Vuosi Ilmarisen toimitusjohtajana
Eläkealalla on perusteltua sanoa, että tämä on pitkäjänteistä työtä. Horisontti on kaukana tulevaisuudessa ja eläkejärjestelmän muutokset ovat harvoin äkkinäisiä. Ensimmäinen vuosi Ilmarisessa on kuitenkin osoittanut, että työ eläkeyhtiössä on kaikkea muuta kuin tasaista tai tylsää.
Aloitin Ilmarisen toimitusjohtajana tasan vuosi sitten 1.8. Ensimmäinen vuosi on ollut erittäin mielenkiintoinen ja opettava ja osoittanut, että työeläkeyhtiössä ollaan isojen kysymysten äärellä. Suomessa on pidetty vaalit, saatu aikaan uusi hallitus ja käyty vilkasta keskustelua mm. työllisyydestä, eläkkeistä, ikääntymisestä, hoivasta ja syntyvyydestä. Tilastokeskus julkisti loppuvuonna väestöennusteen, joka näyttää syntyvyyden voimakkaan laskun vaikutukset väestökehitykselle. Tämän perusteella Eläketurvakeskus päivitti omia pitkän aikavälin laskelmiaan, jotka osoittavat, että lähivuosikymmeninä eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat vakaat, mutta syntyvyyden lasku vaikuttaa merkittävästi eläkkeiden rahoitukseen tulevaisuudessa.
Sijoitusmarkkinoiltakaan ei ole puuttunut dramatiikkaa. Vuoteen on mahtunut niin yksi huonoimmista kuin yksi parhaimmistakin kvartaaleista pitkään aikaan, kun osakekurssit viime vuoden lopulla sukelsivat rajusti ja korjausliike vuodenvaihteen jälkeen käänsi kurssit uudelleen nousuun. Keskuspankkien rahapolitiikassa nähtiin suunnanmuutos asteittaisesta kiristämisestä jälleen löysempään suuntaan ja Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskorkojen nostosta käänne korkojen laskuun. Päivittäiset uutiset kauppasodasta, brexitistä ja muista globaalin talouden kysymyksistä pitävät sijoittajia varpaillaan. Tänään meillä Ilmarisessa oli ilo kertoa erittäin vahvasta alkuvuodesta: sijoitustuotot nousivat 6 prosenttiin, sijoitusvarallisuus lähes 48 miljardiin euroon, vakavaraisuus vahvistui, kulut laskivat, tehokkuus parani ja kasvu jatkui. Saavutetut tulokset eivät ole kuitenkaan tae tulevaisuuden tuotoista, minkä vuoksi on tärkeää kerryttää vakavaraisuuspuskureita ja varautua matalampien tuottojen aikaan, joka todennäköisesti on edessä pitkään jatkuneen nousun jälkeen.
Ilmastonmuutos on ollut sijoittajien ja edelläkävijäyritysten agendalla jo pitkään, mutta viimeistään viime syksynä julkistettu ilmastopaneeli IPCC:n uusin raportti nosti esiin konkreettisen huolen koko planeettamme tulevaisuudesta jokaisen yrityksen pöydälle. Isona sijoittajana Ilmarinen arvioi ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ja mahdollisuuksia osana sijoituspäätöksiä. Olemme pyrkineet lisäämään sijoituksia kestävää kehitystä edistäviin ratkaisuihin ja aktiivisena omistajana haluamme kannustaa myös sijoituskohteenamme olevia yrityksiä huomioimaan ilmastoriskit omassa liiketoiminnassaan.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa pärjätäkseen on huolehdittava omasta kilpailukyvystään. Tämä koskee niin Suomea yhteiskuntana kuin yrityksiä ja muita toimijoita. Se edellyttää uudistumista. On tartuttava rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin, uudistettava strategiaa, luotava uutta, otettava käyttöön uutta teknologiaa ja uusia ratkaisuja.
Myös meidän ihmisinä on kyettävä uudistumaan. Muuttuva työelämä haastaa totutut toimintatavat ja uuden oppimisesta tulee tulevaisuuden tärkein työelämätaito. Työeläkeyhtiönä kannamme erityistä vastuuta siitä, että työntekijät pysyvät muutoksen keskelläkin työkykyisinä mahdollisimman pitkään. Pyrimme ennaltaehkäisemään työkyvyttömyysriskiä yhdessä asiakasyritysyritystemme kanssa, ja jos työkyky heikkenee, autamme työntekijän kuntoutuksessa takaisin työkykyiseksi.
Miten näihin kaikkiin muutoksiin on sitten Ilmarisessa varauduttu? Aloittaessani toimitusjohtajana vuosi sitten kysyin asiakkailta ja henkilöstöltä heidän näkemyksiään siitä, mikä toiminnassamme on hyvää, mitä parannettavaa, mihin suuntaan meidän pitäisi kehittyä. Näiden näkemysten pohjalta Ilmarisessa on vuoden aikana päivitetty strategiaa, uudistettu johtamisjärjestelmää ja organisaatiota. Perusasiat eivät muutu: Ilmarinen on asiakkaidensa omistama, keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Perustehtävämme on huolehtia asiakkaidemme – lähes 1,2 miljoonan ihmisen – työeläketurvasta. Tämän tehtävän haluamme hoitaa entistäkin asiakaslähtöisemmin, ketterämmin ja tehokkaammin. Päämääränämme on olla vetovoimaisin työelämän kumppani - vastuullisesti sinua varten. Tavoitteeseen päästäksemme olemme asettaneet itsellemme tavoitteet parantaa jatkuvasti toimintaamme henkilöstökokemuksen, asiakaskokemuksen, kasvun, tehokkuuden ja vakavaraisuuden alueilla. Henkilöstö on antanut muutosmatkallemme lempinimeksi Ilmaveivi. Se kuvaa meille suoritusta, jossa asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja vetovoimaisuus pyritään saamaan maaliin ideoimalla ja toteuttamalla sitä yhdessä hyvässä porukassa.
Strategiapäivityksen ohella olemme vuoden aikana vieneet loppuun vuoden 2018 alusta voimaan tulleen fuusion, jossa työeläkeyhtiö Etera yhdistyi Ilmariseen. Tietojärjestelmien, toimintamallien ja yrityskulttuurien yhdistäminen on ollut valtava urakka, josta väkemme on suoriutunut erinomaisesti. Tänään julkistettu osavuosituloksemme osoittaa, että yhdistyminen on onnistunut ja siitä saatavat synergiahyödyt alkavat tuottaa tulosta: alkuvuonna hoitokustannustuloksemme nousi 7 miljoonalla eurolla ja kustannustehokkuutta kuvaava hoitokulusuhde parani 7 prosenttiyksikköä 71 prosenttiin. Hoitokustannussäästö kertyy suoraan asiakasyritystemme hyväksi asiakashyvitysten muodossa. Lisäksi viime vuodenvaihteessa otimme eturintamassa käyttöön kansallisen tulorekisterin, joka muutti perustavalla tavalla yritysten palkkatietojen ilmoittamista ja oli merkittävä muutos myös työeläkeyhtiöille.
Eläkealalla on perusteltua sanoa, että tämä on pitkäjänteistä työtä horisontin ollessa kaukana tulevaisuudessa ja eläkejärjestelmän muutokset ovat harvoin äkkinäisiä. Ensimmäinen vuosi Ilmarisessa on kuitenkin osoittanut, että työ eläkeyhtiössä on kaikkea muuta kuin tasaista tai tylsää. Vauhtia ja muutoksia riittää, samalla kun teemme merkityksellistä työtä asiakkaidemme ja koko yhteiskunnan hyväksi. Jatkuvasti oppien ja toimintaa kehittäen rakennamme Ilmarisesta yhä vetovoimaisempaa työelämän kumppania ja tästä työstä nautin kovasti. Lämpimät kiitokset kaikille asiakkaille, työkavereille ja yhteistyökumppaneille hyvästä sparrauksesta ja yhteistyöstä – menestytään yhdessä, avoimesti ja vastuullisesti!
-
Pekka Makkonen 3.8.2019 klo 12.40
Kiitos erinomaisesta kirjoituksesta. Sanon tämän entisenä ilmarislaisena ja eläkeläisenä. Vuodessa oppii paljon. Minulta meni 41 vuotta ennenkuin ymmärsin tämän. Pekka Makkonen Evp osastopäällikkö, Ilmarinen Evp asiakkuusjohtaja, TietoVastaa kommenttiin
-
Merja Leskinen 11.8.2019 klo 10.07
Åinoa mikä unohtui on ihmiset jotka sairauden takia ei onnistu saaman työtä ja esim neurologi on antanut puoltavan lausunnon niin Ilmarinen ei myönnä eläkettä vaan valituksiin tulee vuodesta toiseen samalla vastauksella kielteinen päätös. Tuo on ihmisarvoa alentavaa toimintaa.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.