Mitä tapahtui taloudessa viime vuonna ja mitä odottaa vuodelta 2025?
Vuosi 2024 ei ollut Suomessa helppo yrityksille, kuluttajille eikä valtion taloudelle. Ilmarisen yksityisen sektorin työntekijämäärien kehitystä mittaava suhdanneindeksi paljasti laajan heikkenemisen kaikilla aloilla ja alueilla.
Moni odotti vielä vuosi sitten talouden elpymistä, mutta vuoden loppupuolisko lopulta petti ennakko-odotukset. Mitä vuosi 2024 opetti ja mitä voimme odottaa vuodelta 2025?
Työntekijämäärät laskivat kautta linjan
Ilmarisen suhdanneindeksi kertoo ajantasaista tietoa Suomen talouden kehityksestä. Se kuvaa muutosta yhteensä yli 60 000 yrityksen ja noin 500 000 työntekijän joukossa. Vuoden 2024 aikana työntekijämäärät vähenivät suhdanneindeksissä kaikilla toimialoilla ja kaikilla maantieteellisillä alueilla.
Erityisesti rakentaminen ja henkilöstövuokraus – kaksi suhdanneherkkää alaa – kokivat suurimmat laskut. Rakentamisen osalta tilanne kuitenkin tasaantui loppuvuotta kohti, mikä antaa toivoa tulevasta käänteestä. Joulukuussa rakennusalan työntekijämäärän heikentyminen oli jo merkittävästi maltillisempaa verrattuna alkuvuoden jyrkkiin laskuihin.
Taustalla vaikuttavat moninaiset tekijät
Vuotta 2024 värittivät useat Suomen talouteen vaikuttaneet ulkoiset ja sisäiset tekijät:
Korkotason lasku: Keskuspankkien korkojen alennukset toivat helpotusta velallisille, mutta ne eivät riittäneet rohkaisemaan yrityksiä laajamittaisiin kasvuinvestointeihin. Monet yritykset, etenkin rakentamisen alalla, jatkoivat varovaista linjaa ja uusia asuinrakennuksia aloitettiin ennätysvähän. Kuluttajien asunto- ja autohankinnat pysyivät myös alhaisilla tasoilla.
Venäjän ja Ukrainan välinen sota: Pitkään jatkunut sota vaikutti edelleen varsinkin metsäteollisuuteen, matkailuun ja yleiseen luottamukseen. Ennen Venäjän kanssa kauppaa tehneet yritykset ovat parhaansa mukaan etsineet korvaavia kauppakumppaneita. Sotatilanne on pitänyt yllä epävarmuutta, joka on näkynyt erityisesti vientiteollisuudessa sekä kuluttajien ja yritysten investoinneissa.
Keskeiset kauppakumppanit: Suomen keskeisen vientimarkkinan, Saksan, taloudellinen heikkeneminen oli merkittävä haaste monelle vientiyritykselle. Lisäksi maailmankauppaa häiritsivät kauppajännitteet erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Tänä vuonna Donald Trumpin toinen kausi presidenttinä tuo omat mausteensa maailmankauppaan.
Alueelliset erot
Vaikka työntekijämäärät laskivat kaikilla alueilla, eroavaisuuksia oli nähtävissä. Suurimmat laskut olivat Itä-Suomessa, jossa rakentaminen hidastui erityisen vahvasti. Kehitys oli muita vahvempaa puolestaan Länsi-Suomessa, jossa teollisuus ja kuljetus alojen työntekijämäärät kehittyivät lievästi positiivisesti koko vuoden osalta.
Pohjois-Suomessa ja varsinkin Lapissa vaikeat koronavuodet ja Venäjän aloittama hyökkäysota tekivät tuhoa matkailu- ja ravitsemisalalla. Vuonna 2024 Pohjois-Suomen matkailuun liittyvät alat kehittyivät kuitenkin muuhun Suomeen nähden hyvin, joka valaa uskoa Pohjois-Suomen matkailuun myös vuodelle 2025.
Odotuksia vuodelle 2025
Vuosi 2025 näyttää vuotta 2024 valoisammalta. Työntekijämäärien lasku tullee tasaantumaan, ja joillakin aloilla on edellytyksiä kasvuun. Rakentamisen ja henkilöstövuokrauksen kohdalla käänne tullee olemaan nopeampi kuin muilla aloilla. Olihan näillä aloilla myös lasku muita syvempi. Käänne saattaa tapahtua jo keväällä, mutta se voi venyä myös syksylle.
Vuoden 2025 alkupuolen kehitys riippuu paljon kuluttajien ja yritysten luottamuksesta:
Kulutuskysyntä: Kuluttajien halukkuus käyttää säästöjään ja kuluttaa on ratkaisevaa. Vuoden 2024 aikana kuluttajien varovaisuus hidasti talouden elpymistä. Suomen Pankki ja moni muu taho ennustaa palkkojen nousevan hintoja nopeammin. Tästä näkökulmasta kuluttajien ostovoima palautunee hieman viime vuosien kovan inflaation ja maltillisten palkankorotusten jälkeen. Toisaalta arvolisäveron korotukset vaikuttavat kulutukseen nyt koko vuoden osalta, ja kotitalousvähennyksiä saa hieman aiempaa vähemmän. Kokonaisuutena muutokset todennäköisesti kuitenkin tukevat kulutuskysyntää vuoteen 2024 verrattuna.
