Eläkeläisillä menee kohtalaisen hyvin - parhaiten menee Espoossa
Eläketurvakeskus julkisti aamulla tutkimuksia eläkeläisten toimeentulosta. Katsaus oli laaja ja antoi hyvän kuvan, miten hyvin eläke riittää eläkeläisten itsensä mielestä.
Eläketurvakeskuksen tutkimuksen tulosten perusteella eläkeläisillä menee kohtalaisen hyvin. Eläkeläisistä neljällä viidestä on omistusasunto, yli kaksi kolmesta on parisuhteessa ja eläke on keskimäärin reilu 1 800 euroa. Keskiarvoon mahtuu paljon eri tilanteita, joten palaan köyhien, sairaiden ja yksinäisten ongelmiin lopussa.
Myös me Ilmarisessa julkaisimme keväällä vastaavan tutkimuksen tuoreille eläkeläisille. Vastauksia saimme noin 650, ja myös niiden perusteella rahat riittävät hyvin, jos ei satu yllättäviä menoja. Yksi mielenkiintoinen löydös oli, että eläkeläisille jää käteen kuukaudessa keskimäärin 500 euroa pakollisten menojen jälkeen. Pohdin helmikuussa blogissani, onko tuo 500 euroa paljon vai vähän. Eläkeläiset eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä. ETK:n tuoreiden tutkimustulosten innoittamana pengoin helmikuun tuloksia tarkemmin, miltä tilanne näyttää eri puolilla Suomea.
Espoossa jäi eläkkeestä käteen lähes 700 euroa, Kainuussa 200 euroa
Se, kuinka paljon eläkkeestä jäi käteen, vaihteli paljon alueittain. Maakunnista Satakunnassa eläkkeestä jäi käteen eniten, 614 euroa. Pääkaupunkiseudun suuremmista kunnista Espoossa meni vieläkin paremmin; siellä eläkeläisille jäi käteen keskimäärin 677 euroa. Lapissa ja Kainuussa puolestaan eläkkeestä jäi pakollisten menojen jälkeen keskimäärin vain noin 200 euroa. Espoolaiseläkeläisille jäi siis eläkkeestään yli kolme kertaa pohjoissuomalaisia enemmän käteen. Toimeentulon kannalta on mielestäni hyvin eri asia, jos harrastuksiin, ulkomaan matkoihin, vaatteisiin, säästämiseen ja liikkumiseen jää kuukusittain 200 euroa kuin 700 euroa.
Helsingissä eläke on keskimääräistä korkeampi, mutta siellä jopa 37 % tuoreista eläkeläisistä asuu yksin. Koska kustannusten jakajia on kotitalouksissa vähemmän, eläkkeestä jäi käteen 602 euroa.
Köyhät, sairaat ja yksinäiset
Ilmarisen ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksista molemmista selvisi, että huono-osaisuus kasaantuu. Usein juuri huonossa kunnossa olevat saavat myös muita pienempää eläkettä ja asuvat useammin yksin vuokralla. Se on vaikea yhtälö. Siksi mielestäni on tärkeää, että hallituksen kaavailema 50 euron korotus pienimpiin eläkkeisiin toteutuisi. Vielä 90-luvun alussa nimittäin työeläkkeen ja kansaneläkkeen välinen ero oli vain reilu 200 euroa inflaatio huomioiden. Siitä työeläke on lähes kaksinkertaistunut 1 600 euroon, kun kansaneläke on yhä alle 800 euroa.
Myös keskimääräisen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen välinen ero on kasvanut. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke olivat vielä vuonna 1995 lähes samansuuruiset, mutta 2000-luvulla ero on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2018 vanhuuseläkeläisten kokonaiseläke oli lähes 1 800 euroa, kun työkyvyttömyyseläke oli alle 1 200 euroa.
Jos köyhimpien eläkeläisten asema kiinnostaa tarkemmin, suosittelen tutustumaan iAreena-seminaarin Kelan erikoistutkijan puheenvuoroon. Materiaalin ja esitysten tallenteet löydät täältä.
Onnistunut kuntoutus ehkäisee myös eläkeläisköyhyyttä
Matalien eläkkeiden taustalla on usein pienipalkkaisuutta, työttömyyttä tai katkonaisia työuria. Monilla tulee elämässään eteen jokin terveydentilaan liittyvä asia, joka voi edellyttää ammatinvaihtoa tai koulutusta. Eläkeyhtiö ehkäisee eläkeläisköyhyyttä osaltaan näissä tilanteissa onnistuessaan kuntoutuksessa. Esimerkiksi Ilmarisessa vuonna 2018 kuntoutimme takaisin työelämään yli 3 300 henkeä ja kuntoutujilta saamamme palaute on ollut hyvää. Näistä saavutuksista olen henkilökohtaisesti iloinen. Toki toivon, että jatkossa yhä useampi pääsisi takaisin työelämään, ja työtä pystyisi paremmin tuunaamaan omien kykyjen mukaiseksi. Siinä yksi tärkeä asia on työnantajien asenne ja halu ottaa kaikkien kyvyt paremmin käyttöön. Suomessa tilanne on kohtalaisen hyvä, mutta syntyvyyden lasku ja eläkeiän nousu edellyttävät, että jatkossa työelämän tulee joustaa yhä enemmän saadaksemme kaikkien kyvyt käyttöön.
