Työfysioterapeuttien asema vahvistui – mitä hyötyä siitä on yrityksellesi?
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden ja pitkittyneiden sairauspoissaolojen syy heti mielenterveyden häiriöiden jälkeen. Lisäksi kipu ja epämukavuus tuki- ja liikuntaelimistössä aiheuttaa työn tuottavuuden alenemaa, joka tulee työnantajille vielä kalliimmaksi kuin sairauspoissaolot. Väestön ikääntyminen ja tarve pidentää työuria haastavatkin meitä löytämään uusia toimivia ratkaisuja.
Vaikka työelämä on jo useiden vuosikymmenien ajan ollut suuren murroksen keskellä, ei haitallista eikä yksipuolista fyysistä kuormitusta ole kaikista työtehtävistä pystytty poistamaan tai edes vähentämään. Edelleen noin kolmannes työssä käyvistä suomalaisista arvioi oman työnsä fyysisesti kuormittavaksi. Fyysisten vaatimusten lisäksi moniin tehtäviin sisältyy tuki- ja liikuntaelinoireita pahentavia kuormitustekijöitä, kuten käsitärinää, kylmässä työskentelyä, henkistä tai sosiaalista kuormitusta.
Työterveyshuollon tulee omalta osaltaan auttaa työpaikkoja työn fyysisten kuormitustekijöiden tunnistamisessa ja hallinnassa. Lisäksi työterveyshuollon tulee hyödyntää moniammatillista osaamista työntekijöitten tuki- ja liikuntaelinoireilun ja niistä aiheutuvien työkykyhaasteiden vähentämiseksi. Näihin haasteisiin saatiin lisää ratkaisumahdollisuuksia vuoden alussa, kun työfysioterapeuttien asema työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä vahvistui.
Mikä muuttui työterveysyhteistyössä?
Työfysioterapeutit ovat työterveyshuollon ammattilaisia. He ovat erikoistuneet tuki- ja liikuntaelinoireiden oireiden ja -sairauksien ennalta ehkäisyyn, työkyvyn tukemiseen ja työn muokkaukseen ergonomian keinoin. Aikaisemmin työfysioterapeutit kuuluivat työterveyshuollossa asiantuntijoihin, joiden hyödyntämiseen tarvittiin työterveyslääkärin tai -hoitajan lähete. Lakimuutoksen myötä työfysioterapeuteista tehtiin ammattihenkilöitä, jotka osallistuvat tasaveroisina työterveyslääkärin ja -hoitajan kanssa työterveystoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Työfysioterapeuttien mahdollisuus tuoda ammattitaitonsa tiiviimmin työterveyshuollon ja asiakasyrityksen väliseen yhteistyöhön on nyt lisääntynyt merkittävästi. Yritysten kannalta on olennaista, että työterveyshuollon asiakkaina ne hyötyvät tarpeittensa mukaisesta ja oikea-aikaisesta asiantuntemuksesta. Tärkeää on, että erityisesti ne yritykset, joissa tehdään fyysisesti kuormittavaa työtä ja tuki- ja liikuntaelinoireet aiheuttavat sairauspoissaoloja, saavat työterveyshuollosta tarvitsemaansa osaamista.
Työfysioterapeuttien asiantuntemusta kannattaa käyttää aikaisempaa laajemmin jo toimintaa suunniteltaessa ja työpaikkaselvityksissä. Työterveyshuollon tulee arvioida työn fyysiset kuormitustekijät ja niiden merkitys työntekijöitten työkykyyn sekä terveyteen. Arvion perusteella suunnitellaan ja kuvataan, miten työfysioterapeutit ovat tavoitteellisesti tukemassa työntekijöitten työkykyä. On tärkeää sopia myös mittareista, joilla tuloksia seurataan. Työfysioterapeuttien osaamista kannattaa hyödyntää työn ja työolosuhteiden muokkauksessa sekä kuntoutuksen suunnittelussa ja tuessa. Nyt on erinomainen hetki haastaa omaa työterveyskumppania: Vähentäkää yhdessä työympäristöstä tekijöitä, jotka aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinoireita ja sairauspoissaoloja. Samalla pienennätte yrityksesi työkykyriskejä.
Mikä muuttuu työntekijöitten kannalta?
Yksittäiset työntekijät voivat nyt suoraan varata ajan ennalta ehkäisevään ja työkykyä tukevaan työfysioterapeutin neuvontaan ja ohjaukseen. Tätä neuvontaa ja ohjausta he antavat etäpalveluna, vastaanotolla ja työpaikoilla. Työfysioterapeuteilla halutaan olevan jatkossa selkeämpi rooli myös kuntoutuksen koordinointi- ja tukitoiminnassa. Toiminta on aina kiinteästi yhteydessä työpaikoilla tehtäviin työkyvyn tukitoimenpiteisiin. Näitä ovat mm. työn muokkaus ergonomian keinoin, erilaisten työn apuvälineiden tai työvälineiden käytön suosittelu ja valinta sekä työtapojen ohjaus.
Osa työfysioterapeuteista on kouluttautunut laajennettuun tehtävänkuvaan eli pitämään niin sanottua suoravastaanottoa. Tämä tarkoittaa sitä, että tuki- ja liikuntaelinoireiset asiakkaat voivat varata suoraan ensikäynnin hoidon tarpeen arviointiin lisäkoulutetuilta työfysioterapeuteilta. Käynti on kestoltaan yleensä tunnin. Ensikäynnillä työfysioterapeutti arvioi tilanteen, antaa ohjeita sekä ohjaa lääkkeettömään kivun hoitoon. Lisäksi työfysioterapeutti voi kutsua seurantakäynnille ja ohjata asiakasta hänen työpaikallaan. Kiinteä kytkös työhön ja mahdollisuus vaikuttaa työntekijöitten työkykyyn on tässäkin keskeistä.
Joko teillä hyödynnetään työfysioterapeuttien osaamista täysimittaisesti?
Johanna Koroma
Johtava asiantuntija, Ilmarinen
@JohannaKoroma (twitter.com)
Ilmoittaudu webinaariin: Työterveys ja työkykyjohtaminen
- Työkykyjohtamisen tärkeä osa-alue on työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö. Tervetuloa mukaan webinaariimme 6.4. klo 9–11. Käymme webinaarissa läpi esimerkein sitä, miten työterveysyhteistyötä voi hyödyntää työkyvyttömyysriskin hallinnassa muun työkykyjohtamisen tukena. Lue lisää ja ilmoittaudu.
Lue lisää
- Lue lisää työterveysyhteistyöstä sekä tuki- ja liikuntaelinterveyden edistämisestä TyökykyAreenasta.
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.