylläpito, matkailu, harrastukset, säästäminen, perheenjäsenten tukeminen, erilaiset hankinnat ja varautua yllättäviin menoihin.

Eläkkeellä on aikaa uusille asioille ja matkustelulle

Eläkkeellä siirryttäessä monelle tulee lisää aikaa keskittyä itselle tärkeisiin asioihin. Yhdelle se on matkailu, toiselle lapsenlasten kanssa vietettyä aikaa ja kolmannelle vanhat tai uudet harrastukset. Kyselyn perusteella ne ovat myös asioita, mihin ihmiset useimmiten käyttävät rahaa terveyden ylläpidon ohella.

Uusi harrastus eläkkeellä voi olla vaikka rokkibändi. Esimerkiksi ryhmä tuoreita eläkeläisiä perusti Riskiryhmä nimisen rokkibändin. Bändin basistin Kaisa Määtän mukaan soittaminen on suhteellisen edullinen harrastus, jossa eniten rahaa menee opetukseen, tiloihin ja soittimeen.

Harrastusten ohella jopa 43 prosenttia tuoreista eläkeläisistä käyttää rahaa ulkomaan matkailuun. Matkailu on nykyään suhteellisen edullista, ja viikon loman kahdelle voi saada sesongin ulkopuolelta 400 eurolla. Toki paikan päällä usein kuluu toinen samanlainen summa syömiseen ja hurvitteluun. Matkailu on yksi suurimmista menoeristä pakollisten menojen jälkeen.

500 euroa riittää hyvään peruselämään

Karkean arvioni mukaan 500 eurolla kuukaudessa saisi esimerkiksi seuraavat asiat:

  • kunnon ylläpitoa, kuten viisi ohjattua vesiliikuntalippua (30 euroa)
  • uuden harrastuksen maksut (50 euroa)
  • jonkin vaatteen tai tavaran, kuten uudet talvikengät (70 euroa)
  • säästöön yllättäviä menoja ja mahdollista perintöä varten (100 euroa)
  • säästöön vuosittaista ulkomaan matkaa varten (90 euroa)
  • tukea tai lahjoja perheenjäsenille (80 euroa)
  • bensaa tai muita matkakuluja (60 euroa)
  • kaksi lounasta kaupungilla (20 euroa)

Käsitykseni mukaan tuo pakollisten menojen jälkeen jäävä, keskimääräinen 500 euroa riittää siis varsin hyvin peruselämään. Ongelmaksi tulevat suuremmat menot, kuten putkiremontti tai auton korjaus. Silloin talouden kestokyky on kovilla ilman kunnon säästöjä.

Eläkkeellä on tärkeää pitää huolta kuukausittaisista menoista ja varmistaa, että säästössä on riittävästi rahaa. Siksi olisi hyvä saada säästettyä jo työelämässä sopiva pesämuna vähintään suurempia menoja varten ja varmistaa, että eläkkeelle jäädessä ei olisi enää merkittäviä velkoja maksettavana.

200 euroa kuukaudessa ei oikein riitä

On tärkeää ymmärtää, että kaikki eivät saa keskimääräistä eläkettä ja monella jää käteen pakollisten menojen jälkeen paljon vähemmän kuin 500 euroa. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi alle 1 000 euron eläkettä saavalle jää käteen keskimäärin noin 200 euroa pakollisten menojen jälkeen. Silloin eläkeläinen joutuu tinkimään matkailusta, säästämisestä, tuesta perheenjäsenille ja myös omasta vapaa-ajan vietostaan.

Tutkimuksen mukaan alle 1 000 euron eläkettä saavista vain 13 prosenttia uskoo selviävänsä hyvin ruuan tai lääkkeiden hinnan kallistumisesta ja joka toista huolettaa oma taloudellinen tilanne. Selviämisen tekee hankalammaksi myös se, että alle 1 000 euron työeläkettä saavat asuvat muita useammin yksin ja lähes joka toisella on alle 20 000 euroa varallisuutta.

Jokaisen tulisi varautua eläkeaikaansa säästämällä riittävästi

Monen eläkeläisen elämä ei ole vain aurinkorannikolla golfailua, lastenlasten kanssa hurvittelua ja elämästä nauttimista. Sen sijaan moni joutuu laskemaan, mihin eläke riittää ja mistä joutuu tinkimään eläkkeelle siirryttäessä. Jos olet siis vielä työelämässä ja eläkkeelle jäämiseen on vielä 5–10 vuotta aikaa, niin viimeistään nyt on aika pysähtyä hetkeksi ja pohtia, millaista elämä odotat eläkkeellä. Ehdit vielä tarvittaessa säästää sopivan pesämunan harrastuksia, matkailua sekä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoa varten.