Jouni Vatanen
tutkija, Ilmarinen
@JouniVatanen
Selvitimme Ilmarisessa tuoreiden eläkeläisten taloudellista tilaa Mihin rahani riittävät -tutkimuksella. Ilmarisesta vanhuuseläkepäätöksen saaneille lähetettyyn verkkokyselyyn vastasi 647 henkilöä ja vastausprosentti oli 42 %. Tulokset edustivat hyvin alueellisesti ja sukupuolen mukaan tuoreita työeläkkeen saajia. Tutkimus tehtiin joulukuussa 2018.
-
Kerttuli 19.8.2019 klo 16.08
Moni pienellä eläkkeellä sinnitelijä on ollut yrittäjä. Silloin ei ole tullut mieleen, että eläkkeelläkin pitäisi elää. Nyt huudetaan sitten yhteiskuntaa apuun. Seinät ovat täynnä arvostauluja mutta ei niistä voi haukata. Toista se oli duunarilla ei ollu varaa tällaisiin. Meni iso osa palkasta joka kuukaisi eläkemaksiun. Mutta nyt on työeläke., jolla saa ostettua ruokansa ja maksettua elämisensä.Vastaa kommenttiin
- Jouni Vatanen 20.8.2019 klo 04.55
Pienpalkkaisuus on kieltämättä yksi keskeinen syy matalaan eläkkeeseen ja osa pienpalkkaisista on yrittäjiä, jotka ovat asettaneet työtulonsa matalaksi. Osa pienpalkkaisista ovat kuitenkin esim. freelancereita tai pätkätyöläisiä, jotka eivät hyvästä halustaan huolimatta saa parempaa palkkaa. Matalaan eläkkeeseen liittyy usein myös kotiäitiyittä, työkyvyttömyyttä ja työttömyyttä. Tarkkoja lukuja en löydä, mutta väitän, että järjestelmän hyväksikäyttäjiä on oikeasti hyvin vähän ja suurelle osalle suunnitelmissa oleva pienten eläkkeiden korotus tulee aitoon tarpeeseen. Itselläni eläkeikään on vielä hyvä matka jäljellä, mutta olen tyytyväinen tuosta turvaverkosta eikä siten tarvitse jokaista pennosta laittaa säästöön.Vastaa kommenttiin
- Jouni Vatanen 20.8.2019 klo 04.55
-
Make 19.8.2019 klo 20.23
Olisi mielenkiintoista nähdä miten keskimääräiset eläkkeet vaihtelevat EU:n sisällä. Euroopassahan palkkaerotkin ovat maiden välillä suurimmillaan 5-kertaiset, kun USAssa ne ovat enimmillään kaksinkertaiset (DC poislukien). Venäjällä oli 1990-luvulla hankeita, joilla rahoitettiin pohjoisissa kaupungeissa eläköityvien poismuuttoa Venäjän eteläosiin, missä hoitohenkilökunnon kulut olivat 1/5 siitä mitä ne olivat öljy- ja kaasuteollisuuskaupungeissa ja pohjoisimmissa kaivoskaupungeissa. Siis, palaten tuohon alkuun: Millaisia elääkkeitä saadaan muualla Euroopassa ja kannaittaisiko suomalaisten eläkeläisten muuttoa etelä-Eurooppaa pikemminkin edistää kuin jarruttaa. Voisi tulla Ilmarisellekin hyötyä tästä.Vastaa kommenttiin
- Jouni Vatanen 20.8.2019 klo 05.23
Hyvä kysymys. Eurostatin mukaan Suomessa eläke on euroissa EU-maiden keskivertotasoa. Ero maiden välillä on kieltämättä hyvin suuri, kun Bulgariassa eläke on noin 200 euroa ja Luxemburgissa reilu 2 000 euroa. Linkki esim. Ylen uutiseen eläkkeiden määristä eri EU-maissa: https://yle.fi/uutiset/3-7095047 Eurojen lisäksi toinen hyvä näkökulma on eläkeläisköyhyys. Kelan tutkija Ilpo Airio on eräässä esityksessään vertaillut köyhyyttä EU-maissa koko väestön ja yli 65-vuotiaiden osalta. Esityksessä köyhyys yleisesti on Suomessa EU-maiden kolmanneksi vähäisintä eli noin 12 %, mutta eläkeläisköyhyydessä puolestaan Suomen sijoitus on noin yhdestoista. Siinäkin tilanne on kuitenkin parempi kuin EU-maissa keskimäärin tai Ruotsissa. Linkki Ilpon esitykseen: https://www.ilmarinen.fi/siteassets/uutishuoneen-liitteet-ja-lohkot/2019/ilmarinen_01022018_airio.pdfVastaa kommenttiin
- Jouni Vatanen 20.8.2019 klo 05.23
-
Kyösti Tomperi 20.8.2019 klo 14.25
Onko tulkittava niin, että Ilmarisen Vatanen mielellään laskisi eläkkeiden tasoa?Vastaa kommenttiin
- Jouni Vatanen 21.8.2019 klo 06.10
