Hyvässä vireessä eläkkeelle – tuoreista eläkeläisistä neljä viidestä olisi jaksanut töissäkin

Useimmilla meistä on kokemusta työkaverin eläköitymisestä. Moni ihmettelee, miten eläkkeelle siirtynyt kollega nuorentuu vuosia. Itsekin olen monta kertaa asiaa epäuskoisena pohtinut. Nuoret eläkeläiset elävät täyttä elämää mökkeillen, matkaillen ja lastenlasten kanssa. Monella tapaa vanhuuseläkkeelle siirtyminen näyttää olevan myönteinen asia hyvinvoinnille. Myös yhteiskunnallisesti asia on tärkeä eläkeiän noustessa. Ilman hyvää työkykyä työelämässä on vaikea jaksaa. Siksi tutkimme Ilmarisessa asiaa kysymällä tuoreilta eläkeläisiltä itseltään, miltä eläkkeelle jääminen tuntuu sekä miten jokainen kokee oman terveytensä ja vireensä.

Tutkimustulokset yllättivät iloisesti: vanhuuseläkkeelle siirtyneet ovat mielestänsä terveitä, pitävät elämänlaatuaan hyvänä ja tuntevat elämänsä merkitykselliseksi. Karkeasti neljä viidestä arvioi terveytensä, hyvinvointinsa ja elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Lähes kolme neljästä puolestaan tunsi paljon tai erittäin paljon, että elämä on merkityksellistä. Lisäksi jopa 84 prosenttia kokee eläkkeelle siirtymisen olevan hyvinvoinnin kannalta myönteinen asia. Meillä jää siis vanhuuseläkkeelle vireitä, terveitä ja aktiivisia henkilöitä, joilla on paljon onnellisia eläkevuosia edessään. Muut tutkimukset kertovat samaa ilosanomaa, että eliniän noustessa juuri ne onnelliset toimintakykyiset vuodet lisääntyvät.

Yllättävintä tuloksissa oli, että jopa neljä viidestä tuoreesta eläkeläisestä olisi jaksanut töissä fyysisen kunnon ja henkisten voimavarojen puolesta. Vertasin tuloksia viisi vuotta sitten tekemäämme vastaavaan tutkimukseen ja kehitys oli myönteistä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden terveys ja työkyky oli parantunut huomattavasti. Erityisesti työntekijät ja työttömät kokivat mielestänsä fyysisen kuntonsa parantuneen selvästi.

Eläkkeelle siirtyneet eivät jää paikalleen, vaan tekevät myös paljon hyvinvointinsa eteen. Suurin osa esimerkiksi syö terveellisesti, harrastaa liikuntaa ja tapaa ystäviä ja sukulaisia. Sukupuolten välillä oli eroja ja ei ollut kovin yllättävää, että naiset tapaavat ystäviään, harrastavat kulttuuria ja käyvät terveystarkastuksissa miehiä useammin. Tulosten perusteella tuoreet eläkeläiset haluavat panostavan hyvinvointiinsa ja heillä on varaa siihen. Se saa pohtimaan, aikovatko eläkeikäiset kuluttaa lähivuosina entistä enemmän hyvinvointipalveluihin.

Eri ryhmien välillä oli joitain hyvinvointieroja. Kärjistäen korkeasti koulutetut kaupunkilaiset voivat todella hyvin. Maaseudulla asuvat, pääasiassa ruumiillista työtä tehneet, yksinasuvat, työttömät sekä yrittäjät voivat kohtalaisen hyvin, mutta kuitenkin keskimääräistä hitusen heikommin. Syitä hyvinvointieroihin on varmasti erilaisia, esimerkiksi kaupungissa on enemmän virikkeitä kuin maaseudulla ja monen ruumiillista työtä tehneen kropassa on elämän tuomia kulumia. Myönteistä on, että eri ryhmien väliset hyvinvointierot ovat pienentyneet viiden vuoden aikana.

Kaikkein heikoin tilanne on heillä, jotka eivät jaksa vanhuuseläkeikään asti. Yhä liian moni eli noin 24 prosenttia jää työkyvyttömyyseläkkeelle ennen tyypillistä 63 vuoden eläkeikää, vaikka työkyvyttömien osuus on laskenut vuosi vuodelta. Monessa yrityksessä panostetaan henkilöstön työkykyyn eri keinoin, joten uskon saman hyvän suunnan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Ilmarisen eläkeläisten terveyttä ja virettä kartoittavaan kyselytutkimukseen vastasi 776 henkilöä, jotka olivat siirtyneet vanhuuseläkkeelle vuoden 2017 elo–lokakuussa. Vastaajien keski-ikä oli 63,5 vuotta ja vastausprosentti oli 55 prosenttia. Tulokset julkistettiin eläkeläisten terveyttä ja virettä käsittelevässä iAreena-seminaarissa 2.2.2018.

Jouni Vatanen
tutkija, Ilmarinen
@JouniVatanen

Lue lisää vanhuuseläkkeestä.

Kun töissä viettää lähes puolet aikuiselämästään, olisi kai reilua, että siitä edes vähän tykkäisi. Millainen on sinun lupauksesi paremman työelämän rakentamiseksi? Katso video ja ota osaa haasteeseen: ilmarinen.fi/lupaus.