Kommentoi ja osallistu keskusteluun alla, miten hyvin tai huonosti 500 euroa sinun mielestäsi riittää tai miten hyvin tai huonosti sinä olet varautunut eläkeaikaasi. Voit myös tutustua tutkimuksen ydinasioihin verkkosivuillamme.

Jouni Vatanen
tutkija, Ilmarinen
@JouniVatanen

Selvitimme Ilmarisessa tuoreiden eläkeläisten taloudellista tilaa Mihin rahani riittävät -tutkimuksella. Ilmarisesta vanhuuseläkepäätöksen saaneille lähetettyyn verkkokyselyyn vastasi 647 henkilöä ja vastausprosentti oli 42 %. Tulokset edustivat hyvin alueellisesti ja sukupuolen mukaan tuoreita työeläkkeen saajia. Tutkimus tehtiin joulukuussa 2018.

  • Mirja f 4.2.2019 klo 22.00
    Hyvä yhteenveto tutkijalta, saisitko julkisuuteen ;varsinkin tuon 1000€ eläkkeen osalta! 🙂
    Vastaa kommenttiin
    • Jouni Vatanen 5.2.2019 klo 22.00
      Kiitos Mirja, julkistimme tosiaan näitä tuloksia viime perjantaina Ilmarisen iAreena-seminaarissa. Olemme yrittäneet pitää tuloksista ääntä. Seminaarissa oli paikalla asiantuntijoiden lisäksi myös kärkipoliitikkoja ja esimerkiksi Hesari julkaisi lauantaina tutkimukseen liittyvän jutun, että eläke riittää aiempaa vähempään.
      Vastaa kommenttiin
  • Jouko Lehto 5.2.2019 klo 22.00
    Tähän on yksinkertaien vastaus. Kun rahaa on paljon käytettävissä 500€ on pieni summa. Kun rahaa vähän tai ei olenkaan summa on tavattoman suuri.
    Vastaa kommenttiin
    • Jouni Vatanen 5.2.2019 klo 22.00
      Joskus tosiaan 500 euroakin on pieni summa. Kuulin eilen, että eräs leski oli kokenut tarvitsevansa toimeentulotukea, vaikka sai erilaisia tuloja noin 6 000 euroa kuukaudessa. Ilmeisesti menot olivat melkoiset.
      Vastaa kommenttiin
  • Arja 5.2.2019 klo 22.00
    `säästöön yllättäviä menoja ja mahdollista perintöä varten (100 euroa)´ Mitä ihmettä, PERINTÖÄ varten???????
    Vastaa kommenttiin
    • Jouni Vatanen 5.2.2019 klo 22.00
      Monelta jää perintöä. Tässäkin tutkimuksessa hieman yli joka toinen uskoo, että jää perintöä jaettavaksi. Vain 27 % ei usko perintöä jäävän lainkaan ja loput eivät oikein osanneet sanoa. Jopa moni (29 %) alle 1 000 euron työeläkettä saava uskoo, että häneltä jää perintöä jaettavaksi. Toki kaikilta ei jää perintöä, mutta Talouselämäkin oli uutisoinut viime vuonna, että keskimäärin perintöä jätetään 80 000 euroa https://www.talouselama.fi/uutiset/selvitys-suomalaiset-perivat-keskimaarin-80-000-euroa-perintotilanteet-voivat-aiheuttaa-erittain-hankalia-tilanteita-perillisten-kesken/7b3b4bf1-beef-36ed-99b6-dd1f8db01141 .
      Vastaa kommenttiin
  • Timo Pyhälä 6.2.2019 klo 22.00
    Viisi sataa euroa on vähän kun on työtön ja siitä pitää maksaa kaikki menot. Ei riitä elämiseen. Onneksi on olemassa seurakunta joka auttaa.
    Vastaa kommenttiin
  • Hytönen Kimmo 10.2.2019 klo 22.00
    No olihan taas laskelma. esim: Eläke 1370,00e/kk verot 212.67 vuokra 320,00 vouti 324,71 lääkkeet n: 40e/kk Ruoka n: 450,00e/kk että pakollisten maksujen jälkeen 22,62 käyttistä kuukaudeksi. Onneksi sähkö kuuluu vuokraan. Hups… siinä sitä on miettimistä kun pitää maksaa puhelinlasku autonvakuutus/verot polttoaineet kun ei pelaa enää maalla nämä yhteydet, ja jos tulee ylimääräisiä menoja on selviytyminen todella selviytymistä. On 43 vuotta työelämää takana nyt työeläkkeellä 4 vuotta. Kyllä 500,00 ekuakin on jotain kun se puhtaana käteen jää, vaan ei 500 riitä jos menot yks kaks lisääntyy. 800-900 kät puht,saattaisi olla määrä jolla pärjäisi koht. hyvin
    Vastaa kommenttiin
    • Jouni Vatanen 11.2.2019 klo 22.00
      Näinhän se on, että vielä noin 1 400 euron eläkkeestä pitää tarkkaan jo laskea, mihin rahat riittävät. Väitän kuitenkin, että jos verojen, vuokran, lääkkeiden ja ruoan jää 500 euroa, kuten keskimäärin jää, niin sillä pärjää varsin hyvin eläkeaikana. Reilu viikko sitten kuulin eläkeläisestä, joka ikänsä oli nuohonnut piippuja ja sai eläkettä noin 1 000 euroa. Jotta rahat riittivät eläkkeellä, hän yhä kiipeili katoilla ja nuohosi piippuja. Vaikka hän vaikutti hyvin tyytyväiseltä elämäänsä, niin toivoisin, että kenenkään ei olisi enää eläkkeellä pakko kiipeillä katoilla ja nuohota piippuja.
      Vastaa kommenttiin
  • Marja 13.2.2019 klo 22.00
    Riippuu siitä, missä asuu. Helsingissä asumiskulut nielaisevat helposti yli puolet eläkkeestä. Jos keskimäärin eläke on 1600-1700 euroa ja verot vievät neljänneksen, jäljellä ei ole tarpeeksi ainakaan yksineläjällä. Laskelmassa oletetaan, että ihminen on melko terve eikä yllätyksiä satu. Hammaslääkäri tai kaihileikkaus voi viedä 1000-3000 euroa, ne on tehtävä yksityisesti koska julkiselle puolelle tuskin pääsee. Verotuksen progressiota pitäisi muuttaa myös eläkesäästöjen osalta. Ei ole järkeä siinä, että ihminen koittaa säästää eläkeikää varten ja sitten säästöt hupenevat verotukseen. Sitten jäljelle jäävää summaa yritetään paikata erilaisilla yhteiskunnan tuilla.
    Vastaa kommenttiin
    • Jouni Vatanen 14.2.2019 klo 22.00
      Maaliskuun puolella kirjoitan jatkoblogin alueellisista eroista. Ennakkotietona Helsingissä ja Uudellamaalla tilanne on keskimäärin muuta maata parempi. Helsinginssä ja Uudellamaalla hieman useammalla eli 71 prosentilla on oma asunto, jonka ansiosta asumiskulut vastaajien omien ilmoitusten mukaan ovat vain keskimäärin 40 euroa muuta maata suuremmat. Koska eläke on usein muuta maata hieman parempi, niin myös käteen jää keskimäärin enemmän kuin muualla Suomessa. Toki myös yksinasuvia on muuta maata enemmän. Jos siis asut yksin Helsingissä ja työura on ollut rikkonainen, niin pärjäät keskimääräistä heikommin ja joudut todennäköisesti tinkimään monesta asiasta eläkkeellä.
      Vastaa kommenttiin
  • Eläkeläinen 30.6.2021 klo 06.11
    Tarkoittaako laskelma sitä että jää eläkkeestä perusmenojen jälkeen käteen vielä 500€ . Kuinka se on mahdollista, 940€ eläke, jossa mukana jo 340€ kansan eläke. Miten siitä voi jäädä 500€ . Kun eläke on noin pieni onko eläkkeeni laskettu väärin. En ole koskaan ollut työttömänä, yli 55 vuotta työssä. Onko jokin virhe tapahtunut. Sairauspäiviä tuona aikana alle 50 kpl. Voiko eläke olla noin pieni. Sähkön siirto ja perusmaksut ovat jo huikeat, vesi, kaupassa käynti 60 km. Lääkkeet. Kuinka voisi vielä jäädä muuta kuin velkaa. Olen pettynyt järjestelmään jos eläkkeeni on on oikein.
    Vastaa kommenttiin
  • Torbjörn Klingstedt 28.10.2021 klo 16.19
    Jos aviomies kuolee kuinka paljon aviovaimo saa
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Blogit 14.11.2024

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Blogit 12.11.2024

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Lisää ajankohtaisia artikkeleita