Blogit

Haluavatko eläkeläiset tehdä eläkkeellä töitä vai eivät?

Taannoisten tutkimustulostemme mukaan yli kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Virallisissa tilastoissa eläkeläisten työnteko näyttäytyy kuitenkin vähäisenä, ja esimerkiksi eläkeläisten piilotyöttömyys on vain muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Mikä on totuus – ovatko eläkeläiset valmiita töihin vai eivät?

Ilmarisen oman kyselytutkimuksen ja virallisten tilastojen lukuja vertaamalla jää epäselväksi, haluavatko eläkeläiset oikeasti tehdä töitä eläkkeellä vai eivät. Luvuista voi myös tehdä epähuomiossa vääriä johtopäätöksiä eläkeläisten työhaluista suuntaan tai toiseen. Yritän siksi tässä blogissani selkiyttää, mitä tilastot ja kyselytulokset tosiasiassa kertovat ja miksi molemmat näkökulmat ovat oikein.

Kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaa tehdä ansiotöitä

Ilmarisen tänä vuonna julkaiseman kyselyn perusteella kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaa tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Vastatessaan henkilö todennäköisesti ajattelee nykyhetkeä kauemmas, osa kenties koko eläkeaikaansa alusta loppuun. Tulos kertoo, että suuri osa eläkeläisistä haluaa tehdä ansiotöitä vähintään jonkin aikaa eläkkeellä ollessaan. Todennäköisesti suurin osa vastanneista ei ajattele, että haluaisi tehdä ansiotöitä juuri nyt, kun suunniteltu Lapin reissukin on juuri edessä.

Kyselyn perusteella suurin osa haluaisi tehdä töitä pari työpäivää viikossa. Vain harva haluaisi tehdä eläkkeellä viisipäiväistä työviikkoa tai edes neljää päivää viikossa. Kyselyyn tuloksissa nousee esiin selkeästi yrittäjien halu tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Kuitenkin myös eläkeläisyrittäjistä vain kuusi prosenttia haluaisi tehdä ansiotöitä yli 35 tuntia viikossa.

Ilmarisen aikaisemmista kyselyistä selviää, että syyt tehdä ansiotöitä eläkkeellä vaihtelevat. Erityisesti pientä eläkettä saavista moni haluaisi saada lisätuloja, kun taas osa johtajista ja päälliköistä haluaa mielenkiintoisia tehtäviä.

Suurista työhalusta huolimatta moni eläkeläinen ei kuitenkaan tee ansiotöitä. Noin joka kolmas kyselyyn vastannut kertoo tosiasiassa tehneensä ansiotöitä eläkkeellä. Lähes joka toinen työhaluinen ei siis syystä tai toisesta tee ansiotöitä eläkkeellä. Osalle tarjolla oleva työ ei ole tarpeeksi joustavaa oman kunnon kannalta, osalla on ongelmia saada haluamaansa työtä osa-aikaisesti, jotkut eivät saa riittävää kannustusta työnantajilta, osa kokee, että heille ei tule työstä riittävää taloudellista porkkanaa ja osa kokee, että työn saaminen on vaikeaa.

Noin joka viides eläkeläinen teki ansiotöitä – osan aikaa vuodesta

Eläketurvakeskus ei kerää tietoa eläkeläisten työhaluista, mutta julkaisee tilastoa työskentelystä eläkkeellä. Vuoden 2020 tilastojen (julkari.fi) mukaan 63–67-vuotiaista vanhuuseläkeläisistä yhdeksän prosenttia tekee ansiotöitä. Tilastoitu luku poikkeaa merkittävästi kyselytuloksen luvusta.

Yksi syy on, että tilasto kertoo aina joulukuun tilanteen. Työskentely eläkkeellä on Eläketurvakeskuksen selvitysten mukaan usein osavuotista ja yhden vuoden aikana ajoittuu keskimäärin noin kuudelle kuukaudelle. Koska kaikki eläkeläiset eivät työskentele nimenomaan joulukuussa, niin työskentely on eläkeläisten keskuudessa yleisempää kuin voisi tilastosta päätellä. Eläketurvakeskuksen lukujen pohjalta tekemäni karkea arvio kertoo, että vuoden 2020 aikana 21 prosenttia 63–67-vuotiaista oli osan vuotta yhtä aikaa töissä ja vanhuuseläkkeellä.

