Kevennä yli 16 kilogrammaa - valitse portaat
Onnistuin kesällä olemaan toimistolla yli kuukauden käyttämättä lainkaan hissiä.
Portaiden käytön terveysvaikutukset ovat säännöllisesti esillä mediassa. Esimerkiksi Ylen toimittaja laski keväällä (yle.fi), että viidenteen kerrokseen käveleminen päivittäin kuluttaisi käyttäjän energiaa 12 pitsan verran vuodessa.
Portaiden käytön ympäristövaikutukset mainitaan usein yhtenä huomiona. Onko omaantuntoon vetoavalla kannustuksella pohjaa?
En tunne toimistomme hissien todellista energiankulutusta, joten laskin keskiarvon saman tyyppisten hissien energiankulutuksesta (theseus.fi). Esimerkkinä ja innoituksena toimi Sitran blogikirjoitus, jossa Vesa-Matti Lahti yritti laskea, miten tehdä mahdollisimman vähähiilinen lomamatka (sitra.fi).
Moniko meistä pääsee lomalle?
Nousen ja laskeudun alas neljännestä kerroksesta vähintään kahdesti päivässä. Kuukauden portaiden kävely säästi sähköä siis noin 1,8 kWh. Tämä vastaa hiilidioksidipäästöiksi muutettuna noin 5,3 kilometrin ajamista tavanomaisella henkilöautolla (epa.gov). Työmatkani on yhteen suuntaan kaksinkertainen. Onneksi ajan sen pääasiassa pyörällä tai vähäpäästöisellä lähijunalla.
Entä jos kaikki neljännen ja viidennen kerroksen työntekijät lähtisivät mukana talkoisiin? Oletetaan, että molemmissa kerroksissa työskentelee noin 100 työntekijää. Oletetaan myös, että jokainen meistä ajaa hissillä saman verran: aamulla töihin, lounaalle ja kotiin.
Neljännen kerroksen työntekijät käyttävät hissiajeluihin sähköä noin 181 kWh:a kuukaudessa ja viidennen kerroksen väki 226 kWh:a kuukaudessa. Tämä vastaa päästöiltään lähes 2000 kilometrin ajamista henkilöautolla.
Jos porrastalkoita käytettäisiin hiilidioksidipäästöjen kompensoimiseen, pääsisimme kukin vain muutaman kilometrin automatkalle. Kimppakyydeillä matka pitenisi hieman.
Vaihtoehtoisesti 200 hengen porrastalkoilla voitaisiin lähettää 34 onnekasta lomalle Tukholmaan. Onnekkaiden vain olisi taitettava matka junalla ja bussilla kiertäen Pohjanlahti, kuten Vesa-Matti Lahti ehdottaa blogissaan.
Lentokoneella matkaan pääsisi vain seitsemän. Silloinkin pitäisi käyttää potkurikonetta ja olettaa, että kaikkein pienin Lahden esiin nostamista päästöarvioista pitää paikkaansa.
Yhteistyöllä voi vähentää tuntuvammin
Porrastalkoiden ja lomamatkojen hiilivaikutusten vertailu jää helposti viherpesuksi (theseus.fi). Jos porrastalkoisiin osallistuisi toimistollamme 200 työntekijää, heistä ulkomaanmatkan tekee joka tapauksessa lähes joka toinen (stat.fi). Siis ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
Porrastalkoilla ei voi ostaa hyvää omaatuntoa hiilijalanjäljen suhteen. Vuositasolla yksittäinen neljännen kerroksen työntekijä kuluttaa noin 22,5 kWh:a sähköä hissiajelullaan. Valitsemalla hissin rappusten sijaan voin keventää hiilijalanjälkeäni 16,7 kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä. Se on noin 0,2 prosenttia vuotuisesta hiilijalanjäljestäni.
Koko neljännen ja viidennen kerroksen työntekijäporukka puolestaan voisi vuoden aikana säästää porrastalkoilla sähköä 5 MWh:a. Tämä puolestaan vastaa 3790 kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä eli noin 40 prosenttia yhden osallistujan vuotuisesta hiilijalanjäljestä (edgar.jrc.ec.europa.eu).
Luvuista huomaa, että porrastalkoilla ei vielä yksin pysäytetä saastumista ja siitä seuraavia ongelmia, kuten ilmaston lämpenemistä. Keksin heti kymmeniä meheviä anekdoottimaisia sutkautuksia sen puolesta, että porrastalkoot ovat ajatuksena täysin turha ympäristön kannalta. Niistä kaikki täyttävät whataboutism-nimellä tunnetun loogisen virhepäätelmän (en.wikipedia.org) tuntomerkit.
Tässä pari:
Onko porrastalkoilla mitään väliä, jos työnantajani onnistuu vähentämään suoran osakesalkkunsa päästöjä yhdessä vuodessa 247236 CO2-ekvivalenttitonnia? Vastaava vähennys syntyy, kun jätetään yli 122 miljoonaa kilogrammaa kivihiilta polttamatta. Samaan määrään vaadittaisiin, että 15 miljoonaa neljännen kerroksen työntekijää jättää hissin väliin vuoden ajan. Suuret vähennykset tehdään kuitenkin finanssisektorilla (kauppalehti.fi).
Onko porrastalkoilla väliä, kun Ilmarinen kuitenkin tuottaa suuremman osan kiinteistösähköstään päästöttömällä aurinkoenergialla?
Voit keksiä lisää esimerkkejä. Siihen on hyvää aika esimerkiksi portaita kävellessä.
Joona Raudaskoski
Kirjoittaja työskentelee Ilmarisen viestinnässä.
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.