Yritysten investoinnit: Vaikka korkotaso on laskenut, yritykset tarvitsevat investointipäätöksiinsä luottamusta keskipitkän aikavälin talousnäkymiin. Talousnäkymiin vaikuttaa erityisesti vientimarkkinat, jossa tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat. Ei pidä unohtaa myös alueemme ja koko Euroopan turvallisuustilannetta investointipäätöksiin mahdollisesti vaikuttavana tekijänä. Toivottavasti yritykset löytävät järkeviä investointikohteita vuonna 2025 ja rohkenevat investoimaan kasvuun.
Katsaus toimialoihin
Rakentaminen: Vaikka alan työntekijämäärät laskivat merkittävästi vuonna 2024, näkymät vuodelle 2025 ovat myönteisemmät. Nettomaahanmuutto lisää tarvetta asunnoille varsinkin kasvukeskuksissa, ja vapaiden asuntojen määrä tulee oletettavasti laskemaan vuonna 2025. Myös matalalla pysyvä korkotaso tukee kysyntää. Olisiko siten pohja nyt vihdoin nähty?
Henkilöstövuokraus: Ala on todennäköisesti yksi ensimmäisistä, joissa nähdään merkittävä käänne parempaan, sillä kysyntä joustavalle työvoimalle kasvaa talouden elpyessä. Joustavan työvoiman tarve tervehdyttäisi alaa, jossa henkilöstömäärä on suhdanneindeksimme mukaan laskenut jo lähes kahden vuoden ajan.
Teollisuus ja vienti: Teollisuuden näkymät ovat sidoksissa Saksan talouden toipumiseen ja kauppajännitteiden lievenemiseen. Myönteinen kehitys edellyttäisi vakaampaa globaalia toimintaympäristöä. Nähtäväksi jää, miten poliittiset tilanteet eri maissa kehittyvät vuonna 2025.
Odota odottamatonta
Vaikka vuosi 2024 oli Suomen taloudessa vaikea, on tärkeää muistaa, että talouden syklit ovat väistämättömiä. Vuonna 2025 on hyvät edellytykset maltilliselle elpymiselle, jos kuluttajien ja yritysten luottamus saadaan palautettua.
Suhdanneindeksimme antaa mahdollisuuden seurata kehitystä tarkasti. Päivittämme suhdanneindeksin joka kuun 15. päivä tai sitä seuraavana arkipäivänä. Lue tuoreimman Ilmarisen suhdanneindeksi tulokset täältä.
Lähivuodet ovat opettaneet, että taloutta heilauttavia ”mustia joutsenia” voi ilmestyä koska ja mistä vaan. Tulevaisuutta ei tunnetusti voi ennustaa, mutta Oscar Wildea mukaillen: viisas odottaa odottamatonta.
Jouni Vatanen
tutkija, Ilmarinen
Lue lisää
-
Totuus ei ole yksi, eikä kaksi, se on monta 21.1.2025 klo 13.34
Murhe pois, jokaisella on aivot ja ne on tarkoitettu luovaan ajatteluun kokoajan poislukien hyvinnukutut yöt jolloin ne saavat levätä ja puhdistautua samalla. Sitten vain päättää kukin mielikuvituksellaan mitä haluaa ja menee kuin juna päivä kerrallaan sitä visiota kohti vaikka muu maailma huutaisi vieressä jotain muuta. Takuuvarmasti toteutuu "mitä vaan". Kärsivällisyys on taikasana ja pitkäjänteisyys voima. Se on sitten eri asia jos tuhoaa omaehtoisesti aivojaan viinalla, huumeilla tai psyykelääkkeillä tai elää väärään kasvaneiden viettiensä orjana. Vinkkinä kaikille, aivot eivät tunne sellaista sanaa kuin "Ei", ne ajattelevat vain mielikuvilla. Ja ne ovat maailmankaikkeuden voimakkaimmat magneetit. Joten edelleen, kyse on aivoista, ei siis rahasta tai sen puutteesta, ei lihaksista tai niiden puutteesta, ei oppiarvoista tai niiden puutteesta, ei siis iästä tai sen puutteesta. Tarkista siis nyt heti onko sinulla aivot, ja jos on, niin sen jälkeen aloita kysymällä itseltäsi, "Kuka käyttää aivojani?"Vastaa kommenttiin
- Ville Vallaton 24.1.2025 klo 23.24
Täällä on käytetty mun ja mamman aivoja mun, mamman ja pentujemme hyväksi jo yli 40 vuotta. Viimeinen naula oli kun Suomessa alkoi jyllää sisäinen inflaatio Eu:hun liittymisen jälkeen, joka on syönyt yhteisöllisyyden rippeetkin täällä. Kaikkien, niin firmojen kuin ihmistenkin on tultava omillaan toimeen eikä sääliä kannata tuntea yhtään kärsiviä firmoja eikä ihmisiä kohtaan, sillä vain vahvimmat tulevat selviytymään tässä yhä hullummaksi menevässä maailmassa. No, ainakaan ei ole ollut tylsää ja aivothan tykkää muutoksesta vaikkei sitä muuten niin kaipaakaan enää näin vanhoilla päivillään. Mamman sanoin, "Päivä kerrallaan mennään eteenpäin yhdessä ja katsotaan miten tilanteet kehittyvät". Eli kun on nähnyt valon tunnelin päässä niin ei kannata rakentaa enää lisää huolilla tunnelia valon ympärille.Vastaa kommenttiin