Olen lähinnä tyytyväinen siihen, että eläke aidosti riittää useimmilla kohtalaisen hyvään elämään. Siten voin olla luottavaisin mielin, että noin 35 vuoden kuluttua minuakin odottaa kohtalaisen hyvä perusturva. Siksi myös mielelläni osallistun nykyisten eläkeläisten eläkkeiden maksuun palkastani, kuten he aikoinaan osallistuivat silloisten eläkeläisten eläkkeiden maksuun. Selvitysten mukaan eläkkeiden taso on Suomessa kohtalaisen hyvä. Suurimpia ongelmia mielestäni ovat pienpalkkaisten, katkonaisilla työurilla olevien ja työkyvyttömyyseläkeläisten pärjääminen. Mielelläni näkisin, että jollain tavalla parantaisimme heidän asemaansa yhteiskunnassamme.Vastaa kommenttiin
- Kyösti Tomperi 21.8.2019 klo 07.05
Vatanen varmaan tunnustaa senkin, että nykyiset eläkeläiset ovat rahoittaneet opintonsa jopa velkarahalla, rakentaneet inflaation myötävaikutuksella talonsa ja siinä sivussa koko nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan. Ja toki maksaneet edellisten sukupolvien eläkettä, kuten Vatanenkin nyt tekee. Ehkä hän myös tunnustaa, että nykypäivän eläkeläiset jättävät jälkipolvilleen keskimäärin paljon enemmän varallisuutta kuin itse vanhemmiltaan saivat. Eläkeyhtiöt tuppaavat katselemaan eläkemaksuja ja -tuloja hyvin yksipuolisesti.Vastaa kommenttiin
- Jouni Vatanen 21.8.2019 klo 09.52
Ehdottomasti olen samaa mieltä kanssasi, että nykyiset eläkeläiset ovat antaneet merkittävän panoksen hyvinvointiyhteiskuntaamme ja jättävät jälkipolvilleen paljon enemmän kuin itse aikoinaan saivat. Toki eläkeyhtiöiden toiminnan kannalta on aivan kriittistä että eläkemaksut ja -tulot ovat tasapainossa pitkällä aikavälillä, jotta sukupolvien välinen tasa-arvo toteutuu. Siksi on hyvä, että meillä on Eläketurvakeskus, joka tekee pitkän aikavälin ennusteita ja pystymme yhteiskunnassamme tarvittaessa reagoimaan säätämällä järjestelmää. Silloin eläkemaksujen ja -tulojen välinen tasapaino ei tule yhdenkään sukupolven osalta kohtuuttomaksi.Vastaa kommenttiin
- Jouni Vatanen 21.8.2019 klo 09.52
- Kyösti Tomperi 21.8.2019 klo 07.05
- Jouni Vatanen 21.8.2019 klo 06.10
-
Antero Kuuluvainen 21.8.2019 klo 10.03
Olettaisi, että erityisesti Ilmarisessa muistettaisiin professori, toimitusjohtajaTeivo Pentikäisen elämäntyö ja perintö eli suomalainen työeläkejärjestelmä. Työeläkkeen tulee olla 60 - 65 % eläkkeelle jäävän ansiotasosta, kun se myönnetään ja eläkkeen tulisi pysyä tällä tasolla pysyvästi eli eläkettä tulisi vuosittain nostaa tai laskea ansiotasoindeksin mukaan. Uusien eläkkeiden tutkiminen ei anna relevanttia tietoa kaikkien työeläkeläisten taloudellista tilanteesta. Saatetaan päinvastoin päätyä melkoisen disinformaation levittämiseen, koska ansiotasoindeksin käyttämättömyys aiheuttaa kaikkien työeläkkeiden reaaliarvon merkittävää laskua. Tutkittua "pakollisten" menojen ylittämistä tai alittamista ei työeläkejärjestelmä tunne. Niiden arviointi kuluu verovaroin kustannettavan sosiaalivakuutuksen piiriin, myös pientä työeläkettä saavien kohdalla. Työeläkkeiden tulisi olla verrannollinen ansiotasoon, sosiaalieläkkeiden taas kustannustasoon.Vastaa kommenttiin
- Matti Tenhunen 12.3.2021 klo 16.31
Juuri näin!Vastaa kommenttiin
- Matti Tenhunen 12.3.2021 klo 16.31
Lisää aiheesta
Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus
Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.
Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?
Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.
Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä
Alkuvuosi on myös Ilmarisessa raportoinnin vastuuhenkilöiden kiireisintä aikaa, ja tänä vuonna työtahtiamme tiivisti entisestään markkinaympäristössä puhaltavat uudet tuulet. Ilmarinen julkaisi ensimmäisten yritysten joukossa helmikuussa 2024 Euroopan Unionin tuoretta kestävyysraportointi- eli CSRD-direktiiviä vastaavan kestävyysselvityksen, johon valmistautuminen oli aloitettu jo useaa raportointisykliä aiemmin.