Toinen syy eroon on, että osittaisella vanhuuseläkkeellä olevien työntekoa ei lasketa mukaan tilastoihin, ja näin mielestäni kuuluukin olla. Jos itse olisin kuitenkin ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistäni ollut varhennetulla vanhuuseläkkeellä, niin kokisin tehneeni ansiotöitä eläkkeellä. Siten henkilön kokemus ansiotöiden tekemisestä ei ole aina sama asia kuin mitä tilasto kertoo.

Eläkeläisten työhaluista puolestaan kertoo jotain Tilastokeskuksen työvoimatutkimus. Sen mukaan vain 4,2 prosenttia 65–74-vuotiaista on piilotyöttömiä. Piilotyötön haluaa ja on valmis työhön parin viikon sisällä, mutta ei ole etsinyt töitä. Tämäkään tulos ei ole ristiriidassa Ilmarisen kyselytulosten kanssa. Kun vastaajilta kysyttiin, haluaisiko tehdä ansiotöitä eläkkeellä, niin harva todennäköisesti ajatteli, että haluaisi tehdä töitä juuri nyt. Eläkeläisen aika on usein täynnä mielenkiintoista tekemistä, ja välttämättä juuri nyt ei ole oikea hetki ansiotöille. Osa viettää esimerkiksi aikaa lastenlastensa kanssa, osa golfaa, osa tekee käsitöitä ja on eläkeläisiä mahdollista tavata vaikka rock-bändin treeneissä (YouTube.com).

Suurin osa eläkeläisistä haluaa tehdä ansiotöitä, mutta eivät juuri nyt

Lopulta näyttää siltä, että Ilmarisen kyselyt ja viralliset tilastot kertovat samaa tarinaa. Kyselystä ei pidä ylitulkita, että eläkeläisemme ovat työnarkomaaneja ja kaksi kolmesta haluaa tehdä ansiotöitä hautaan saakka. Sen sijaan oikeampi tulkinta on, että suurin osa eläkeläisistä haluaa pientä lisätuloa ja vaihtelevia päiviä. Siten osa viikosta voi hyvin kulua oman kunnon mukaisissa ja mielekkäissä töissä arvostavassa työyhteisössä. Valtaosan ajasta eläkeläiset haluavat kuitenkin käyttää elääkseen omanlaistaan elämää.

Toisaalta on hyvä olla ylitulkitsematta myöskään virallisia tilastoja. Ei pidä ajatella, että vain hyvin harva eläkeläinen haluaisi tehdä ansiotyötä eläkkeellä ja että ei kannata pohtia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Sen sijaan on hyvä ymmärtää, että meillä on aito epäkohta ja on syytä pohtia, miten työnteosta saisi myös eläkkeellä mahdollisimman sujuvaa ja kannustavaa. Eläkeläinen tuo mukanaan työyhteisöön monipuolista osaamista, yhteiskunta saa lisää käsipareja ja eläkeläinen itse kaipaamaansa sisältöä elämään.

Mielenkiintoinen ja yllättävä yksityiskohta kyselytuloksissa oli, että moni eläkeläinen haluaisi tehdä töitä myös täysin uusissa tehtävissä. Osaltaan tämä kertoo, että eläkeläisetkin haluavat oppia ja ovat valmiita oppimaan. Nyt pitäisi vain löytää hyvät keinot, miten saamme parempaa työelämää myös eläkeläisille.

Jouni Vatanen
tutkija, Ilmarinen
@JouniVatanen (Twitter.com)

Lue lisää:

Mitä pidit jutusta?
Lisää tätä!
Peruskauraa
En ymmärrä
Ei kiinnosta

Lisää aiheesta

Blogit 11.3.2025

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Blogit 4.3.2025

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Blogit 25.2.2025

Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä

Alkuvuosi on myös Ilmarisessa raportoinnin vastuuhenkilöiden kiireisintä aikaa, ja tänä vuonna työtahtiamme tiivisti entisestään markkinaympäristössä puhaltavat uudet tuulet. Ilmarinen julkaisi ensimmäisten yritysten joukossa helmikuussa 2024 Euroopan Unionin tuoretta kestävyysraportointi- eli CSRD-direktiiviä vastaavan kestävyysselvityksen, johon valmistautuminen oli aloitettu jo useaa raportointisykliä aiemmin.

Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita