Blogit

Vakavaraisin työeläkeyhtiö – kilpailukyvystä huolehdittava

Eläkevarojen sijoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa. Usein sanotaan, että eläkeyhtiön kvartaali on neljännesvuoden sijaan neljännesvuosisata. Pitkään ajanjaksoon mahtuu nousuja ja laskuja, ja rajutkin markkinaheilahtelut ovat osa sijoitustoimintaa, mihin eläkeyhtiöt varautuvat vakavaraisuuspuskureilla.

Markkinoiden heilahtelusta saatiin tuntumaa alkuvuonna, kun osakekurssit koronakriisin myötä ensin laskivat historiallisen nopeasti ja sen jälkeen palautuivat vahvasti. Kurssiliikkeiden myötä Ilmarisen sijoitustuotto heilahti ensimmäisen vuosineljänneksen -7,5 prosentista toisen vuosineljänneksen +5,9 prosenttiin. Tammi-kesäkuun sijoitustulos kokonaisuudessaan oli 2 prosenttia pakkasella. Vuoden vaihteeseen verrattuna myös vakavaraisuus laski, mutta on koko ajan ollut selvästi viranomaisrajojen yläpuolella.

Raportointikauden jälkeen positiivinen kehitys sijoitusmarkkinoilla on jatkunut vahvistaen sijoitustuottoja ja vakavaraisuutta. Nykyisessä koronaviruksen painamassa taloustilanteessa markkinakehitykseen liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta, eikä tulevia tuottoja osaa ennustaa kukaan.

Markkinamyllerryksen myötä kaikkien eläkeyhtiöiden sijoitustuotot ensimmäiseltä vuosipuoliskolta jäivät negatiivisiksi. Eroja yhtiöiden välille kuitenkin syntyi, sillä alkuvuoden sijoitustuottojen hajonta oli varsin suuri -2,0 ja -5,7 prosentin välillä. Pitkän aikavälin sijoitustuotoissa erot ovat kuitenkin maltilliset. Ilmarisen sijoitusstrategia osoitti toimivuutensa myös kevään laskumarkkinassa, ja onnistuimme vaikeassa markkinatilanteessa suhteellisesti hyvin. Tämän myötä Ilmarisen vakavaraisuus nousi toimialan parhaaksi 124 prosenttiin ja vakavaraisuuspääoma kesäkuun lopussa oli 9,6 miljardia euroa.

Parantunut tehokkuus toi alan parhaan hoitokustannustuloksen

Vuonna 2018 toteutunut fuusio vakavaraisuudeltaan heikomman Eteran kanssa laski Ilmarisen vakavaraisuutta, ja päällekkäisyyksien purkaminen ja tietojärjestelmien yhdistäminen kasvattivat kuluja tilapäisesti. Lähdimme keskeisillä mittareilla takamatkalta, mutta uskoen vahvasti siihen, että sinnikkäällä työllä, asiakkaita kuunnellen ja toimintaa jatkuvasti parantaen ja tehostaen meillä on mahdollisuus menestyä yhdessä ja rakentaa Ilmarisesta vetovoimaisin työelämän kumppani. Fuusiossa tavoitellut synergiahyödyt on pystytty toteuttamaan ja tehokkuutemme parantumisen myötä teimme alkuvuonna alan parhaan hoitokustannustuloksen.

Taloudellisten lukujen lisäksi tärkeää on huolehtia asiakaskokemuksesta ja henkilöstökokemuksesta, jotka kehittyivät positiivisesti poikkeuksellisista ja haastavista ajoista huolimatta. Tämä antaa erinomaiset lähtökohdat jatkaa uudistamista ja kehittämistä asiakkaidemme hyväksi. Olen ylpeä osaavasta joukkueestamme, joka innostuneena ja sitoutuneena huolehtii asiakkaidemme työeläketurvasta.

Vahva vakavaraisuus ja kustannustehokkuus hyödyttävät suoraan asiakkaitamme. Prosentti vakavaraisuuspääomasta ja hoitokustannustulos kokonaan palautetaan asiakkaillemme eli omistajillemme asiakashyvityksinä. Tämä tarkoittaa työnantajille alhaisempia eläkemaksuja, ja siten voimme osaltamme olla tukemassa asiakasyritystemme kilpailukykyä. Vuodelta 2020 asiakashyvityksiä maksetaan kuitenkin kolmasosa normaalista, koska työnantajien TyEL-maksua alennettiin 2,6 prosenttia 1.5.-31.12.2020 väliselle ajalle.