- Ville Vallaton 24.1.2025 klo 23.24
-
Pelko hallitsee 25.1.2025 klo 21.55
1 idiootti on 1 idiootti, 2 idioottia on 2 idioottia, 10000 idioottia on puolue. Tarvinneeko enempää vihjaista miksi Suomella tulee menemään tästäkin vieläkin huonommin?Vastaa kommenttiin
-
Valistunut työeläkeläinen 27.1.2025 klo 23.03
Ikävä kyllä nyt yritetään rakentaa imperiumia eurooppaan nimeltä Eu ja imperiumin asukkaille se on kautta historian tietänyt viheliäisiä oloja. Keskukseen valuu kaikki hyvä ja reunat kuihtuvat pikkuhiljaa. Niin kävi Rooman valtakunnassa, niin kävi Brittien imperiumissa, niin kävi Neuvostoliitossa, niin käy juuri nyt Usassa ja Eu:ssa. Eliitit ovat aina pyrkineet, ja pyrkivät nyrkin suojelemaan vain omat intrenssinsä, niinkuin nytkin puhuessaan pyrkimyksenä säilyttää elämäntapansa. Kyse on siis eliitin elämäntavasta, ei tavallisen kansan. Joten, Suomi sellaisena kuin vanhemmat ikäpolvet muistavat vielä, on lakannut olemasta jo vuosikymmeniä sitten. Nyt on vain "läänitys" nimeltä Suomi Mitä nopeammin tämän oivallat, sen helpommin pääset eteenpäin omassa henkilökohtaisessa elämässäsi. Ei koskaan ole liian myöhästä herätä.Vastaa kommenttiin
- Tony Lindroos 30.1.2025 klo 22.09
Erittäin hyvä kommentti, kumpa jollain poliitikollamme eduskunnassa olisi rohkeutta sanoa tuo ääneen.Vastaa kommenttiin
- Tony Lindroos 30.1.2025 klo 22.09
-
Alv Laskuri 29.1.2025 klo 13.58
In 2023, the global economy faced high inflation, rising interest rates, and slow growth in some regions, while others showed resilience. Tech advancements, supply chain improvements, and energy shifts also played key roles. For 2025, experts expect moderate growth, easing inflation, and potential interest rate cuts. AI, renewable energy, and geopolitical factors will shape markets, while businesses and investors focus on adaptation and innovation. Click here for more informations https://alvlaskurin.fi/Vastaa kommenttiin
- Järjen ääni 30.1.2025 klo 15.58
Kieltäydy, käytä uudelleen, karsi tavaraa, kierrätä ja kompostoi. Siinä järkeä Alv laskurillekkin.Vastaa kommenttiin
- Järjen ääni 30.1.2025 klo 15.58
-
Tony Lindroos 30.1.2025 klo 22.07
Miksi niin vähän puhutaan siitä, että taloutemme alkoi vähitellen sukeltamaan sen jälkeen kun Suomi aloitti taloussodan Venäjää vastaan, kun parempi vaihtoehto olisi ollut alkaa toimia rauhanvälittäjänä Ukrainaan. Sen sijaan Sauli Niinistö lensikin sodan alettua Bidenin juttusille, kun olisi pitänyt mennä ihan toiseen suuntaan rauhaa rakentamaan. Muutenkin hieman arveluttaa kun julkisuudessa lupaillaan kohta alkavan jonkinlaisen talousnousun Suomessa, mutta mistä se nousu tulee kun konkurssit ennätyslukemissa ja mitään konkreettista parannusta tilanteeseen ei ole näkyvissä? Varsinkin jos jatketaan tällä linjalla mitä nyt yli 2.5 vuotta on poliittisesti menty Suomessa.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Onko työ uhka vai turva nuorten mielenterveydelle?
Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät ovat kasvaneet työelämään kiinnittymättömillä nuorilla. Nuorten siirtymää työelämään täytyy helpottaa hyvillä työoloilla, osaavalla johtamisella ja riittävällä tuella uran alussa.
Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen
Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.
Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi
Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?