Tehdään yhdessä töitä hyvinvointimme eteen

Työeläkealan johtava asema ei tarkoita, että voisimme jäädä laakereille lepäämään. Vastuullinen eläketurvan hoitaminen tarkoittaa meille sitä, että haluamme jatkuvasti parantaa toimintaamme ja tehokkuuttamme ja huolehtia kilpailukyvystämme pitkällä aikavälillä. Tästä hyötyvät asiakkaamme, mutta se on tärkeää myös koko yhteiskunnan kannalta.

Työllisyysasteen heikkeneminen ja nollakorkoympäristö tuovat paineita eläkkeiden rahoitukseen, tulevaisuudessa entistä enemmän, kun väestö vanhenee. Pienessä maassa meidän kaikkien on tehtävä tiivistä yhteistyötä hyvinvointimme eteen. Meidän on yhdessä löydettävä ratkaisuja, joilla saamme rakennettua luottamusta ja vakautta toimintaympäristöön ja työmarkkinoille edistäen yrittäjyyttä, investointeja, osaamisen kehittämistä, työllisyyttä ja parempaa työelämää. Kilpailukyvyn turvaaminen on avainkysymys jokaisessa yrityksessä ja sen eteen joudutaan välillä tekemään kipeitäkin päätöksiä. Vain kilpailukykyä ja työllisyyttä jatkuvasti parantaen voimme turvata myös suomalaisen hyvinvointivaltiomme ja eläkkeiden rahoituksen pitkällä aikavälillä!

Jouko Pölönen
toimitusjohtaja
Ilmarinen
@JoukoPolonen

Tule Ilmarisen asiakkaaksi

  • Kilpailukykyä ja työllisyyttä 1.9.2020 klo 07.40
    Onkohan tässä taas juhlapuheen tuntua. Kilpailukykyä ja työllisyyttä pitää parantaa. Työllisyyteenhän Ilmarinen ei juurikaan voi vaikuttaa. Paitsi tietenkin yt-toiminnallaan. Kilpailukykyään Ilmarinen voi parantaa asiakaslähtöisemmällä toiminnalla, mutta se ei saa johtaa lakisääteisten työeläkevarojen tuhlaamiseen kilpailtaessa muiden työeläkeyhtiöiden kanssa. Työeläkeyhtiön pitää osoittaa olevansa kustannustehokas toimija. Mitä kaikkea se oman toiminnan rahoittaminen sisältää. Pitäisikö avoimuutta lisätä?
    Vastaa kommenttiin
  • Lauri Oinonen 2.9.2020 klo 18.15
    Työeläkevarojen käyttäminen eläkkeisiin on parasta sijoitustoimintaa. On aika muuttaa taitettu ansioeläkkeiden indeksi ansiotason kehitystä seuraavaksi, jotta eläkeläisilläolisi ostovoimaa. Ostovoima on yrittäjän paras ystävä ja silloin rahaa kiertää tuplasti eläkevakuutusyhtiöille takaisin!
    Vastaa kommenttiin
  • Kauko Putki 3.9.2020 klo 06.23
    Suomessa "kilpailukyvvyn parantaminen" merkitsee työntekjöiden palkkojen alentamista, työajan pidentämistä ja yleistä työehtojen heikentämistä. Palkkojen alentaminen ei kuitenkaan johda myyntihintojen alentamiseen, eli hyöty ei siirtyisi asiakkaalle. Ja miksi johtaisi koska asiakas kuitenkin ostaa nykyisellä hinnalla. Hinnan alentaminen ei tule kysymykseen koska se monilla aloilla tietäisi hintasotaa, ja hintasodassa kaikki osapuolet häviävät. Palkkojen alentamisesta hyötyisi ainoastaan omistaja kasvaneen voiton ja osinkojen kautta. Yhteenkään asiakkaaseen ei myöskään työajan pidentäminen ja työehtojen heikentäminen tee sellaista vaikutusta, että ne sen takia ostaisivat yritykseltä enemmän.
    Vastaa kommenttiin
  • Lassi Pitkänen 14.9.2020 klo 13.18
    ..ihmiset lähtisivät mielellään kauempaakin töihin jos palkanmaksu alkaisi kotiportailta. Valtio korvaisi tämän ajan työnantajalle. - Ja työmatkalla tehdään jo nykyisin töitä..
    Vastaa kommenttiin
  • Mara 18.9.2020 klo 11.12
    Järkyttävää henkseleiden paukuttamista! Ilmarinen käyttää eläkerahoja väärin kun kilpailee asiakkaista.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Blogit 14.11.2024

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Blogit 12.11.2024

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Lisää ajankohtaisia artikkeleita